lauantai 21.4.2018
Anssi, Anselmi

Sata vuotta yhdessä

Suomalainen yhteiskunta on uskomaton kasvu- ja selviytymistarina. Takapajuisesta ja köyhästä pohjoisesta maasta on tullut yksi menestyneimmistä ja hyvinvointisimmista valtioista koko maailmassa. Ahkeruus osaaminen ja yksituumaisuus ovat olleet pienen kansakunnan keskeisiä menestystekijöitä.

Monilla mittareilla Suomi on yksi maailman parhaista. Luku- ja kielitaitomme hakee vertaistaan, olemme yksi rikkaimmista ja monilla eri mittareilla yksi maailman onnellisimmista kansakunnista.

Myös tasa-arvo ja oikeudenmukaisuuden kokemukset ovat arkipäivää. Välillä kun kuuntelee yhteiskunnallista keskustelua tuntuu, että kaikki tämä unohtuu. Takerrumme yksityiskohtiin ja edusmiestemme ja -naistemme moittimiseen ja solvaamiseen. Kukin vuorollamme vastuunkantajista ja omista näkemyksistämme riippuen.

Vastuukantajat pyrkivät aina toimimaan oman maan ja edustamansa alueen parhaaksi puoluetaustaan katsomatta.

Suomalainen yhteiskunta on kokenut monet kriisit ja ongelmat. Alkuun oli epäselvää miten maata johdetaan. Suuntaudutaanko länsimaiseen demokratiaan vai kommunistiseen diktatuuriin. Valinnan tie oli vaikea ja varmaan tänä päivänä kaikki toivovat, että tuo valinta olisi voitu tehdä rauhanomaisesti. Tuon sisäisen taistelun jälkeen yhteiskunnan tavoitteena ja toimintamallina on ollut Suomi 100 vuotta juhlavuoden teema: yhdessä. Torpparivapautuslaki, tasavaltalainen valtiomuoto ja tasavertaisuuteen ja oikeudenmukaisuuteen pohjaava perustuslaki ovat esimerkkejä yhdessä teeman oikeasta toteutuksesta. Pienen kansakunnan mahdollisuus piilee yksituumaisuudessa. Ulkopolitiikkaa on tästä osoituksena. Sen avulla olemme kyenneet välttämään monet vaarat.

Sodan vuosista emme olisi selviytyneet ylivoimaista vihollista vastaan ilman yhtenäisyyttä. Louhivaaran Tuntematon sotilas -elokuva, kuten aiemmatkin versiot, vahvistavat sen, että isoista asioista suomalaiset olivat yhtä mieltä. Sen sijaan turhanpäiväisten käskyjen noudattamisessa oli vaikeuksia. Se taitaa olla suomalaisten perusvika tai pikemminkin hyve, että tyhjää ei oikein jaksa kukaan.

Suomalainen elinkeinoelämä on menestynyt hyvin maailmalla. Sotien jälkeinen maatalous- ja asutuspolitiikka oli onnistunutta. Vaikka ihmisiä sidottiinkin tuolloin ”turpeeseen”, yhteiskuntakehityksen kannalta ja siinä tilanteessa ratkaisut olivat ainoita oikeita. Niillä luotiin pohjaa talouskasvulle, työn teon merkitykselle ja varmistetiin suomalaisen yhteiskunnan rauhanomainen kehitys. Sotakorvausten myötä rakennettu perusteollisuus on ollut hyvinvoinnin tae. Se on perusta, jolta kansainvälistynyt ja nykyaikaistunut elinkeinoelämä on ponnistanut globaaleille markkinoille. Suomi on yksi maailman kilpailukykyisimmistä maista.

Suomen tulevaisuus näyttää hyvältä. Se edellyttää tasa-arvoisen yhteiskuntapolitiikan noudattamista jatkossakin. Tarvitsemme teknistä osaamista, huippututkimusta, innovaatioalustoja, uutta elinkeinopolitiikkaa ja kaikkea mitä digiloikat, tekoäly ja muu teknologia edellyttävät. Mutta ennen kaikkea me tarvitsemme laaja-alaista sivistystä. Pelkkä teknologian osaaminen ei ihmiselle riitä. Sielun sivistyksen pitää olla tavoitteena. Suomi on hyvä maa. Kiitos sotiemme veteraaneille, kotirintamilla työskennelleille, vanhemmillemme, leivän kasvattajille, teollisuudessa ja palvelualoilla työtä tehneille ja kaikille yhteiskuntaa ja hyvinvointiamme eri tehtävissä ja tavoin rakentaneille.

KARI VIRRANTA

Kirjoittaja on Lapinlahdella asuva Pohjois-Savon ely-keskuksen ylijohtaja.


  • Kommentit

    • pielakas

      Ei viitsitä juhlamielelläkään innostua liikaa menneestä köyhyydestä ja nykyisestä rikkaudesta. Kummassakaan ei ole erityistä uskomattomuutta, jos asiaa tarkastellaan arkisen kriittisesti. Ei ainakaan vertaillen, sillä ovathan muutkin maat edistyneet suuresti.

    Jätä kommentti

    Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *