sunnuntai 22.10.2017
Anja, Anita, Anniina, Anitta, Anette

Miehistöä kaivataan

Olen kesän aikana tavannut useita yrittäjiä erilaisissa tilaisuuksissa niin Ylä-Savossa kuin vaikkapa Oulussa, missä vietettiin kesän korvilla valtakunnallista yrittäjien ja kuntapäättäjien seminaaria. Seminaarissa, vastoin kenties kaikkia ennakko-oletuksia, Ylä-Savo nousi positiivisesti esiin useammassakin puheenvuorossa. Meille yläsavolaisille menestystarinamme ovat toki jo tuttuja, mutta muualta päin katsottuna alueellemme yrittäjyyden ja teollisuuden merkitystä ei aina välttämättä osata arvostaa.

Yritysten liikevaihdot ylsivät Ylä-Savossa viime vuonna 5,2 prosentin kasvuun. Väkilukuun suhteutettuna Ylä-Savon viennin arvo on ollut jo hyvän aikaa Suomen huippua. Tämä on vahvojen vientiyrityksiemme – niin pienien kuin suurienkin ansiota. Koko Pohjois-Savoon povataan Ylen (6.8.2017) mukaan yritysten liikevaihtojen kasvavan kuluvana vuonna 8–11 prosenttia. Maakuntien yrittäjyydelle Ylen uutisointi on harvinaista herkkua, sillä harvoin näin näyttävästi nostetaan esille muiden kuin muutaman suurimman kaupungin aluetalouden positiivista virettä.

Jokin on kuitenkin saanut Ylä-Savoon nousemaan teollisuuskeskittymän, joka antaa merkittävän osuuden myös koko Suomen vientiteollisuudelle. Useampikin vastaantulija on ihmetellyt alueemme yritysten arvoa ja mittasuhteita. Kaikesta päätellen täällä on ollut ja on edelleen vahva yrittämisen kulttuuri, mikä luo uutta ja ylläpitää myös vanhaa sitä kehittäen.

Esimerkiksi Genelecit, Lunawoodit ja Profilet ovat alueemme lippulaivoja, vain muutaman mainitakseni. Lippulaivojen vanavedessä seilaa melkoinen armada tukialuksia, jotka mahdollistavat suurempien yritysten toimimisen. Yksikään näistä vahvoista vientiyrityksistä ei yksin yltäisi nykyisiin tuloksiinsa. Verkostoituneet yrittäjät ja alihankintaketjut ensinnäkin mahdollistavat lippulaivojen operoinnin maailman merillä, mutta myös työllistävät väkeä merkittävästi alueellamme. Vaikkapa Ponsse työllistää suoraan Ylä-Savossa noin 500 henkeä, mutta työllisyysvaikutus alihankkijoineen on kuitenkin lähempänä tuhatta.

Harvan lähipiiriin mahtuu suuryrityksen perustajaa tai toimitusjohtajaa, mutta tukialuksia löydämme varmasti lähempää. Näitä ovat niin konepajat, verhoomot kuin tilitoimistotkin koko Ylä-Savossa, jotka kaikki ansaitsevat kiitoksen ja arvostuksen yhtä lailla vientiyritysten rinnalla.

Periaatteessa yläsavolaisilla yrittäjillä ja yrityksillä pyyhkii hyvin ja tilauskannat näyttävät vihreää, ja töitä saisi painaa yötä päivää. Kuitenkin huoli erityisesti teollisuuden puolella ammattitaitoisen työvoiman saatavuudesta on todellinen. Kaksi metallinpalasta eivät yksikseen kulmaksi taitu eivätkä liimapalkit tartu toisiinsa ilman käsiparia.

Armada tarvitsee täydennysmiehistöä, joka meidän tulee tänne houkutella. Osaavalla miehistöllä ja taitavalla päällystöllä ajantasaisine aluksineen voi Ylä-Savon kauppalaivasto vielä vahvistaa asemaansa maailmalla.

Kirjoittaja on Iisalmen kaupunginhallituksen puheenjohtaja (kesk.).
juho.pulkka@hotmail.com


  • Kommentit

    • Valssaaja konepajalta

      Sen jälkeen kun Foinikialaiset keksi rahan, ei työvoiman saatavuus pitäs olla ongelma.
      Mutta koska Sipilä keksi kikyn, ei voi maksaa miehistölle palkkaa. Osinkoja, optioita sekä lisäeläkkeitä voi kyllä johtajille maksaa. Että semmosta.

    • Roberto

      Elämän kokonaisuus koostuu paljon muustakin kuin työstä. Miksi joku metallin perheellinen tai poikamies tulisi sinne ja kauanko poikamies pysyy siellä jos sillä ei ole muuta kiinnitystä sinne kuin työ? Suurimmalla osalla poikamiehistä on kuitenkin tavoitteena perustaa perhe, mutta löytyykö Iisalmen seudulta naisia perheen perustamista varten jotka näin sitoisivat miehen kiinni muutenkin pidemmäksi aikaa seudulle? Olen kuullut, että ei! Entä perheellisen muutto sinne? Löytyykö vaimolle töitä? Huonona vitsinä vois heittää, että kantsiisko sinne hommata naisia jostain Itä-Blokista houkuttelemaan ja sitomaan hyviä metallimiehiä sinne?

      • Kuulantyöntäjä DDR.stä

        Eipä täällä itäblokin naiset viihdy sen enempää kuin muutkaan. Kun työtä ei ole niin sitä ei ole.

    • Elinvoimaa vain miehuksille

      Naistyöpaikkoja on todellakin hävinnyt seutukunnalta: vakuutusyhtiöt, pankit, teollinen tuotanto ja opettajien vähentyminen esim. toisen asteen koulutuksen alasajon myötä.

    • Todellinen ongelma tulossa

      Asian ydin tuossa artikkelissa tuli esille mutta ehkä hieman kiertotietä. Konepajat todellakin tarvitsevat MIEHISTÖÄ eli perinteisesti miesvaltaisia töitä on tarjolla. Niinsanotut naistyöpaikat vähenevät tasaisesti koko seutukunnalla, yhteiskunnan sijoitellessa hallinnollisia työpaikkoja joko Kuopioon tai pk-seudulle.
      Kuka pitkän koulutuksen hankkinut nuori nainen palaa kotipaikkakunnalleen matalapalkka-aloille tai työttömäksi?

    • ExIisalmelainen

      Millä houkuttelette kun elämänsä on asettunut hyvälle mallille tänne stadiin Iisalmen köyhien vuosien jälkeen? Oma asunto ja hyvä työpaikka josta ennen vain unelmoin. Tosin vanhaa sanontaa mukaillen sota ei yhtä miestä kaipaa.

      • pielakas

        Tuossahan kysytäänkin osaavaa miehistöä ja taitavaa päällystöä, joten voit olla rauhassa ja stadissasi.

    Jätä kommentti

    Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *