maanantai 26.2.2018
Nestori

Pienten puolella

Viime viikkoina Iisalmessa ollaan puhuttu kouluista. Koulutus on kuntien merkittävin peruspalvelu, jonka rooli kasvaa entisestään sosiaali- ja terveyspalvelujen siirtyessä lopullisesti maakuntaan. Kouluista tehtävät päätökset ovat isoja ja pitkäikäisiä. Ennen kaikkea kouluista päätettäessä puhutaan lapsista – kunnan jatkuvuuden kannalta tärkeimmistä ihmisistä.

Kouluverkkouudistus ei ole pelkästään keskustelu seinistä, vaan koko kaupungin kehittämisestä. Uuden strategian tavoitteena on kasvattaa väkilukua 25 000 asukkaaseen, joten juuri tässä hetkessä koulujen lakkauttaminen tuntuu lyhytnäköiseltä.

Kaupungin elinvoimaisuus perustuu siihen, että meillä on erilaisia ja monipuolisia asuinalueita. Partala, Soinlahti ja Sourunsalo – lakkautusuhan alla olevat kyläkoulut – eroavat profiileiltaan toisistaan. Alueet ovat edelleen kehittyviä ja kasvavia. Ne tarjoavat nykyisille ja tuleville asukkailleen mahdollisuuden olla osa tiivistä ja aktiivista yhteisöä, joka toivottaa tervetulleeksi ja huolehtii yhdessä turvallisesta kouluympäristöstä.

Kannanottoja, selvityksiä ja somea lukiessa olen palannut aina lapseen, lapsen etuun ja kaupunkistrategiaan. Onko oikein, että lapsi istuu koulumatkansa bussissa sen sijaan, että voisi hyödyntää uutta kevyen liikenteen väylää? Miten käy harrastuksille koulun jälkeen, kun sali on muille varattu? Pääsevätkö lapset loistamaan jalkapalloturnauksissa tai Kultturellissa?

Kun perhe etsii itselleen uutta asuinpaikkakuntaa, varmistetaan ensin työpaikka, sopivat palvelut ja mukava asuinpaikka. Esimerkiksi veroprosentti ei ole ensisijainen asia uutta asuinkuntaa valitessa. Terveet ja turvalliset tilat lähellä sen sijaan ovat.

On totta, että lähikoulut säilyttävä vaihtoehto maksaa. Sen toteuttaminen ei kuitenkaan romuta Iisalmen kaupungin taloutta, jos investoinnit tehdään fiksusti. Rahoitus- ja yhteistyömalleja on erilaisia.

Kouluihin menevät kustannukset ovat hieman alle neljäsosa kaikista investoinneista seuraavalle viidelle vuodelle. Tällä rahalla luodaan myös työpaikkoja. Ylipäätään pelkkien lukujen pyörittely paperilla vääristää: arvioidut seitsemän miljoonan säästöt tulisivat opetushenkilöstökuluista. Eläköityvien opettajien tilalle ei siis palkattaisi uutta henkilöstöä, mikä on säästökohteena kyseenalaista.

Koulujen säilyttämisestä syntyviä kokonaisvaikutuksia ei voida edes laskea rahassa, koska lähellä sijaitseva koulu yhdistää sukupolvia, liikuttaa opetussuunnitelman ulkopuolella ja huolehtii enemmän kuin resurssien puitteissa tarvitsisi.

Ilmaan on heitetty myös ajatus siitä, että opetuksessa voitaisiin hyödyntää luonnonläheisyyttä tai yritysyhteyksiä. Nämä ideat on helpompi toteuttaa pienessä koulussa.

Koulu ei ole pelkkä rakennus, vaan oman alueensa henkeä kasassa pitävä sydän. Kun se lakkaa lyömästä, sammuu vähitellen koko alue. Pidän arvokkaana sitä, että annamme erilaisille alueille mahdollisuuden kasvaa. Monimuotoisuus kunnioittaa pitkällä aikavälillä nimenomaan lapsen etua.

Kirjoittaja on 20-vuotias kaupunginvaltuutettu Iisalmesta (vihr.).


  • Kommentit

    • Nikkari

      Savon Sanomissa tänään hyvä pääkirjoitus Iisalmen koulukeskusteluun.

    • Jakkara

      Hyvä Senni. Näin juuri.
      Lapsen kannalta edetään.

    • Muatiaisukko

      Kiitos hyvästä ja asiaa täynnä olevasta kirjoituksesta!
      Koulu ei todellakaan ole pelkkä rakennus tai koulu, vaan alueensa sydän, ja jokainen varmasti tietää, että mitä tapahtuu, jos sydän lakkaa lyömästä.
      Ei mitään mammuttikoulua Mansikkaniemelle, sillä kouluja meillä on kyllä tarpeeksi. Korjataan ja laajeenetaan entisiä, jos on tarpeen.
      Ja minkä ihmeen vuoksi oppilaita ei voi kuskata keskustasta kyläkouluille. Tekisi varmaan hyvää heillekin.

    • Lapsille, oppilaille

      Lapsen etu ei todellakaan toteudu pienissä kouluissa niin hyvin kuin vähän isommissa, joissa on enemmän aikuisia läsnä. Miten voit kuvitella, että pienessä koulussa olisi enemmän yksilöllistä aikaa oppilaalle, kun aikuisia on vähemmän? Isommassa on helpompi irrottaa tarpeen tullen joku opettajista yhdelle tai muutamalle oppilaalle. Pienissä kouluissa tämä ei ole ikinä mahdollista.
      Kannattaisi vaikka tutustua kouluihin, miten siellä toimitaan.
      Otapa myös selvää kuinka monta oppilasta kulkee omalla kyydillä Soinlahden kouluun kaupungin suunnasta. Aika vähän. Kenen lähikoulu se oikeasti sijainniltaan on? Olisiko mahdollista saada vaikka linja-autovuoro takaisin, jos kulkijoita kaupungin suuntaan olisi? Eikös se pitäisi olla vihreä vaihtoehto, eikä nykyiset koululaiskuljetukset, jotka juuri ja juuri täyttävät lain ylärajat koulumatkan ajoissa. Esimerkiksi Lapinniemeltä Soinlahden kouluun kulkeva oppilaalta menee koulumatkoihin yli 10 tuntia viikossa. Sekö on parempi vaihtoehto mielestäsi?
      Minkä kokoisen kuvittelet nykyään rakennettavan pienen koulun olevan? Siihen ei todellakaan tule jakotiloja eriyttämiseen, eikä sen kokoista liikuntasalia, jota kukaan kyläläinen käyttäisi.
      Miten pienestä koulusta on muka helpompi tutustua yrityksiin tai hyödyntää luontoa, jo siitä yksinkertaisesta syystä, että niitä aikuisia on vähemmän?
      Kirjoituksesi sisältää niin paljon asiavirheitä, että suorastaan järkyttää, minkälaiset ihmiset ovat asioista päättämässä. Ota hyvä ihminen selvää!
      Nyt pitää muistaa, että koulut rakennetaan oppilaille. Se, tärkein asia, sinulta tuntuu unohtuvan.

    • vanhemman neuvo

      Veroprosentti ei ole ensisijainen asia asuinkuntaa valitessa? Verovaroilla luotavia työpaikkoja?

      Jospa te nuoret, varsinkin vihreät tytöt, pysyisitte kuitenkin poissa politiikasta. Ei siksi, että teitä pitäisi pelätä, vaan siksi, ettette pilaisi omaa tulevaisuuttanne.

    • pettynyt

      No huh huh! Miten voi valtuutetulla olla noin vääristynyt kuva? Nyt pikkasen äkkiä perehtymään asioihin, mistä olet päättämässä! Ei taida olla minkäänlaista käsitystä nykyajan koulunkäynnistä, ei koulukuljetuksista, koulumatkoista, rahankäytöstä (ainakaan verovarojen), opetussuunnitelmasta, resursseista jne.
      Otapa ensin selvää faktoista, ennen kuin alat kirjottelemaan!

    • Yksinkertainenkäsitys

      Ja mihin perustat käsityksesi siitä, että vain lähikouluihin ( sinun käsityksesi mukaan kyläkouluihin) tullaan kevyttä liikennettä käyttäen? Tutkimisen paikka, myös sinulle vihreä vaihtoehto! Omat lapseni ovat kaikki kulkeneet jalan/pyörällä 2km sisäilmaongelmista kärsivään lähikouluun kaupungissa ja nyt 4 km samoin jalan/pyörällä yläkouluun kaupunkiin. Suurin osa kavereista taajamien ulkopuolella on kulkenut kouluun kyydein tai vanhempien kuskaamana. Avarra maailmasi, hyvä ihminen, vihaksi pistää moinen yksinkertaisuus! Sinullehan on edelleen käsitys, että eletään jossain agraariyhteiskunnassa, ja maalla kuljetaan jalan ja kaupungissa autolla. Pyh!!

    Jätä kommentti

    Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *