torstai 22.11.2017
Silja, Selja

Sivusta seuraten vai asioihin puuttuen

Tulevaisuutta pitäisi uskaltaa ajatella eri tavalla kuin suuri massa. Niin ovat tehneet esimerkiksi Steve Jobs ja Elon Musk – ja heidän alkuvaiheen rahoittajansa.

”Vähän aikaa nauttia, vähän aikaa laulaa laulu/ Ihmettelen miten kaikki lipuu ohi/ Tulee juhannus ja joulu,” laulaa Pariisin kevät -yhtye.

Siksi aina ei ole olevinaan aikaa ajatella asioita muistakin kuin ilmeisistä näkökulmista.

Tulevaisuuden tutkijat sen sijaan miettivät vaihtoehtoisia tulevaisuuksia työkseen. Heidän skenaarioitaan mahdollisista tulevaisuuksista taas poliitikot ja heihin vaikuttamaan pyrkivät lobbaajat tutkailevat – jo siksikin, että tietäisivät, mihin suuntaan yhteiskunta ja talous voisivat olla menossa ja millaisia poliittisia päätöksiä pitäisi tehdä, että jokin tietty, haluttu tulevaisuus toteutuisi.

Luonnonvarakeskuksen johtava tutkija Pasi Rikkonen esittää vaihtoehtoisia skenaarioita maa- ja elintarviketalouden tulevaisuudesta vuoteen 2030, ja ennakoi, millaiset politiikkapainotukset kussakin skenaariossa ovat ohjaavassa roolissa.

Itä-Suomen näkökulmasta kiinnostavaa on, että kahdessa viidestä Rikkosen skenaariosta kaupungistuminen hidastuu tai muuttoliiketrendi Pohjois- ja Itä-Suomesta on lähes pysähtynyt elinvoimaisuuden lisääntyessä erityisesti ydinmaaseudulla.

Nämä kaksi skenaariota ovat Energiamuutos maataloudessa -skenaario ja Arktisuuden brändäys viennin veturina -skenaario.

Mikään skenaario ei toteudu sellaisenaan, vaan asioihin vaikuttavat monet seikat. Todennäköisin tulevaisuus on skenaarioiden yhdistelmä tai sellainen yhdistelmä, jossa on muutostekijöitä, joita kukaan ei ole osannut kuvitella.

Paljon humoristisissakin yhteyksissä siteerattu vanha kiinalainen kansanviisaus toteaa, että ennustaminen, varsinkin tulevaisuuden ennustaminen, on vaikeaa.

Tulevaisuutta voi kuitenkin ennustaa, sen voi ottaa hallintaansa ja siihen voi reagoida.

Esimerkiksi vaalien aikana puhutaan ennusteista. Ennuste on todennäköisin tai ainoa kaikista mahdollisista kuviteltavissa olevista vaihtoehdoista.

Ennuste on sivustakatsojan näkemys tulevaisuuden muotoutumisesta. Siinä vain tarkkaillaan, ei itse vaikuteta tapahtumiin omasta tai muiden puolesta.

Skenaariot taas ovat tiettyihin olettamuksiin pohjautuvia ennusteita. Ne ovat keskenään erilaisia kuvauksia vaihtoehtoisista ja mahdollisista tulevaisuuksista.

Ennusteista skenaariot poikkeavat siten, että ne ovat työkaluja ja lähtökohtia tulevaisuutta koskevalle päätöksenteolle ja toimintamallien valitsemiselle.

Jos vaikka ajattelee omaa arkista elämäänsä, tulevaisuuttaan on ehkä viisaampi suunnitella skenaarioiden kautta eli miettiä vaihtoehtoisia tulevaisuuksia ja ruveta vaikuttamaan asioihin niin, että itselle mieluisin tai edullisin skenaario toteutuu.

Jos vain ennustaa tulevaisuutta, jää sivustaseuraajaksi ja joutuu ottamaan vastaan se, mitä annetaan.


  • Jätä kommentti

    Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *