torstai 14.12.2017
Jouko

Riemullista itsenäisyyspäivää!

Itsenäisen Suomen tähänastinen tarina on menestystarina. Se on tarina siitä miten mahdottomasta tuli mahdollinen. Ilman uhrauksia Suomen menestystarina olisi kuitenkin jäänyt syntymättä. Yksi jos toinen tuntee uhraukset oman sukunsa tarinan kautta. Joku jopa omakohtaisesti koettuna. Kaikella on hintansa – menestykselläkin.

Itsenäisen Suomen tarina on myös suomalaisen koulun tarina. Jotta tällä tarinalla olisi jatkumo, koulun ja koulussa on syytä olla kiinnostunut menneisyyden lisäksi tulevaisuudesta. Tämä teema nousi esille viime lauantaina Helsingin normaalilyseossa pidetyssä Koulu 2030 -juhlaseminaarissa. Suomen itsenäisyyden juhlarahaston Sitran tulevaisuusasiantuntija Elina Kiiski-Kataja mallinsi seminaarissa maailmaa, mihin koulun tulisi lapsemme ja nuoremme valmentaa.

Tulevaisuudesta puhuttaessa on kuitenkin syytä muistaa, että tulevaisuuteen näyttävää kristallipalloa meillä ei kenelläkään kuitenkaan ole. Siitä huolimatta niin tulevaisuusasiantuntijan tiimeineen kuin meidän muidenkin on viisasta pyrkiä havaitsemaan niitä heikkojakin signaaleja, mistä voisimme päätellä tulevien kehityskulkujen todennäköisyyksiä.

Yksi keskeisimmistä tulevaisuuden maailmassa kiinnostavista asioista on työ ja toimeentulo. Mikä vaikutus robotisaatiolla, keinoälyllä ja ylipäänsä digitaalisilla alustoilla on työnteolle? Millainen on tulevaisuuden työpäivä maailmassa, missä voisimme kokea elävämme hyvää elämää? Tuoko tulevaisuus mukanaan kehityskulun, missä elinikäisestä oppimisesta on tullut välttämättömyys? Koulutuksen merkitys näyttäisi pysyvän tulevaisuudessakin vahvana.

Sen sijaan edustuksellisen demokratian tulevaisuus ei näytä tulevaisuusasiantuntijan silmissä yhtä selvältä voittokululta kuin mitä se on näihin päiviin saakka Suomessa ollut. Demokratia näyttäisi kaipaavan uusia toimintatapoja ja parempaa osallisuuden kokemusta. Sitä paitsi ovatko suomalaiset yhä enemmän ajautumassa eriarvoisuuden tielle? Miten taataan se, että tulevaisuuden Suomessa jokainen kansalainen saa tasavertaisena osallisena äänensä kuuluviin? Vaikka maamme historia tuntee eriarvoisuuden selättämisen, kukaan ei takaa sitä, että eheytyminen onnistuisi myös tulevaisuudessa. Viisas pyrkisi kaikin tavoin välttämään tähän kuoppaan astumisen.

Entä mikä on tulevaisuuden Suomessa talouskasvun ja hyvinvoinnin välinen suhde? Suomi tosin ei ole yksinäinen saari tässäkään asiassa, vaan maapallon ekologisen kantokyvyn rajat koskee myös meidän suomalaisten kulutusta. Toisin kuin äkkiseltään ehkä ajattelemme, onko luonnonvarojen rajallisuuden tiedostaminen sittenkään pois meidän hyvinvoinnistamme?

Yhtenäinen kansakunta tarvitsee yhteisen ilon ja kiitollisuuden. Siinäkin suhteessa tämä päivä on meille suomalaisille merkityksellinen ja samalla paljon mahdollistava. Myös tulevaisuusnäkökulmasta tarkasteltuna.

Riemullista itsenäisyyspäivää satavuotiaassa Suomessa!

SARI TIKKANEN

Kirjoittaja on Kiuruveden lukion maantieteen ja biologian lehtori sekä luomumaitotilan emäntä.


  • Jätä kommentti

    Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *