torstai 14.12.2017
Jouko

Onnea ja kiitos kotikunnalle

Taidemuseo Eemilin avajaisia juhlittiin viime maanantaina. Upea valkoinen talo museon mäellä hohtaa uutuuttaan. Punatiilinen vanha taidemuseo elää enää vain muistoissa. Uudistettu taidemuseo huokuu yhteistyön voimaa. Pienessä pitäjässä taidemuseo ei ole itsestäänselvyys. Se vaatii kuntayhteisössä hyvää yhteistyötä. On osattava pelata niillä korteilla, jotka kulloinkin toimivat ässän lailla. Lapinlahdella on aina ollut kyky tarvittaessa puhaltaa yhteen hiileen. Vanhan sanonnan mukaan ”vedetään yhteen suuntaan kuin sian sorkat”.

Merkittävää taidemuseo Eemilin rakentamisessa on ollut se, että rahoitukseen on osallistunut kunnan lisäksi valtiovalta sekä paikallinen elinkeinoelämä Olvi-säätiön toimesta. Ilman ulkopuolista rahoitusta museon remontti tai pikemminkin uudistaminen olisi jäänyt tekemättä. Pienen kunnan voimavarat eivät yksinkertaisesti olisi riittäneet.

Suurin merkitys kulttuurityön näkökulmasta museon uudistamisella on ehkä Eemil Halosen kipsiveistosten sijoittaminen ajanmukaisiin tiloihin. Ne ovat nyt turvassa, kuten säätiön hallituksen puheenjohtaja Mirja Litmanen totesi.

Museon uudistuminen merkitsee myös museon toimintapolitiikan muutosta. Museo tulee keskittymään entistä enemmän kuvanveistoon, lapsiin ja alueeseen. On hyvä, että myös museo profiloituu entistä selkeämmin.

Taidemuseolla on Lapinlahdella pitkät juuret. Se perustettiin 1970-luvulla. Se oli ilmentymä kulttuurin kansanvaltaistumisesta. Siitä, että kulttuuri tuotiin kansan keskelle ja haluttiin tukea paikallisuutta ja taiteen omaehtoisuutta. Tuolloin sai alkunsa myös musiikkileiri.

Lapinlahdella kulttuurilla ja taiteella on vahva perusta. Taidemuseon ohella kunnassa toimii kuvataidelukio, Portaanpään kristillinen kasanopisto, joka monin muodoin painottuu kulttuuriin, Arkkitehtuuri- ja ympäristökoulu Lastu, taidekatu, musiikkileiri, Alapitkän ja Korpijärven kesäteatterit, nuorisoteatteri ja monta muuta toimijaa. Näin huolimatta siitä, että kunnassa ei ole ollut varsinaista kulttuurisihteeriä vuosikymmeniin. Toki paljon virkamiehiä, jotka ovat ymmärtäneet taiteen ja kulttuurin merkityksen.

Myös seurakunta toimii aktiivisesti kulttuurin saralla. Maaliskuun alkupäivinä on Jeesus Kristus Superstar -rockoopperan ensi-ilta kirkossa. Turhaan Lapinlahtea ei kutsuta taidepitäjäksi.

Kulttuurin ja taiteen ympärille on syntynyt myös yksityistä liiketoimintaa. Väärnin Pappila, Luova puu sekä taidekahvilat sekä osin myös Matin ja Liisan asema kumpuavat kulttuurihistoriasta.

Taide ja kulttuuri ovat hyvä kunnan brändi. Se erottaa sopivasti Lapinlahden muista kunnista Suomen kuntakartalla. Se on lämminhenkinen, suvaitsevaisuutta ja ihmisyyttä sekä luovuutta ja innovaatioita korostava profiili.

Lapinlahden taidekatu on saanut upean päätepisteen. Onnea ja kiitos kotikunnalle ja eri toimijoille. Kyllä meidän kuntalaisten kelpaa.

Kirjoittaja on Lapinlahdella asuva Pohjois-Savon ely-keskuksen ylijohtaja.


  • Jätä kommentti

    Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *