maanantai 26.2.2018
Nestori

Tulevaisuuden koulu?

Me emme ole olleet vaatimassa uutta koulua. Meille kelpaisi edelleen sama yli sata vuotta vanha hirsirakennus kuin aikaisemmille sukupolville, Partalan koulun vanhempainyhdistys toteaa kirjoituksessaan.¿ (Kuva: Markku Ropo)

Iisalmen kaupungissa velloo ja kuohuu kouluverkkokeskustelu. On puhuttu siitä, kuinka ympyrässä oleva koulu on keskeisellä paikalla ja lähellä lapsiperheitä. Samaan aikaan puhutaan, että pitää tehdä päätös, jolla varmistetaan hyvä koulu tuleviksi vuosiksi ja pitkälle eteenpäin.

Peruskysymys on, rakennetaanko koulu virkamiehiä vai kaupungin asukkaita ja lapsiperheitä varten? Ja ratkaisussa pitäisi nyt osata katsoa pitkälle eteenpäin, ettei Kirkonsalmen kohtalo toistu: koulu on siellä, missä lapsiperheitä ei enää ole.

Iisalmen kaupunkistrategiassa halutaan, että tänne muuttaa seuraavan kymmenen vuoden aikana 3 000 uutta asukasta. Minne he asettuvat jatkossa asumaan? Ehkäpä Soinlahteen, jos sen teollisuusalue ja työpaikkatilanne kehittyvät niin kuin on suunniteltu sekä Partalaan uusille alueille ja kenties Ihalan tilan pelloille, missä on paljon hyvää vielä kaavoittamatonta tonttipotentiaalia tulevaisuudessa.

Keskustelu hyvästä kouluratkaisusta on jämähtänyt nykyhetkeen, kun viitosmallin puolustajat puhuvat tulevaisuuden ratkaisusta. Jos oikeasti halutaan tehdä tulevaisuuden ratkaisu, ensin pitäisi katsoa missä lapsiperheet asuvat tulevaisuudessa, ja sen jälkeen ratkaista koululle paras paikka.

Lieneekö koulua edes mitoitettu oikein? Vaihtoehto viisi näyttää houkuttelevan edulliselta, kun sinne siirtyviä esiopetuksen oppilaita ei ole huomioitu ollenkaan. Ilmeisesti eskarit menisivät sinne Mansikkaniemen metsään? Näppärästi suunnitelmista on myös unohtunut laskea koululle tarvittava tekninen infrastruktuuri, Kirkonsalmen länsirannan kevyen liikenteen väylän rakentamiskustannukset, Koljonvirran sillan muutostyöt, Pihlajaharjun liikenneympyrä ja mahdollisen ostotontin hinta tai kaupungin oman notkotontin mittavat maansiirto- ja meluhaittatyöt.

Kovasti suunnitelmissa on myös kehuttu, kuinka esimerkiksi psyykkarin ja kuraattorin palveluja on helpompi saada suuremmissa kouluissa. Kylmä totuus on kuitenkin se, että näitä palveluja tarvitaankin enemmän suurissa kouluissa, koska opettajalla on vähemmän henkilökohtaista aikaa yhtä oppilasta kohti.

Samaan aikaan Vieremä suunnittelee ja käy jo Valkeiskylällä neuvotteluja maakaupoista uutta omakotialuetta varten. Jos se toteutuu, saattaa moni iisalmelainen, Vieremällä työssäkäyvä, muuttaa Valkeiskylään ja maksaa veronsa jatkossa Vieremälle.

Iisalmenkin pitäisi aloittaa aktiivinen tonttimarkkinointikampanja ja tarjota Tervalammen kaltaisia, houkuttelevan kokoisia ja väljiä tontteja vaikka yhden euron hinnalla. Uusien asukkaiden mukana kaupunki saisi veronmaksajia ja asuinseudut kehittyisivät.

Iisalmesta ei koskaan tule pikku-Helsinkiä ei pikku-Tamperetta eikä Jyväskylää, joten pelkästään ydinkeskustaa kehittämällä ja palveluja sinne keskittämällä Iisalmi tuskin muuttuu houkuttelevaksi kaupungiksi. Mutta tarjoamalla turvallista ja rauhallista asumista laadukkailla, väljästi kaavoitetuilla omakotialueilla, se voi olla houkutteleva asuinkaupunki. Se olisi juuri sitä Iisalmen kaupunkistrategian mukaista toimintaa.

Jos hyviä tontteja ei ole Iisalmessa tarjolla, asukkaat muuttavat helposti esimerkiksi Kuopioon. Sieltä on vain tunnin ajomatka töihin Iisalmeen. Monet ovat jo tällaisen ratkaisun tehneet, kun sopivia tontteja ei ole ollut tarjolla. Silloin on ihan sama, millaisia kouluratkaisuja Iisalmessa tehdään, jos lapset käyvät koulunsa Kuopiossa.

Me emme ole olleet vaatimassa uutta koulua. Meille kelpaisi edelleen sama yli sata vuotta vanha hirsirakennus kuin aikaisemmille sukupolville. Tarjoammekin jälleen kerran kaupungille talkooapua koulurakennuksemme alapohjan tyhjennykseen. Sinne kun kaupungin tekniseltä puolelta oli unohtunut 30 vuodeksi lattian purkujäte maatumaan. Oli varmuuden vuoksi vielä tukittu ilmastointiaukotkin ennen niin hyvin tuulettuvasta alapohjasta.

Viidentoista viime vuoden ajan kyläkoulujen kunnostukseen on käytetty muutamia tuhansia euroja vuosittain ja jonnekin muualle sitä on aina löytynyt jo miljoonien edestä.

Meitä on suureen ääneen haukuttu oman edun tavoittelijoiksi, mutta pitämällä omaa kylää elävänä ja houkuttelemalla sinne uusia asukkaita, pidämme kyllä ihan koko kaupunkia omalta osaltamme elinvoimaisena.

Partalan koulun vanhempainyhdistys


  • Kommentit

    • Veronmaksajavanhempi

      Hienoa,Partala! Saitte pitää koulunne, toivon sille mitä parasta jatkoa. Toivon että olette myös onnellisia tulevan Mansikkaniemen koulun puolesta, jota ymmärtääkseni vastustitte kannanotossanne. Kyetkää iloitsemaan myös muitten puolesta. Se on rakentavaa yhteistyötä.

      • Mökki

        Jos sen nyt voi sinne rakentaa…

    • Jare

      Täyttä utopiaa, että Iisalmern muutta 3000 lehmän hoitajaa. Pitäisi puhua totta, eikä arvailla. Täysin järjetön ratkaisu rakentaa monta koulua, kun yhdellä olisi päästy. Kyllähän nyt näkkee, että suomesta yritetään tehdä kommari yhteiskuntaa kepun johdolla. Veikko Vennamo sanoi, kepu pettää aina, nyt se on nähty. Toivottavasti äänestäjät näkevät missä piilee rehellisyys! Toivottavasti valituskierre lähtee liikkeelle, minä ainakin valitan päätöksestä, veronmaksajana!

      • jere

        Nykyaikana mitään seutua rakenneta ei tulonsiirroilla, vaan kannattavalla elinkeinotoiminnalla. Kouluverkkopäätös kuitenkin osoittaa, että Iisalmi maalaisten kaupunki on katkeraan loppuun saakka.

        On valittamisen sijasta parempi tunnustaa tosiasiat, myyntiin asunto laittaa ja muuttaa elinvoimaiselle seudulle. Kouluverkkopäätös indikoi, että viimeistään maakuntauudistuksen jälkeen Pohjois-Savon kuntien verotus sellaisille lukemille nousee, että ottaa lainaa pitää voidaakseen töissä käydä.

        Uudellamaalla, jota maakunnat aikovat seuraavaksi lypsää, jo puhutaan vakavasti irtautumista muusta Suomesta. Veronmaksajien kriittinen massa on siellä, joten tarvita ei kuin pari ahjon lietson polkaisua.

    • tärkein unohtuu, faktat hukassa

      ”Meille kelpaisi edelleen sama yli sata vuotta vanha hirsirakennus kuin aikaisemmille sukupolville.” -> Eikös se kuitenkin lapsille ole tarkoitettu..?
      ”Kirkonsalmen länsirannan kevyen liikenteen väylän rakentamiskustannukset” -> Miten tämä liittyy kouluverkkoratkaisuun?
      ”Koljonvirran sillan muutostyöt” -> Miten liittyy kaupungin talouteen?

    • Veronmaksajavanhempi

      Kiitos vanhempainyhdistykselle kannanotosta, kukaan tuskin kieltää etteikö Partalan seudun asukkaille tulevilla kouluratkaisuilla merkitystä olisi. Haluaisin kuitenkin muutamaan kohtaan tarkennusta.
      1) Vanhempainyhdistys korostaa, että selvityksiä ei ole tehty virkamiehiä vaan kaupungin asukkaita ja lapsiperheitä varten. Niin minäkin olen ymmärtänyt. Viime vuosina suurin osa oppilaista Kirkonsalmen koulun oppilasta on asunut Pihlajaharjun ja Jordanian suunnalla, ja tulee asumaan jatkossakin. Tämä tukee sitä, että uusi koulu rakennetaan Mansikkaniemelle. Ymmärsin kannanotosta, että Partalan vanhempainyhdistys ei tätä kannata. Miksi Mansikkaniemi ja sinne rakennettava koulu tuntuu niin kauhealta?
      2) Aiempiin kirjoitteluihin liittyen (ei Partalan vanh.yhd.osalta): Matka kevyenliikenteen väylää pitkin Kirkonsalmelle on ihan yhtä vaarallinen kuin myös toiseen suuntaan Mansikkaniemen suuntaan. En ole aikaisempina vuosina huomannut siitä monenkaan muun kuin lasten vanhempien huolta kantavan.
      3) Pihlajaharjun liikenneympyrä on ollut tapetilla jo vuosia ja siihen on suuri tarve, koska alue on viime vuosina laajentunut niin paljon ja tulee edelleen laajenemaan, että liikenneturvallisuudesta on todellakin suuri huoli! Hienoa, että myös Partalan koulun vanhemmat ovat tämän huomanneet. Lienen väärässä, mutta uskoisin että kaupunki yksin ei osallistu kustannuksiin jos se todetaan vaaralliseksi. Tervetuloa, liikenneympyrä! Tulee tarpeeseen.
      4) Oppilashuolto ei ole pelkkä kuraattori ja psyykkari. Kylmään totuuteen siitä, että näihin on tarvetta vain suuremmissa opetusyksiköissä ja muuten hoituvat opettajan suuremmalla ajankäytöllä /oppilas, toivoisin tueksi jotakin tutkimusta muiltakin kuin pelkästään Partalan koulun vanhemmainyhdistykseltä, pelkkä mutu ei riitä.
      4) Oppilashuolto pitää sisällään myös esim. kouluterveydenhuollon, koulupsykologin ja muut oppilashuollolliset järjestelyt. En saanut kannanotosta selvää, miten esim. pedagogiset järjestelyt englannin ja ruotsin aineenopettajien ja erityisopettajan pitämät tunnit tulevat yhtä taloudellisiksi kuin suuremmassa yksikössä huomioiden kilometrikorvaukset ym. Samoin muiden oppilashuollon henkilöiden km-korvaukset. Tästä on muutenkin ollut puhetta liian vähän, mikä on kokonaiskustannus/oppilas/koulu? Tietoa kehiin, päättäjät!
      5) Psyykkarin palvelut ovat olleet käytettävissä etenkin yläkoulussa ja vaativat terveydenhuolloin ammattilaisen tutkinnon, esim. kodin ja lapsen vuorovaikutusongelmat, aggressiot ja niiden hallinta, mielenterveysongelmat ym. Kuraattori hoitaa esim. koulunkäyntiin ja kiusaamiseen liittyviä asioita ja vaatii väh. AMK-tutkinnon. Eikö näitä ole kyläkoulujen oppilailla koskaan? Ovatko ne vain suurempien yksiköiden ongelmia? Vai hoidetaanko ne jotenkin muuten?
      6 ) Tontit: Miksi Partalan seudun maanomistajat eivät laita tontteja myyntiin? Etuovi.comissa on edelleen myynnissä vain yksi tontti. Muutenkin kannanotossa korostui jos ja jos, kun ja kun, toimintaa Partalan väki!
      7) Jos kouluja rakennetaan joka paikkaan kuten lautakunta ja hallitus tuntuvat kannettavan, mikä on tuntikehyksen tilanne jatkossa? Se tulee kohdentumaan nimenomaan suurempiin yksiköihin suurempina opetusryhminä ja jakotuntien leikkauksina. Tämä on edessä myös kyläkoulujen oppilailla viimeistään yläkouluvaiheessa. Eikö tämäkin ole yhtä lailla tärkeää miettien sitä, muuttaako toiselle paikkakunnalle kuten kannanotossa korostitte?!
      8) Partalan vanhempainyhdistys kovasti painottaa, että he kannattavat tasapuolisuutta ja sitä, että pelkästään ydinkeskustaa ei kehitetä ja tueta. En ole koskaan tajunnut, että myös Mansikkaniemi ympäristöineen olisi tätä. Nimenomaan olen luullut päinvastoin, että nyt kehitettäisiin juuri muutakin kuin pelkkää keskustaa.
      9) Oman koulun kannattaminen on kaikkien etuoikeus ja -velvollisuus, mutta kylän voi pitää elävänä myös ilman sitä. Tästä on hyviä esimerkkejä myös Ylä-Savossa. Esimerkkinä Korvikko (ent. Korpijoen koulu) Kiuruvedellä. Kylän tahtotila sen ratkaisee ja sitä Partalasta ilmeisesti löytyy, jos koulu joskus lakkaa.

      Viisaita ratkaisuja päättäjille, kaikkien veronmaksajien näkökulmasta!

      .

    • pielakas

      Näin sivullisesta vaikuttaa asialliselta kannanotolta. Mutta yleisemmin ajatellen ihmettelen, miksi koulurakennukset ovat vielä nykyoloissa niin tärkeitä. Niiden merkitys sitä paitsi vähenee koko ajan. Tästäkin näemme, miten pahasti olemme menneisyyden kahleissa, kun pitäisi katsoa tulevaisuuteen, tosin menneisyyden ja nykyisyyden opetukset huomioiden. Päättäjilläkään tätä pyrkimystä ei näytä olevan.

    Jätä kommentti

    Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *