torstai 22.11.2017
Silja, Selja

Tällä kertaa vuorossa oli Siilinjärvi

Iisalmi ja Siilinjärvi ovat vuorotelleet väkilukutilastoissa viime aikoina. Näennäistä kisaa on käyty siitä, kumpi on maakunnan toiseksi suurin paikkakunta Kuopion jälkeen. Syyskuun lopulla Iisalmen väkiluku oli 21 642 ja Siilinjärven 21 654.

Väestötilastojen lukeminen on toki kiinnostavaa huvia, mutta isossa kuvassa Iisalmen ja Siilinjärven mittelö on vain yksi nyanssi.

Ylä-Savon kannalta todellinen ongelma on se, että kokonaisuutena alueen väki jatkaa vähenemistään riippumatta siitä, että talous on kääntynyt alueella todella vahvaan nousuun. Työpaikkoja olisi monessa muussakin kunnassa kuin Iisalmessa, esimerkiksi Vieremällä.

Visiota Ylä-Savon väkiluvun kääntämiseksi kasvuun ovat hahmotelleet monet alueen vahvat toimijat, kuten useat isot yritykset, Ylä-Savon Kauppakamariosasto, Ylä-Savon Teollisuusliitto ja Savon Yrittäjät. Jo vuoden päivät sitten syntynyt ”Rajaton Ylä-Savo” kasvuvisio, tavoittelee 75 000 asukkaan Ylä-Savoa vuonna 2040.

Tällä kehityksellä tavoite on koko ajan kauempana ja vaikeampi saavuttaa.

Väestön karkaaminen alkaa väistämättä jossain vaiheessa jarruttaa alueen talouskasvua. Osaajia ei enää saada.

Toivoa kuitenkin on, mutta kovia tekoja suunnan kääntäminen vaatii. Se vaatii yritysten lisäksi myös kunnilta ennakkoluulottomuutta. Rajaton Ylä-Savo vision voi rivien välistä lukea tarkoittamaan myös kirjaimellisesti rajatonta Ylä-Savoa. Sellaista, jossa ei ole kuntarajojakaan.

Se ei kuitenkaan olisi oikotie onneen. Vasta valmistunut Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen VATTin tutkimus vuosilta 2009—2014 osoitti, että kuntaliitokset eivät Suomessa tuoneet säästöjä. Joka tapauksessa ennakkoluulottomia avauksia tarvitaan nyt enemmän kuin koskaan. Myös Iisalmen Sanomien palstat ovat niille aina auki.

Kari Angeria


  • Kommentit

    • Roberto

      Iisalmen seudun kannattaa varmaan ensisijaisesti keskittyä siihen, että siellä toimivat yritykset pysyisivät myös siellä. Esim Ponsse kilpailee ”MM-tasolla” ja siellä kyyti on kylmää. Siellä ei ostajat eikä kilpailijat odottele jos Ponssen koneita ei saada esim työntekijöiden puutteessa markkinoille. Silloin Ponssekin joutuu pakosta miettimään sijoituspaikkaansa uudelleen ennemmin tai myöhemmin. Tämä kaikella kunnioituksella Ponssea ja sen omistajia kohtaan. Siellä on selvästi tehty ja tehdään hyvää työtä ja oikeita ratkaisuja.

      Nykyinen tilanne kieltämättä näyttää vähän huolestuttavalta. Miksi jonnekkin muualle kannattaa perustaa yritystoimintaa ja tehtaita eikä Iisalmeen? Missä Iisalmi häviää muille ja miten tilanteen voisi korjata? Se teidän on keksittävä itse! Ulkopuolisen on turha alkaa arvailemaan mitään, mutta kun lukee Kärkkäisen kirjan niin siitä saa käsityksen aika yritysvihamielisestä suhtautumisesta kunnan valtapuolueiden taholta uuteen yritykseen ja jos se on vallitseva meininki niin miksi ihmeessä perustaa sinne yritystä, kun ottajia on tarjolla varmaan muuallakin. Lisäksi jos seudun maine on vähän sisäänlämpiävää sorttia niin ei sekään edesauta asiaa.

    • Rappiolla

      Ylä-savossa päättäjät oottelee ja väki nostaa kytkintä eikä oottele,seuraava alamäkikausi vie tuhkatkin pesästä näiltä korpikyliltä ja kepun sote ja maakunta täydentää sen .Vielä jos ja kun nämä tieministerin suunnitelemat ”tienkäyttö”ym maksut saadaa lobattua voimaan niin ”kepun suomen nousu on täydellinen”.Ylä-savon kunnissa on kepuenemmistö kaikissa ja mittää kehitystä ei taatusti tule tapahtumaan sehän olisi jo kuin maanjäristys ja ihmeiden ihme.

    • ExIisalmelainen

      Parhaimmat osaajat on jo lähteneet kohti etelää. Siilinjärvellä oli mukava asua. Siitä ajaa hurautti motaria pitkin töihin Kuopioon nopeasti. Tosin Kuopiossakin oli mukava asua mutta kehä kolmosen sisäpuolella aukesi paratiisi töitä pelkäämättömälle osaajalle.

      • pielakas

        Uskotaan jo, että kehä kolmonen on kaikkien ongelmien ratkaisu ja paratiisin portti… Sellainen pitää siis ehdottomasti saada tännekin. Miksi sitä ei ole hankittu jo kauan sitten, vaan aina vain valitellaan?

    • pielakas

      Nuo avaukset vain tahtovat sulkeutua saman tien. Siinähän odotellaan, että muut ryhtyisivät johonkin. Hekin tietysti jäävät odottamaan, että tekeekö joku jotakin, jos välittävät edes odottaa.
      Pitää ryhtyä itse suoraan toimimaan ja tekemään, saamaan aikaan ja näyttämään esimerkkiä. Mutta ei, jostakin se on kiinni. Syitä voisi tietysti arvailla, mutta mitä sekään hyödyttää.

      Ei uskaltaudu IS:kään aktiivisempaan levikkialueensa kuihtumisen vastustamiseen, lieneekö median perinteinen passiivinen rooli esteenä. Sekään, pelkkä valittelu, ei ole mikään
      lakimääräinen rajoitus. Sanomalehdet voisivat toimia selvemmin alueittensa kehitystyön keskeisinä foorumeina, jossa ei vain muodon vuoksi ”availtaisi”, vaan jonka kautta johdettaisiin ja koordinoitaisiin laaja-alaista työtä alueen ja sen asukkaiden hyväksi. Kuulostaako liian rohkealta…? Ei sitä ennenkään ole… Siinäpä se ongelman ydin. Niinhän on tähänkin saakka kuihduttu ja se jatkuu omalla painollaan.

    Jätä kommentti

    Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *