torstai 14.12.2017
Jouko

Toimiva aluesairaala on osa Suomen kriisivalmiutta

Vuoden 1901 asevelvollisuuslaissa Suomen armeija määrättiin sulautettavaksi venäläisiin joukko-osastoihin. Papit kieltäytyivät lukemasta saarnastuolista kutsuntoja koskevia kuulutuksia ja kylänmiehet tyhjensivät kirkon ennen kuin pappi luki kuulutukset. Heihin kuului myös presidentti Urho Kekkosen isä Pielavedellä. Näin toimi passiivinen kansalaisvastarinta 100 vuotta sitten.

Tänään 100 vuotta myöhemmin tarvittaisiin Savossa samanlaista kansalaisaktiviteettia. Soten keskittämisasetukset kieltävät Varkauden ja Iisalmen sairaaloilta nukutusleikkaukset. Vain paikallispuudutus sallitaan! Tällä on vakavia seurauksia alueemme operatiivisten palveluiden saatavuuteen. Kysin näkökulmasta varasairaalat olisivat tarpeen vakavien epidemioiden varalta. Hoitajat luettelevat pyydettäessä pitkän listan toimenpiteistä, jotka tulee saada Iisalmessa, mutta soten uhkakuvien toteutuessa ne saa vain Kuopiosta. Hoitomatkat pitenevät ja kustannukset nousevat. ”Kolmen miljardin sote-bluffi” (Ilta-Sanomat 30.11.2017).

Ammattilaiset pelkäävät anestesia- ja kirurgisen osaamisen heikkenemistä myös kriisitilanteissa. Suomessa siviiliterveydenhuolto on perustana Puolustusvoimienkin terveydenhuollolle myös poikkeusoloissa. Huoltovarmuuskeskuksen johtaja Jyrki Hakola ja Kuntaliiton Timo Reinan mukaan sote-uudistuksen valmisteluissa häiriötilanteiden huomioiminen on jäänyt varsin vähälle (Yle Uutiset 4.12.2017). Järjettömän päivystysasetuksen purkaminen eduskunnan toimesta säilyttäisi maakuntamme kriisivalmiuden. Pitää olla itsetuntoa korjata omat virheet!

Nyt turhaan kinastellaan kumpi on parempi, julkinen vai yksityinen. Niin Iisalmen kuin Varkaudenkin (yksityinen) sairaalaa ylistetään lääkärien ja potilaiden toimesta. Usean erikoisalan erikoislääkärit leikkaavat potilaita, joita tulee myös alueemme ulkopuolelta.

Terveydenhuollon ammattilaiset odottavat puheita parempia toimia kansanedustajiltamme. Jospa tämä sote-painajainen saadaan lähitulevaisuudessa korjattua ja nukutusleikkaukset säilyvät. Myös Ylä-Savon yrityselämän huippujohtajat vaativat sairaalan palvelujen ylläpitämistä nykytasolla (IS 12.6.2017). Sitä varmaan haluaisivat myös ne tarmokkaat kunnanisät, jotka perustivat Iisalmen aluesairaalan vuonna 1958.

Savolaisten kyykytys saa loppua. Joka tapauksessa on pidettävä sairaala toimintakykyisenä kunnes meillä on eduskunta, jossa osataan arvostaa terveydenhuollon ammattilaisten ja väestön tarpeita ja mielipiteitä. Itsenäisessä Suomessa palveluiden tasavertaisuus tulee koskea myös seutukaupunkien ja -kuntien asukkaita.

Alussa mainitut kutsuntalakot saivat suurta huomiota maailmalla. Jopa Mahatma Gandhi seurasi mielenkiinnolla suomalaisten kansalaistottelemattomuutta. Tsaari taipui suomalaiseen kansalaistottelemattomuuteen vuonna 1905.

Hannu Vierola, naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri, Iisalmi


  • Kommentit

    • Kiirabussi

      Miten Sote-reformissa toteutuu yhdenvertaisuus, eriarvoisuus, tasa-arvo, säästöt..? Kuopion torilta bussilippu KYS:iin on 3,30 e ja Kela-taksin omakustannus Iisalmesta KYS:iin 25 e suunta. Entäpä aika, Kuopion torilta bussilla n:o 20 noin 10 minuuttia KYS:iin ja entäpä Iisalmesta KYS:iin julkisella kulkuvälineellä yhteen suuntaan jopa kaksi tuntia, joten koko päivä taitaa mennä sairaalareissulla…ehkäpä maakunnan liikelaitos järjestää bussiyhteydet Iisalmesta aikanaan tunnin välein KYS:iin – 3,30 e suunta!

    • Toiveajattelua

      Näitä ammattilaisten ulostuloja on aivan liian vähän. Kyllä kai se heillä on paras näkemys arvioida tulossa olevan muutoksen onnistumista. Se tässä kustannusten säästämisessä ihmetyttää, että miten ne pienevät jos niihin lisätään yksityisen sektorin kate? Eikö nykyisellään kustannukset muodostu suorista kustannuksista, mutta kun mennään soteen niin suoriin kustannuksiin on lisättävä lääkärikeskuksen kate että homma voi toimia.

    • Maakunnan puolesta

      Uskomme, että yläsavon parlamentaarikot ovat jo tänä aamuna jonottaneet Puhemiehen pakeille ehdottamaan kysymystä tai välikysymystä aiheesta
      Sote ja kriisivalmius.
      Siitähän he palkkaa saavat….

    • pielakas

      Tuota kutsunta-asiaa voisi vielä tarkentaa. Boikotti ei alussakaan ollut sen enempää kuntien, asevelvollisten eikä varsinkaan pappien osalta läheskään täydellinen. Seuraavina vuosina hallinto (venäläinen ja myöntyväinen kotimainen yhdessä) pääsivät ratkaisevasti niskan päälle, sillä niillä oli valta langettaa rangaistuksia ja uhkia vastahakoisille. Sanktioiden toimeenpanijoitakin löytyi viranomaisista, sillä näillä oli puolestaan uhkana virasta erottaminen.
      Venäjälle sotaväkeen ei kenenkään suomalaisen kuitenkaan pakosta tarvinnut lähteä ja lopulta päädyttiin siihen, että Suomen suuriruhtinaskunta maksoi Venäjälle rahallista korvausta sotapalvelusvelvollisuuden ja sotiin osallistumisen välttämiseksi.

    • ExIisalmelainen

      Täällä missä olen on kaikki hyvin.

    • pielakas

      Harvoinpa tilanne yleensäkään vastaavanlaisissa puolustustilanteissa on noin yksinkertainen ja yhteisöllisesti kunniakas, vaikka erimielisyys ei päällepäin näkyisikään.
      Suomessakin 1900-luvun alussa sisäpoliittisesti eripuraisen vastarinnan ohella vaikutti näkyvästi myös myöntyväisyyslinja, tietysti ainakin osaksi henkilökohtaisten intressien vuoksi. Julkisesti varovaisuutta perusteltiin suhteiden ja sen myötä vaikutusmahdollisuuksien säilyttämisellä. Oli myös sekalainen joukko välinpitämättömiä, kuten aina.

      Eikös nytkin ajankohtaisissa paikallisissa kriisitilanteissa – joista kirjoituksen käsittelemä on vain eräs – ole tällaista erilinjaisuutta havaittu?

    Jätä kommentti

    Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *