torstai 23.11.2017
Ismo

Nuoruuteni metsälampi elää enää muistoissa

LUONTO

Vuosikymmenten takaiset onkiretket parin kilometrin päässä kotoa olleelle metsälammelle ovat säilyneet kauniina kokemuksina muistissa. Ne olivat aina mielenkiintoisia seikkailuja, joilla saattoi eteen tupsahtaa mustien ahventen lisäksi kaikenlaista muutakin ihmeteltävää.

Silloin lammelle pääsi kulkemaan suurten kuusikoiden katveessa polveilevaa polkua pitkin. Ensin oli mentävä järven yli veneellä ja sitten patikoiden ongen, matopurkin ja kala-astian kanssa unelmieni luontokohteeseen.

Eräällä onkiretkellä pääsin veljeni suosiollisella avustuksella näkemään lähistöllä jo vuosikymmeniä kelohongassa käytössä olleen sääksen pesän. Kuinka suuri risulinna jättimäisen puun isojen oksien kainalosta löytyikään.

Siihen aikaan luonnossa oli paljon lähes ihmisen koskemattomia kohteita, joita eivät olleet päässet tehokkaat metsäkoneet ja tiheä metsätieverkosto turmelemaan.

Nyt ei ole enää metsää suojana nuoruuteni kalapaikkaan mentäessä. Ei ole enää polkuakaan, mitä pitkin taivaltaa. On vain raiskattua luontoa. Taimikoita ja ryteiköitä. Kaikenlaista pusikkoa ja vaikeasti kuljettavaa maastoa.

Ei löydy enää kuukkeleita näistä metsistä. Ei ole enää kanahaukan pesää suojaisen aarnimetsän mäen rinteen kupeella. Ei lähde enää ukkometso rytisten lentoon hakomamänniköstään.

Sitä luontoa, mikä oli silloin voimissaan, ei enää ole olemassa. Muistoissani palaan aina silloin tällöin noihin lapsuuden hurmahetkiin, mutta toisaalta yritän myös olla niitä ajattelematta.

Olen monesti istahtanut kannon päähän pohtimaan sitä, kuinka ihmiset saisi ymmärtämään meitä ympäröivän luonnon merkityksen ja näkemään paremmin sen kauneuden.

Koskaan en ole kuitenkaan päässyt ajatusteni kanssa sopusointuun. Maailma vain nykyään menee siihen suuntaan, jossa luonto karkaa koko ajan kauemmaksi meistä.

Metsälammella vievän polun varren naavaiset kuuset, niissä auringon kajossa kimmeltävät sadat toinen toistaan komeammat hämähäkin seitit ja pehmeät sammalmättäät heräävät vielä unissani eloon.

Aamun sarastaessa ne ovat kuitenkin poissa. On vain tyhjä todellisuus ja epätoivo siitä, että kaikki palaisi joskus ennalleen. Olisi vielä metsää, johon pohjantikka voisi oman pesäkolonsa kairata.


  • Kommentit

    • Rappiolla

      Kepu sai sen minkä tilasi,mieleisensä päätöksen hiilinieluista ja metsien tehohakkuista, kyllä on nyt Mauri Pekkarisen naama kuin naantalin aurinko ja henkselit paukkuu .Missä kepu siellä tuho,siinä se tulevaisuuden iskulause varmaan on.ei muuta kuin mustalle muralle viimeisetkin ”satumetsät” ja uudet ojat suoraan lähinpään puroon tai lampeen ja viimeistely 27% typpisalpietarilla että aivan varmaan on tuho täydellinen,tätähän se tehostettu metsien käyttö tarkoittaa.Muutama ”viisas hiilinieluasiantuntija” on jo kauhistellut suomen politikkojen hölmöyttä.Kuka suojelee viimeiset kirkaat luonnonpurot ja lammet jälkipolville tältä tehohakkuuhirviöltä ja voittojen maksimoinnilta .

      • Roberto

        On se kumma kun ajan tuhansia kilometrejä vuosittain ympäri Suomen maata enkä vielä missään ole voinut todeta tuollaista maailman lopun tuhoa. Jos metsä on jostain kaadettu niin viiden vuoden päästä siinä on poikkeuksetta hyvän näköinen taimikko ja uusi metsä lähtee kasvuun. En ymmärrä mitä ihailemista on jossain pystyyn kuivavassa vanhassa metsässä.

        Punavihreiden kannan kyllä ymmärtää. Hehän ovat aina olleet ajamassa Suomea kivikauden tasolle koko ajan. Kyllähän nyt sentään täytyy ajaa Suomen toiseksi suurin teollisuuden ala alas, että punavihreä porukka voi samoilla metsissä vapaa-aikoinaan ilman, että tarvitsee polvea nostaa yhtään korkeammalle. Onhan se nyt hyvänen aika jo niin väärin jos Suomi hyödyntää uusiutuvaa luonnonvaraansa ja luo kansalleen hyvinvointia!

        • Rappiolla

          Hyvä että asiat on pikitienvarressa hyvin,tai näyttää siltä sekin riippuu siitä minkäväriset lasit on kuskin päässä.Kyllä metsä kasvaa varmasti varsinkin 27% typpisalpietaria kun tonnin säkeistä sinne ropsautellaan kymmeniätonneja helikopterilla.Kysymyshän on myös vesistöistä ja vesireiteistä ,nyt puhutaan hiilinieluista ja ilmastosta ja samalla unohdetaan yksi suomen tärkeimmästä luontoarvosta puhtaat vedet.Ne pilattiin jo kertaalleen 60 luvulla ja nyt alkaa uusi kierros tehohakkuiden ja uusintaojitusten vuoksi.Ei varmaan luontoystävälliset kepulaisetkaan halua kirkaan mökkirannan muuttuvan läpinäkymättömän suoveden saastuttamaksi.Jännä juttu on ettei mitään arvostelua saisi esitää kun kysymys on maahan tai metsienkäyttöön liittyvistä asioista varsinkaan tietyn suunnan edustajien mielestä.

          • vihanneskostaja

            Ihmiskunta ei ansaitse ahneudessaan ja itsekkydessään minkäänlaista tulevaisuutta. Jospa luonto saataisiinkin tuhottua niin perin pohjin, että jokin ihmistä parempi elämänmuoto pääsisi kehittymään jäljelle jääneistä mikro-organismeista. Luonnonraiskaajien lopun soisi olevan hitaan ja erittäin tuskaisan.

      • pielakas

        Puoluepropaganda (puolesta tai vastaan) on kommenttipalstojen väärinkäyttöä.

        • kepumyrkkyy suoneen

          Keskustapuolue on Suomen poliittinen syöpä, joka pitää tuhota viimeistä solua myöten.

          • pielakas

            Eihän tuollaista vihankylvöä tänne kaivata eikä siitä välitetä. Näitä palstoja ei pidä jättää myrkynpistäjien yksinvaltaan, vaikka näillä ei luultavasti ole minkäänlaista yleisempää merkitystä, mihinkään suuntaan.

            • pielakas

              Tosiaan myrkkyä ilman sisältöä. Tuollaista yksipuolista kiihkoilua siitä tulee, kun lukee ja kuuntelee vain vihapuheita. Varoittava esimerkki meille kaikille. Eli on seurattava asioita mediasta monipuolisesti. Lieneekö oma ajattelu jo liikaa vaadittu…?

            • kepumyrkkyy suoneen

              Itse kylvät vihaa pelloillesi minkä paskan puhumiselta joudat. Kaupunkilaiset ovat aiheesta raivona, kun sinä ja toverisi maalaisliittolaiset syötte Suomen taloutta ja ympäristöä perikatoon.

            • pielakas

              Mutta vihanpitäjiä ei ole syytä vihata. Meistä itse kukin ymmärtää tilanteen omien, vaikka vaatimattomienkin kokemustensa kautta. Vihantunnetta vain täytyy pitää kurissa järjen avulla ja nimissä.

    • Rappiolla

      Kuinkahan suuri olisi kiinalaisten matkailijoiden määrä jos heille näytettäisiin totuus suomen luonnosta mitä se suurimmassa osassa maata on.Jos heidät vietäisiin keskelle hakkuuaukkoraiskiota jossa ei edes hirvielukat kunnolla voi liikkua tai mutavelliä turvesuolta työntävän puron äärelle.Nämä jumalattoman suuret sellutehtaat joita on tullut ja tulee ympäri suomea raiskaa loputkin metsät ,jäljellä on pelkkiä tureikkoja .Politikot varsinkin kepulaiset kehuu miten kaunista on suomen luonto ja on varaa vielä lisätä hakkuita kymmeniämiljooniakuutioita ,sekö on heidän perintö tuleville sukupolville raiskatut metsät ja saastuneet vesistöt johon tämä väistämättä johtaa.

      • pielakas

        Jos liikkuu, näkee kyllä metsiä vielä tarpeeksi.Raiskioita ei kyllä pitäisi tehdä ainakaan näkyville paikoille, sillä se ei ole välttämätöntä. Mutta elintasostamme emme raatsi enää luopua. Puuvarmmehan ovat hyvin tärkeitä tulonlähteitä koko maalle ja varsinkin maaseudulle.Ja turistit eivät jätä rahojaan pelkkiin luonnonmetsiin, vaan niihin palveluihin, joita sieltä löytyy.

        • Rappiolla

          Viimeisimmät Luken tutkimukset osoittavat selvästi sen mitä metsissä liikkuja on jo merkille pannut aikaisemmin,tämä suurten sellulaitosten vuoksi käynnistetty suurhakkuuprojekti tuhoaa viimeistään vesistöt.Mutta sitähän ei kepulaiset tunnusta eikä ole ymmärtävinään .Aika pienet purot taitaa nykyisin siitä rahavirrasta maaseutupaikkoihin jäädä mitä nämä sellulaitokset tuottaa.Ja valtio ja isot metsäfirmat omistavat suurimmanosan näistä tehohakkuualueista,siellä vähät välitetään mitä jää jälkeen kun hakkuut on tehty,tuloksenteko on tärkeintä ja pääosin ulkomaiset omistajat vetää voitot.Elintaso on jo varmasti sillätasolla että sitä ei ole tarvetta kohottaa tuhoamalla loputkin luontokohteet ja vesistöt.

    • pielakas

      Mutta kyllähän kolumnisti puhuu sinänsä asiaa. Metsänkäsittelymenetelmiä pitäisi voida hellävaraistaa, niin että itse maaperä säilyy likimain entisellään. Sekametsiäkin pitäisi säilyttää.Tämä tosin merkitsisi metsätilien pienentymistä. Mutta säilyttäväthän monet vapaaehtoisesti kokonaisia metsiä luonnonsuojelualueina, joten tuollaistakin kiistettävää säästäväisyyttä olisi aihetta harjoittaa.

      • pielakas

        Mutta miten pystyy suojelemaan toisen omistaman, mutta itselle henkisesti tärkeän metsäkappaleen? Pelkkä pyyntö ei useinkaan riittäne, vaan suojelusopimuksen tueksi on saatava enemmän tai vähemmän rahaa, ainakin osa puuston nettoarvosta. Voi ehdottaa virallista suojelualuetta, jolloin valtio saattaa korvata puuston arvon:
        https://www.sll.fi/mita-sina-voit-tehda/vaikuta-lahiymparistoosi/suojele-arvokas-metsa

        Kahdenkeskinen epävirallinen suojelusopimus voisi koskea tiettyä vuosimäärää. Rahasta on kysymys kummallakin osapuolella, joten suojelijankin on oltava valmis jotakin sijoittamaan.

        Jos suojelijalla on omaakin metsää ja joutavampaa, voi tilusvaihto tulla kysymykseen:
        https://www.laki24.fi/ymas-kiinteistotoimitus-tilusvaihto/

    • jäsenmaksu

      Pielakas voipi jatkossa kirjottaa omalla nimellään. Paljastuit.

      • pielakas

        Olisiko noin? En ryhdy tivaamaan nimiä, mutta kysyn, mikä minut (muka) paljasti?

    • pielakas

      Arvoisa toimittaja on itsekin etääntynyt kauas luonnosta, joten hänen ei sopisi ihmetellä muiden vastaavaa kehitystä. Epäilenpä, että toimittajamme ei enää kirjoita kolumnejaan oksalla tuohelle, vaan hän käyttää siihen paljon kauempana luonnosta olevia välineitä, tunnontuskia tuntematta. Voin tosin olla väärässäkin.

      Toivottavasti emme enää koskaan joudu luonnon armoille, sillä se on piittaamaton ja säälimätön elinympäristö. Mutta luonnoneläimet joutuvat elämään siinä, sitä voisimme surkutella ja toivoa niillekin kehitystä kauemmaksi luonnosta.

    Jätä kommentti

    Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *