torstai 22.11.2017
Silja, Selja

Yrittäjäksi, mutta millä hinnalla

Hallitus ja elinkeinoelämä ovat viime vuosina voimakkaasti ohjanneet ihmisiä yrittäjyyteen, varsinkin yksin-, mikro- ja pienyrittäjyyteen.

Suomea ollaan muuttamassa yhä yrittäjävetoisemmaksi yhteiskunnaksi.

Kaikista yrityksistä mikroyrityksiä eli alle 10 työntekijän yrityksiä on 265 041 eli 93,4 prosenttia.

Suomen opetusministeriö on julkistanut valtakunnallisia linjauksia yrittäjyyskasvatuksen keskeisistä tavoitteista. Euroopan komission Yrittäjyys 2020 -toimintaohjelmassa koulujen yrittäjyyskasvatus mainitaan keskeisenä asiana Euroopan hyvinvointikehityksen turvaamisessa.

Yrittäjyyskasvatus onkin tullut esimerkiksi lukioiden kurssivalikoimaan.

Sen lisäksi, että yrittäjäksi ryhtymistä on helpotettu esimerkiksi verotuksella, yrittäjyyteen on vienyt yhteiskunnan voimakas rakennemuutos. On aloja, joilla irtisanomisten kautta työtekijät ovat joutuneet siirtymään itsensätyöllistäjiksi.

Rakennemuutos ja ihmisten kiinnostusten kohteiden muuttuminen ovat myös muuttaneet jo pitkään yrittäneiden asemaa, jos sattuu olemaan alalla, jonka tuotteet eivät enää kiinnosta kuluttajia.

Yrittäjä valitsee itse sosiaalivakuutuksensa tason YEL-vakuutuksen ottaessaan ja siksi yrittäjien sosiaaliturva on usein matalammalla tasolla kuin palkansaajien.

Jos yrittäjä sairastuu ja joutuu keskeyttämään yritystoimintansa tai hän epäonnistuu riskin ottaessaan, hän voi jäädä tyhjän päälle, jos asiat verottajan, vakuutusyhtiöiden tai Kelan kanssa eivät sujukaan niin kuin yrittäjä on olettanut.

Yrittäjäjärjestöillä on siis selvästi työsarkaa vähentää ongelmia, jotka kohtaavat yhä kasvavaa joukkoa.


  • Jätä kommentti

    Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *