tiistai 27.6.2017
Elviira, Elvi

Talvivaara-elokuva tähtää nollabudjetilla kansainväliseen levitykseen

Hannu Hyvönen on kuvannut kymmeniä tunteja materiaalia dokumenttielokuvaansa, joka käsittelee Talvivaaran uraanin vaiheita ja liikkeitä sekä seuraavat vesistöjen tilan muutosta ja ranta-asukkaiden ja kylien elämää. (Kuva: Hannu Paju)

Nollabudjetilla tehtävä, Hannu Hyvösen ohjaama Talvivaara-dokumenttielokuva on edennyt leikkausvaiheeseen.

Turning point – Stalkers in Talvivaara mining zones -dokumentissa seurataan Talvivaaran tarinaa kansalaisten ja kansalaisliikkeiden sekä alueen asukkaiden ja luonnon näkökulmasta. Elokuvan tuottaa Kulttuuriosuuskunta Elonkirjo ja sen rahoitus ja levitys Suomessa toteutetaan kansalaisvoimin.

– Talvivaaran tarina on globaalisti ajankohtainen, ja kunnianhimoisena tavoitteenamme on tuottaa puhutteleva ja vaikuttava dokumenttielokuva kansainväliseen levitykseen, Hyvönen sanoo.

Hän kertoo, että dokumentista on valmiina 10 minuuttia alusta ja kahdeksanminuuttinen traileri.

– Inspiraatio on kova, mutta tässä vaiheessa joudutaan miettimään taloudellisia realiteetteja. Nyt tulee väkisin kustannuksia, kun edessä ovat ammatillisesti vaativat jälkituotantovaiheet ja muut. Meillä on tällä hetkellä tilanne, että ei ole sen enempää rahoitusta kuin levitystäkään.

Hanketta voi tukea rahallisesti tekemällä ennakkotilauksen dvd:stä tai latauksesta. Hyvönen myös toivoo, että ihmiset sitoutuisivat järjestämään elokuvalle ilmaisnäytöksiä.

Elokuvan kuvaukset Hannu Hyvönen aloitti vuonna 2011 – vastahakoisesti.

– Halusin lähteä tästä maasta tekemään dokumenttityötä Nepalin alkuperäiskansojen parissa.

Hänen vaimonsa Virpi Virolainen kysyi, miksi hän lähtisi Nepaliin, kun hänen oman kotiseutunsa vesistöt ovat uhan alla.

– Dokumenttimatka alkoi tuolloin ja lähdin myös mukaan Virpin ystäviensä kanssa käynnistämään kansalaisliikkeeseen.

Leikattavaa materiaalia on kaikkiaan kymmeniä tunteja. Suurin osa on Hyvösen itsensä kuvaamaa, mutta mukana on myös kymmenkunta muuta kuvaajaa, kuten Aaro Heikkinen, Juha Mehtäläinen ja Virpi Virolainen.

– Syvällisin muutos, minkä Talvivaara on aiheuttanut, on uskon romahtaminen oikeusjärjestelmään. Se on kaikilla ensimmäinen ajatus – kukaan ei ole siltä osin entisensä. Kaikilta on lapsenusko karissut ja huomaamme elävämme vähän erilaisessa maassa kuin olemme kuvitelleet, Hyvönen analysoi dokumenttityönsä aikana havaittua.

– Savolaisten suoruus ja rohkeus on iloinen asia. Kotiseudun vesistöjä on lähdetty puolustamaan, vaikka huomio on merkinnyt omien kiinteistöjen arvojen laskua. Sitä ei ole hyssytelty ja arasteltu, mitä ei voi muuta kuin ihailla, Hyvönen antaa tunnustusta.

Elokuvan nimeen tuli englanninkielinen sana ”stalkers” Hyvösen mukaan marraskuussa 2012 kun hän opasti Sotkamon kappalaisen Antti Lankisen kanssa dokumentaristi Mika Koskista ”Vyöhykkeelle”.

– Tuo outo maisema ja ne retket, joita alueelle eri ihmisten kanssa teimme, olivat kuin suoraan Tarkovskin elokuvasta Stalker. Mutta ne olivat totta. Ja ne olivat vaiettua todellisuutta.

Elokuvassa tekijät selvittelevät Talvivaaran uraanin vaiheita ja liikkeitä sekä seuraavat vesistöjen tilan muutosta ja ranta-asukkaiden ja kylien elämää.

– Minulle tämä on ollut matka omille juurille ja löytöretki kotiseutumme vesistöaarteisiin. Ilman Talvivaaraa minusta ei koskaan olisi tullut souturetkeilyfriikkiä.

– Olemme kulkeneet Savon puolella vesireittiä vedenjakajan latvavesistä, Ylä-Lumijärveltä Sotkamosta aina Juankoskelle saakka.

Kalastaja Raimo Tervosen elämää ja ajatuksia dokumentissa on seurattu niin Laakajärvellä kuin Oulujärvelläkin, jonne hän kaivosta pakeni – kohdatakseen Nuasjärveen lasketun purkuputken ja sitä kautta tulevan epävarmuuden ammatin jatkumiselle.

Aaro Heikkisen kanssa Hyvönen on tekemässä vielä toista dokumenttia Tervosesta.

– Tämän elokuvan ohjaajana en peittele elokuvan tarkoitusta, joka on vesistörakkauden herättäminen ihmisissä, Hyvönen sanoo.

– Talvivaara on vedenjakaja. Se on käännepiste. Jossakin on oltava se raja, kuinka suurta ja peruuttamatonta vahinkoa voidaan aiheuttaa mentäessä yhä heikompiin pitoisuuksiin ja yhä herkemmillä alueilla.

– Näkisin, että nämä meidän vesistöt ja siihen perustuva matkailu olisi sampo, joka ei ehdy eikä soutamalla vähene. Minulle suurin yllätys oli, että ihmiset ovat vieraantuneet paljon pitemmälle järvistä ja vesistöistä kuin luulin.

Hyvönen toteaa, että vanhat ihmiset muistelevat, että vesillä oltiin illalla ja kuutamoöinä ja viikonloppuisin ja se on hävinnyt ihan kokonaan.

– Pakottaa miettimään, miten meidän vesistöjämme voi puolustaa, jos ihmiset eivät niitä arvosta. Hyvin nopeasti nämä järvet koetaan sekoittamisvyöhykkeenä päästöille.

Dokumenttihankkeen ja sen trailerin julkistamis- ja keskustelutilaisuus pidetään Sotkamon valtuustosalissa keskiviikkona 13.4. Keskustelua Sotkamossa vetää Sotkamon Luonnon Antti Lankinen. Myös Talvivaaran edustaja on paikalle kutsuttu.

Iisalmessa yleisötilaisuus on Ravintola Raatihuoneessa torstaina 14.4. kello 18.

https://www.facebook.com/Turning-point-Stalkers-in-Talvivaara-mining-zones-595665963925525/


  • Kommentit

    • Pekka Kaukko

      Suomen oikeusjärjestelmä on pehmoinen ja kauppa-, teollisuusministerin kavereiden käsikassara. Ainakin ympäristöasioissa. Niin ikävä on tilanne.

    Jätä kommentti

    Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *