torstai 18.1.2018
Laura

Työllisyyden aktiivimalli – ja mistä siinä onkaan kyse

Vuoden alusta voimaan tullut työllisyyden aktiivimalli on syntynyt tarpeesta lyhentää työttömyysjaksoja ja lisätä työllisyyttä. Mallin myötä halutaan kannustaa työttömäksi jäänyttä aktiivisuuteen jo heti työttömyysjakson alussa.

Keskustelu lain ympärillä on ollut värittynyttä ja opposition äänenpainojen hallitsemaa. Suurimman huomion on saanut tiukentuva velvoite aktiiviseen työnhakuun. Uudessa mallissa edellytetään, että työtön työnhakija on töissä 18 tuntia tai koulutuksessa tai muissa lukuisissa aktiivista työnhakuasennetta osoittavissa toimenpiteissä viisi päivää kolmen kuukauden aikana.

Ellei tämä toteudu, leikkautuu työttömyysturvasta 4,65 prosenttia. Jos seuraavan kolmen kuukauden aikana pystyy täyttämään lain edellyttämän työnhaun aktiivisuuden, palautuu tuki ennalleen. Ellei pysty, ei työttömyystuki kuitenkaan leikkaudu enempää.

Vähemmälle huomiolle keskustelussa on jäänyt työttömyyden alkuvaiheen omavastuupäivien väheneminen. Tähän saakka työttömyysetuutta on saanut vasta seitsemännen työttömyyspäivän jälkeen, kun nyt uuden lain myötä etuutta maksetaan jo viiden päivän jälkeen. Lyhytkestoiseksi jäävässä työttömyydessä etuuden taso siis nousee nykyiseen verrattuna.

Lisäksi parannetaan työttömien mahdollisuuksia omaehtoiseen kouluttautumiseen. Esimerkiksi STTK:n ekonomisti Ralf Sundin laskelmien mukaan 70 prosenttia työttömistä voittaa näillä uudistuksilla. Siis reilu enemmistö.

Heikoimmassa tilanteessa olevia aktiivimalli ei koske. Muun muassa työkyvyttömyyseläkettä hakeneet tai osatyökyvyttömyyseläkettä, osakuntoutustukea tai vammaistukea saavat ovat mallin ulkopuolella.

Sosiaali- ja terveysvaliokunnassa olimme huolissamme siitä, että onko syrjäseuduilla mahdollisuus toteennäyttää aktiivisuuttaan samalla tavoin kuin kasvukeskuksissa. Siksi laitoimme mietintöömme ponnen, jolla edellytämme hallituksen tiiviisti seuraavan tilannetta ja jos ongelmia ilmenee, on asiaan puututtava.

Keskustalaisen työllistämispolitiikan ydin ei kuitenkaan ole aktiivimalli, vaan uusien työpaikkojen luominen. Työpaikkojen määrä on noussut vuoden 2015 marraskuusta vuoden 2017 marraskuuhun 97 000:lla (HS 31.12.).

Työikäisistä työssä on jo 70,4 prosenttia, mikä on korkein työllisyysaste kymmeneen vuoteen. Työttömien määrä laskee nyt nopeasti – ja se on paras tulos onnistuneesta työllistämispolitiikasta.

Monella alalla, myös meillä Ylä-Savossa kärsitään osaavan työvoiman puutteesta. Haasteita työllisyyden ja työttömyyden ”kohtaannossa” siis piisaa.

Viime vuosien aikana Suomi ei ole voinut ylpeillä erityisen onnistuneesta työllisyyspolitiikan hoidosta. Työtön on jäänyt kovin yksin ”kortistoon” ja ainoa yhteys työvoimatoimistoon on ollut työttömyyspäivien ilmoittaminen, mikä on ollut edellytys työttömyystuen saannille. Siksi on viisautta kokeilla uusia keinoja samalla muistaen, että minkään ratkaisun ei tule olla kiveen hakattu ja lopullinen, vaan lakeja ja käytäntöjä on muutettava, jos tarvetta ilmenee.

Ajattelen, että ihminen on jo luonnostaan aktiivinen ja toimelias. Ihmiset haluavat elättää itsensä mieluummin omalla työllä kuin tuilla. Yhteiskunnan tehtävä on kannustaa yksilöä omille siivilleen.

Hyvinvointiyhteiskunnan turvaverkon tehtävä on tukea tilanteissa, jolloin omat siivet eivät kannakaan. Turvaverkon on kuitenkin oltava kuin trampoliini, jolta pystyy ponnistamaan ylös – omin voimin, tukiverkon antaessa voimaa.

Kirjoittaja on kiuruvetinen kansanedustaja (kesk.) sekä sosiaali- ja terveysvaliokunnan varapuheenjohtaja.


  • Kommentit

    • Yksi mummo vaan

      Findikaattorin määritelmän mukaan:
      ”Työllinen on henkilö, joka on tutkimusviikolla tehnyt ansiotyötä vähintään tunnin rahapalkkaa tai luontaisetua vastaan tai voittoa saadakseen, tai on ollut tilapäisesti poissa työstä. Tutkimusviikolla työstä pois ollut henkilö lasketaan työlliseksi, jos poissaolon syy on äitiys- tai isyysvapaa tai oma sairaus tai jos poissaolo on kestänyt alle 3 kuukautta. Työlliset voivat olla palkansaajia, yrittäjiä tai samassa kotitaloudessa asuvan perheenjäsenen yrityksessä palkatta työskenteleviä.”
      http://findikaattori.fi/fi/41

      https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000005512528.html
      Mitä ne Kaikkonen ja Kurvinen nyt siellä Keskustassa vaahtoaa, kun ”täystyöllisyyttähän” sinne maaseudulle ollaan noilla työllisten määritelmillä ja työttömien aktiivimaleilla tekemässä.
      Johan on ihme, ellei noilla työllisyysluvut kohisten kohene ja Sipilälle se tärkein päämäärä eli EU:n Suomelle asettama työllisyystavoite 75% vuoteen 2020 mennessä täyty, kun jo yhden tunnin ruokapapalkalla työtä tekevä työlliseksi lasketaan.
      Maaseutuyritykset nyt vain Juhana Vartiaisen innoittamana piikoja ja renkejä omien tyttärien ja poikien lisäksi ruokapalkalla työllistämään. Ruokakuluthan voi verovähennyksiin laittaa ja muihin kuluihin EU:n taikaseinästä rahaa anoa.
      Keskustan sanoin ”Suomi kuntoon” työttömiä ruokapalkalla työllistäen.

    • pielakas

      Menee väärinpäin kuten yleensäkin. Pitäisi palkita aktiivisuudesta. Eli ei keppiä vaan porkkanaa. Tämäkin yhteiskunnan rangaistuskeskeisyys periytyy ties kuinka kaukaa muinaisuudesta.

    • Rappiolla

      Kepu sai limuviinat ja kokoomus aktivistimallin ja 4,65 % lohkaistua työttömän leivästä,näin se piti mennäkkin ja ”soinin siniset” huulipyöreenä nyökkyttelee nyt tehtiin historiaa taas kerran.Jokohan kepun Kurvinen on työntouhussa järjestämässä syrjäisempiinkin kuntiin aktivisteille töitä ja kurssituksia kuten lupasi,nyt alkaa jo olla kiire.Ensimmäinen ”tarkkailujakso” on kohta puolessavälissä ja työttömien päivarahat tippuu satavarmasti,armoa ei tunneta niissä talkoissa,vaikka tanssisi tramppoliinilla ripaskaa tai jopa tanhuksi laittaisi.Sipilän hallituksen työvoimapolitiikka ja monet muutkin ”uudistukset” on alakoulutasoa ja valmistelut tehty ”kokkeelemalla”ja korjataan jos tarvetta on,kuten moni järkihenkilö on asian ilmaissut.Työttömän leipä on tiukassa ja aika käy pitkäksi ootella ”kokkeilun” tuloksia ,mutta sitähän Kurviset eikä Vartiaiset eikä Sipilät leveänleivän ääressä tajua.Byrokraateille järjestetään ”paperinpyörityshommia” joilla ei kansantalous kyllä parene vaan menot lisääntyy ja syyttömät kärsii.

    • missähän se yli .n turvaverkko mahtaa sijaita

      lennäppä huoltamattomalla Finnairin koneella vaikka Brysseliin.Aika paljo tuntuu sen yhtiön koneissa olevan vikoja viimeaikoina.Siivekäs jos olla voisit

    • Emeritushitsaaja

      Jos palkattomia vapaaehtois/talkootöitä ei hyväksytä aktiivimallin ehdon täyttäjäksi niin kuin nyt ovat hätäpäissään jo väläytelleet, lähtee pieniltä paikkakunnilta melkoinen osa työttömistä pakotettuna isoihin asutuskeskuksiin. Mutta jos se on Kepun toive niin mikäs siinä.

    • Penaali

      Siinä se Kiuruveen kansanedustaja taas kehuu omia ”saavutuksiaan” elikkä köyhien,sairaitten ja työttömien kiduttamista!Voisi kaikki kiuruveen työttömät laittaa hakemuksen Hanna-kaisulle,että olisko töitä meille vaikka hänen avustajanaan tai muatilalle lypsykonneen käyttäjäksi!

    Jätä kommentti

    Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *