maanantai 26.2.2018
Nestori

Syödään ja opitaan yhdessä!

Vieremän koulukeskuksessa oli helmikuun alun kasvispäivänä tarjolla myös spelttisiemeniä. (Kuva: Tarja Tikkanen)

Suomalainen kouluruoka täyttää tänä vuonna 70 vuotta. Koululaisille maksuton kouluruoka on tärkeä osa arjen hyvinvointia, monille koulupäivän kohokohta. Iisalmen Sanomissa todettiin 3.2., että kasvisten osuus kouluruokailussa on kasvussa ainakin Vieremän kunnassa ja myös lähiruoka näkyy hankinnoissa. Samassa jutussa alakoululaisten nuorten kommenteista saa käsityksen, että ruokailuun varattu aika ei aina riitä. Hyvä asia on kuitenkin, että kouluruoka maistuu!

Uusimman kouluterveyskyselyn (THL, 2017) mukaan 8.–9. luokan oppilaista lähes 28 prosenttia Pohjois-Savossa ei syö koululounasta päivittäin. Kansallisena tavoitteena on, että suositusten mukainen kouluruokailu toteutuu kaikissa Suomen kouluissa ja että kaikki syövät koululounaan vuonna 2020.

Syödään ja opitaan yhdessä! -kouluruokailusuositus (VRN 2017) on käytännönläheinen työväline koko kouluyhteisölle. Suositus toimii ohjekirjana kouluruokailua suunnitteleville ja on tutustumisen arvoinen myös kouluruokailun resursseista päättäville ja vanhemmille.

Suosituksessa ohjeistetaan ruoan ravitsemuksellisen laadun ohella muun muassa lounasruokailun ajankohtaa ja kestoa (vähintään 30 minuuttia) sekä oppilaiden mahdollisuutta rauhalliseen ruokailuun miellyttävässä ympäristössä. Tarkastelussa on myös jakelulinjaston toimivuus ja ruokien asettelu – näilläkin on merkitystä, mitä lautaselle päätyy.

Entä kouluruokailun yhteistyöryhmä? On hienoa, että tällainen myös oppilaiden ja vanhempien edustuksen huomioiva ryhmä toimii Vieremällä. Kunnissa onkin hyvä huomioida, että jos ruokapalveluja tuotetaan ostopalveluin, on tärkeää kuvata yhteistyöryhmän rooli ruokapalvelusopimuksiin.

Tilaajan osaaminen nousee kuntien tehtävien uudistuessa tärkeäksi, kun tavoitellaan oppilaille maistuvaa, monipuolista ja suositusten mukaista kouluruokaa.

Oppilaiden osallistaminen kouluruokailun kehittämiseen tukee myös muita oppimistavoitteita kuten ruoka- ja tapakasvatusta tai kulttuuriperimää ja kestävää elämäntapaa.

Meidän tulisi yleisesti lisätä kasvisten, marjojen ja hedelmien päivittäistä käyttöä. Mieltymys kasvisten makuun vahvistuu maistamiskertojen myötä. Meillä on jo hyväksi koettuja malleja, joilla lasten aisteja voidaan harjoittaa tai joukkuehenkisesti innostaa koululaisia ”kaappaamaan kasviksia”. Uusien mallien käyttöönotto vaatii hieman suunnittelua kouluilla, mutta tukimateriaaleja on hyvin tarjolla.

EU-rahoitteisen koulujakelujärjestelmän (koulumaitotuki ja kouluhedelmätuki) tavoitteena on lisätä terveellisten tuotteiden määrää koululaisten ruokavaliossa. Tukea myönnetään hakemuksesta rasvattoman maidon tai piimän ja välipalana tarjottavien hedelmien, marjojen, vihannesten ja juuresten tarjoamiseen.

Salaattitarjontaan käytetyt tuotteet ovat oikeutettuja tukeen, jos ne tarjotaan erillisinä komponentteina. Hedelmätuen hakukausi on 12.3.–13.4.

Lapsuus ja nuoruus ovat otollista aikaa suotuisten ruokatottumusten ja makumieltymysten kehittymiselle – tuetaan tätä kehitystä edelleen kouluissa niin ruokapuheena kuin käytännössä.

Päättäjät ja vanhemmat, ymmärrättehän kouluruoan arvon!

Mervi Lehmusaho, koordinointipäällikkö Pohjois-Savon liitto


  • Kommentit

    • Hannakaesa

      Joku kiuruvetinen politiikko väitti kouluruuan olleen ilmaista ainakin 70v,valehteli naama hymyssä!Kyllä meidän keskikoulussa piti maksaa ruuasta ja kirjoista 70-luvun alussa!Tuskin sillä ilmaisuudella kannattaa paljon kehuskella!

    Jätä kommentti

    Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *