tiistai 12.12.2017
Tuovi

Runolahjana Helvi Juvosen Kalliopohja

Lauantaina 8.7. soitti tasavallan presidentin puoliso rouva Jenni Haukio Yleisradion ”Tämän runon haluaisin kuulla” -ohjelmaan, toivoen runolahjanaan kuulevansa Helvi Juvosen ( 1919-1959 )  runon ”Kalliopohja”. Vapaa tulkintani on, että rouva Haukiolle Juvosen komea  runo on kuin Suomi 100 -runo, Suomi laidasta laitaan, etelästä pohjoiseen,  Suomenlahden rantakallioilta Lapin tuntureille: ”Katso pohjoista taivasta. Ei se ole vain mustaa samettia, joka syventää Pohjantähden loiston. Se on korkea vastaavuus Karhujen tähtien ja Kalevan miekan nimeen…” ”Purista lämmintä kättä, kumahtaen kaatuvat pohjoisten metsien puut, kitisevät satamien nosturit, laivat laulavat: me palaamme. Tämä on suuri kauneus.” Teoksessaan ”Pohjajään ilo, Helvi Juvosen runoudesta”, SKS 2006, filosofian tohtori Liisa Enwald on pannut merkille Kalliopohja -runon kalevalaisuuden, todeten myös seuraavaa: ”Kallio kantaa ihmisiä, kuten lapsuuskin.”

Helvi Juvos -matineassa Iisalmen lyseossa ( 18.5. 2006 ) syntyisin kajaanilainen tohtori Enwald piti Helvi Juvosta luontolyyrikkona, joka oli luonnon kuvaajana graafikko, ”runouden kasvitieteilijä”.

Juvosen runokoelma Kalliopohja ilmestyi vuonna 1955, sisältäen  34 runoa, joista nimiruno Kalliopohja, runosarja I-IV, on kokoelman viimeinen. Runo alkaa seuraavasti: ” Kun rakastan kiviä, kun rakastan graniittia, olkoon se sallittu minulle. Se on minun lapsuuteni kalliopohja, joka kantaa ihmiset, toistensa lomaan puristuneet kiteet, eriväriset ja särmikkäät.”  Iisalmen yhteislyseon historiassa 1896 – 1946, E. Jylhävaara 1947,  on runoilijasta seuraava merkintä: ”Juvonen Helvi Inkeri, opiskelija, Iisalmi. S. 5.11.19 Iisalmessa. Vanh.: kauppias Juho Juvonen ja Impi Maria Liimatainen. Opp. I-VIII  l. 30-39. Keskikoulu 35. Yliopp. 39. Opiskelee latinaa ja Suomea Helsingin yliopistossa sekä toimii oikolukijana. – Harrastaa runoutta ja runoilemista.”  Edelleen: ”Juvonen, Helvi Inkeri. Ylioppilas. Iisalmen yhteislyseon latinan ja  suomen kielen  v.t. nuor.lehtori kevätlukukauden 42.”  Hän julkaisi vuosina 1949-1959 runokoelmat Kääpiöpuu, Kuningas Kultatakki, Pohjajäätä, Päivästä päivään, Kalliopohja sekä Sanantuoja, joka ilmestyi postuumina Sirkka Meriluodon ja Mirjam Polkusen toimittamana.

Iisalmella Helvi Juvosen koti oli Satamakadun ja Riistakadun kulmassa. Leikkipaikkoja olivat Satamakadun pihat ja puut sekä Luuniemi, jonne mentiin retkelle ja uimaan. Kouluja olivat nykyinen Edvin Laineen koulu, nykyinen Raatihuone ja lyseo. Kesäisin perhe nousi Paloisvirran laiturilta  Pitkäkoski -laivaan matkustaen Paloisjärvelle, Kilpivirtaan, Kilpijärvelle ja edelleen Pitkäkoskelle Juvosten maatilalle. Mieleinen kyläpaikka maalaiskunnan puolella oli myös  Valli ja Maija Juvosen pientila Koivuniementien varressa, Pitkälahden itärannalla. Rehtori Einari Jylhävaara kirjoittaa: ”Iisalmen yhteislyseon uusi koulurakennus kohoaa KALLIOPOHJALTA  n.s. kirkkoaukealta, kaupungin edustavimmalta ja korkeimmalta kohdalta.  Se hallitsee koko kaupunkikuvaa ja näkyy kauas ympäröivälle maaseudulle.” Ehkä  lapsuus Iisalmella oli Helvi Juvosen kalliopohja, joka kantoi häntä.

 


  • Jätä kommentti

    Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *