torstai 17.8.2017
Verneri

Suomi pelastuu varmasti

Joskus muinoin keksittiin filosofia auttamaan ihmisiä ratkomaan arjen kinkkisiä ongelmia. Ja koska filosofointi oli mukavaa, mukaan hyppäsivät myös pätemisen paikan löytäneet tärkeilijät ja selittelijät, jotka varastivat tavalliselta kansalta koko homman ja muuttivat sen harvojen harrastukseksi. Tällä tavalla savolaisittain voisi hyvin typistää koko länsimaisen ajattelun ja sen tärkeimmän ongelman muutamaan lauseeseen siitä ammatikseen papattavien vaikeaselkoisuuden tietoisuutta etsiessään, vaikka jo Goethe pelkäsi, että tiedostamisesta tulee valtava sairaala, jossa olemme toistemme sairaanhoitajia.

Kokonaan toinen ongelma tulee siitä kun alamme tutkia, mitä kaikkea filosofia on sisäänsä niellyt aikojen kuluessa. Inhimillinen tieto on pohjimmiltaan vallantahtoa, jossa näkymätön valta piiloutuu ovelasti mieliimme, jota rangaistaan huomaamattomalla ja hienovaraisella kontrollilla – myös filosofian keinoin.

Tavallinen ihminen ei voi luottaa mihinkään muuhun kuin omaan järkeensä. Hän osaa ja haluaa elämässään erottaa oikean ja väärän toisistaan. Vain järkemme on se arkkitehtoninen kyky, jonka ansiosta löydämme yksityisestä yleisen ja pystymme erittelemään asioita ja ihmisiä ympärillämme.

Järkevyys olisi tässä asiassa kykyä jalostaa kokemuksemme avulla perittyjä käsitteitä, näkemällä ne uudessa valossa, jossa ne ovat avaimia uusien ovien eteen, eikä niin kuin ne nyt ovat: historiallisesti jämähtäneitä unohdushorisontteja, jotka on verhottu epävarmuuden, epäselvyyden ja selvien asioiden selittämättömän monimutkaiseen munkkilatinalla kuorrutettuun usvaan ja hämärään.

Koska ihmisen on kestettävä osansa ja väistämättömään on sopeuduttava, filosofian tehtävä pitäisi olla auttaa ihmistä katsomaan eteenpäin, ei taaksepäin. Mutta filosofia opettaa nykyisin tavalliselle ihmiselle kovin vähän sellaista, mitä hän ei itse jo tietäisi omassa arjessaan etukäteen.

Toissa vuonna eläkkeelle Helsingin yliopiston käytännöllisen filosofian professorin virasta jäänyt Timo Airaksinen on kirjoittanut sarjan suosittuja ja selkokielisiä kirjoja elämän pulmatilanteista. Sen päätösteoksena voidaan pitää tänä vuonna ilmestynyttä teosta Sinivalkoinen kirja.

Airaksinen vastaa kirjassaan esille nostamaani kysymykseen, miksi menneisyys on meille taakka. Hänen mukaansa yhteiskunnan juuret ulottuvat syvälle menneisyyteen. Airaksinen kuitenkin lohduttaa näkevänsä valoa tunnelin päässä, koska tulevaisuus on läsnä jo kaikessa olemisessamme ja tekemisessämme.

Airaksisen mielestä meidän tulisi tyytyä minimalistiseen utopiaan pelastaaksemme itsemme kaikelta turhalta ja kuluttavalta. Kuvaisimme vain ne onnelan osat, jotka ovat ehdottoman välttämättömät onnelalle. ”On vain yksi oikea tapa. Opeta se lapsellesi. Kun nämä toivomukseni toteutuvat, Suomi pelastuu varmasti”, hän lopettelee kirjansa ajatukseen, että on oltava optimistinen, muuten ei jaksaisi elää.

Harald Olausen

Kirjoittaja on toimittaja ja kirjailija, joka pohtii yhteiskunnallisia ilmiöitä.


  • Kommentit

    • Pielakas

      ”Tavallinen ihminen ei voi luottaa mihinkään muuhun kuin omaan järkeensä. Hän osaa ja haluaa elämässään erottaa oikean ja väärän toisistaan.”

      Pelkkä oma järki kylläkin sanoo kaiken oman edun kannalta, ei oikeana tai vääränä, sen historia opettaa. Sellainenhan on itselle järkevintä. Toisetkin tulevat kyllä puhtaassa järkiajattelussakin huomioiduiksi, mutta vain välineinä oman hyvän tavoittelussa. Kaikenlaista sellaista on järkevyyden nimessä tehty, mitä nykyään pidämme vääränä. Ja epäilemättä monia meidänkin järkevyyksiämme tuomitaan aikanaan. Eli osaamiseen ja haluunkaan ei voi kovin paljon luottaa.

      • Pielakas

        ”Airaksinen vastaa kirjassaan esille nostamaani kysymykseen, miksi menneisyys on meille taakka. Hänen mukaansa yhteiskunnan juuret ulottuvat syvälle menneisyyteen.”

        Maailma, yhteiskunta ja yksilö olisivat ilman menneisyyttä ja sen tuntemista kuin ilman peräsintä ja painolastia myrskyissä ajalehtiva laiva.

        Menneisyyden taakka, tuo ”painolasti”, on kyllä yksilöille ja yhteisöille toisaalta jarruttava ja kipeäkin asia, mutta löytyy sieltä myös rohkaisevia ja kohottavia aineksia, tosin usein paljolti kuviteltuja ja romantisoituja. Kipeitä kohtia taas pyritään aktiivisesti unohtamaan.

        Mutta painolasti on välttämätön taakka, sillä ilman sitä eli menneitä kokemuksia ihminen tai yhteiskunta ennen pitkää sortuisivat – mikä tosin voi tapahtua muutenkin.

        • Että näin

          ”Maailma, yhteiskunta ja yksilö olisivat ilman menneisyyttä ja sen tuntemista kuin ilman peräsintä ja painolastia myrskyissä ajalehtiva laiva.”

          Historian tutkiminen ja tulkinta on aina jonkin ryhmän etuja ajavaa, ei koskaan kaikkea tapahtunutta tasapuolisesti tarkastelevaa, ja silloin syntyy myös vääristymiä tai jopa kokonaan ”olematonta” menneisyyttä.

          • Pielakas

            Joka tapauksessa pitää olla jonkinlaista tietoa ja käsitystä menneisyydestä, jotta sen mukaan voidaan katsoa taaksepäin ja pitää tavallaan perää suunnaten tulevaisuuteen.
            Sitä paitsi käsityksesi on liian pessimistinen. Voi jopa valita erilaisista historiankäsityksistä.

            • Että näin

              ”Joka tapauksessa pitää olla jonkinlaista tietoa ja käsitystä menneisyydestä, jotta sen mukaan voidaan katsoa taaksepäin ja pitää tavallaan perää suunnaten tulevaisuuteen.”

              Totta kai pitää olla tietoa ja sen mukana arvioita, ja sitä en kiistänytkään.

              ”Sitä paitsi käsityksesi on liian pessimistinen. Voi jopa valita erilaisista historiankäsityksistä.”

              Kenen valta, sen tarinat.
              Kyse ei ole pessimismistä vaan realismista, jonka voi todentaa seuraamalla mistä ei puhuta ja miksi ei.

        • Nikkari

          Yritän nyt aktiivisesti jäsentää eilisen huutolootahepulini ja printata tulevaisuuteen, nimimerkkiä vaihtamatta.

          • Pielakas

            Minä en sikäläisitä hepuleista edes tiedä, sillä lakkasin taannoisen oman tilapäisen hepulini jälkeen seuraamasta lootaa.

    Jätä kommentti

    Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *