Ylä-Savo jaksaa yhä uskoa

Kiuruvetinen Sisko Svärd tuntisi itsensä orvoksi, jos ei kuuluisi kirkkoon.
– Perinteet ovat minulle tärkeitä. Eihän omaa nimeäkään jatkuvasti vaihdella.
Svärd luonnehtii itseään perusluterilaiseksi, joka ei suuremmin uskollaan elämöi.
Hän käy kirkossa silloin tällöin. Joulukirkko ja kauneimmat joululaulut kuuluvat perinteisiin.
– Nuorena en mieltänyt kirkkoa kovin tärkeäksi, mutta vanhemmiten se on alkanut tuntua tärkeältä.

Ylä-Savo kuuluu Pohjanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan ohella ”Suomen raamattuvyöhykkeeseen”, jossa kirkkoon kuuluminen on edelleen vahvaa.
Ylä-Savon ykkönen on Kiuruvesi, jossa peräti 91,6 prosenttia kuuluu johonkin uskonnolliseen yhdistykseen, paljastavat Tilastokeskuksen tilastot.
Hyvänä kakkosena tulee Vieremä, joka sekin yltää 91,1 prosenttiin.
Kiuruveden seurakunnan kirkkoherra Risto Pentikäinen sanoo, että ”körttipitäjässä” ei ole tehty mitään ihmeitä kirkon suosion ylläpitämiseksi.
– Seurakunnan toiminta on hyvin samanlaista kuin lähiseurakunnissa. Väestö on vanhusvoittoista. Kun ollaan viimeisellä suoralla, ei kannata heittää juoksua kesken, sanoo Pentikäinen.

Rekisteröityihin uskonnollisiin yhdyskuntiin kuuluu Suomen väestöstä 78 prosenttia. Luterilaisia on 75 prosenttia, loput ovat muun muassa ortodokseja, Jehovan todistajia, helluntailaisia ja muslimeja.
Suuret kaupungit ovat maallistuneet valtavalla vauhdilla, ääriesimerkkinä Helsinki. Pääkaupungin asukkaista enää 62 prosenttia kuuluu rekisteröityihin uskonnollisiin yhdistyksiin.
Vanhusvoittoinen väestö ei ole kuitenkaan ainoa selitys kirkon suosioon ”raamattuvyöhykkeellä”. Myös nuorten kirkkoon kuulumisessa on valtavia eroja.
Helsinkiläisistä 18–39-vuotiaista vain 55 prosenttia kuuluu kirkkoon. Kiuruvedellä osuus on 88 prosenttia, Iisalmessakin 80 prosenttia.
– Ylä-Savossa on vahvat perinteet. Jo Juhani Aho oli aikanaan Raamatun-käännös komitean jäsen. Vieremällä Kyrönniemi on luonut identiteettiä, sanoo Vieremän seurakunnan kirkkoherra Jukka Koivusalo.
Erityisesti Kiuruvedellä herännäisyys eli körttiläisyys on jättänyt vahvan perinnön.

Jos vertailuun otetaan vain yli 20 000 asukkaan kaupungit, Iisalmi kiilaa valtakunnan kakkoseksi. Iisalmessa 86,6 prosenttia asukkaista kuuluu uskonnollisiin yhdyskuntiin. Edelle menee niukasti vain Seinäjoki. Esimerkiksi Varkaudessa kirkkokuntiin kuuluu 80 prosenttia asukkaista ja Kemissä 74 prosenttia.
– Kansan syvät rivit ovat uskonnollisempia kuin julkisesta keskustelusta voisi päätellä, sanoo Iisalmen seurakunnan kirkkoherra Janne Bovellan.
Yläsavolainen poikkeus on Lapinlahti, jossa uskonnollisiin yhdyskuntiin kuuluu vain 84,5 prosenttia väestöstä. Yhteiskuntatieteilijä ja pian teologian maisteriksi valmistuva lapinlahtelaisella Ossi Martikaisella on selitysmalli.
– Lapinlahdella väestö on nuorempaa kuin esimerkiksi Kiuruvedellä, Sonkajärvellä tai Pielavedellä. Iäkkäistä ihmisistä suurempi osa kuuluu kirkkoon.
Toisena tekijänä Martikainen pitää Lapinlahden väestön suurta liikkuvuutta. Lapinlahti on paikkakunta, jossa väki vaihtuu tiuhemmin kuin monessa muussa Ylä-Savon pitäjässä.
– Meillä on esimerkiksi taidelukio. Liikkuva väki ei kiinnity niin vahvasti paikkakuntansa seurakuntaan.