torstai 18.1.2018
Laura

Kouluverkon aikalisä oli tarpeen

Valtuutetuille vasta syyskuussa esitellyssä kouluverkkosuunnitelmassa olisi mielestämme pitänyt olla enemmän vaihtoehtoja kuin siinä olleet neljä, kirjoittajat toteavat. Kuvassa on Soinlahden koulu. (Kuva: Aku Laatikainen)

Iisalmen Sanomissa 28.12. julkaistusta Iisalmen kouluverkkoa käsitelleestä mielipidekirjoituksesta löytyi mielenkiintoisia kohtia. Varsinkin viimeinen lause ”pitäkää ääntä koulujenne puolesta”.

Siihen varmasti pyritäänkin kuntalaisten puolesta vaikuttamaan. Myös niiden oppilaiden, jotka eivät käy Kirkonsalmen tai Kilpijärven koulua.

Kirjoituksessa mainittiin myös suhteellisen lyhyestä odotusajasta. Jos uutta koulua rakennetaan liikenneympyrään eikä nykyisten koulujen paikalle, odotuksesta tulisi todennäköisesti paljon pidempi kaavoituksineen. Eihän siellä ole edes tonttia valmiina. Esimerkiksi Partalan, Soinlahden ja Sourunsalon koulujen korjaaminen voidaan aloittaa nopeammin. Virkamiesten ehdottama paikka liikenneympyrän lähellä on yksityisten omistamaa, historiallisesti merkittävää muistolehtoaluetta, johon kaavoituksen muutos voi vielä jopa vuosia.

On myös turhaa maalailla tummista kuvista, jotka vastustavat viitosvaihtoehtoa. Mielestämme virkamiehet ovat ansiokkaasti valmistelleet vain sen viitosen, joka ei kuitenkaan palvelisi tasapuolisesti kaupunkimme oppilaita. Samaa mieltä olemme myös siitä, että koulujen saneerauksille on tehtävä selkeä järjestys. Yhtä aikaa niiden remontoiminen on mahdotonta.

Valtuutetuille vasta syyskuussa esitellyssä kouluverkkosuunnitelmassa olisi mielestämme pitänyt olla enemmän vaihtoehtoja kuin siinä olleet neljä. Niitä pitäisi myös katsoa monipuolisemmin ilman, että asetetaan päätöspaineita vasta lokakuussa esitellyn ja valmiiksi valmistellun viitosvaihtoehdon puoleen. Näin isoja asioita on hankala päättää kahdessa kuukaudessa.

Aikalisän ottaminen on ollut valtuutettujen tahto. Se oli tarpeen, jotta riittävän moni vaihtoehto ehdittäisiin kartoittaa tarkemmin lopullisen päätöksenteon pohjaksi. Ilman tarkkoja lähtötietoja selvennyksineen luottamushenkilö joutuu tekemään päätöksensä vaillinaisin perustein.

Mielestämme päätöksenteossa on otettava erittäin vahvasti huomioon myös kuntalaisten mielipiteet. Heitä vartenhan päätökset tehdään. Niin lehdissä, sosiaalisessa mediassa kuin kasvotustenkin kuntalaisten kanssa käydyissä keskusteluissa on noussut suuri huoli eri koulujen kunnoista ja lasten koulukuljetusten pituudesta.

Moni taajamamerkin ulkopuolella asuva perhe on huolissaan koulumatkojen pidentymisestä. Maaseudulla asuvien lasten koulupäivät venyvät jo nyt erittäin pitkiksi. Osa alakouluikäisistä joutuu heräämään kuuden aikoihin, jotta he pääsisivät kahdeksaksi kouluun. Tälläkin hetkellä osa oppilaista on koulukyydissä joka koulupäivä maksimiajan 2,5 tuntia, kelistä riippuen joskus jopa ylikin. Aluehallintoviraston kannan mukaan tuo maksimiaika saa olla vain tilapäistä ja ajan ylitys on ehdottoman kiellettyä.

Nämä pitkät koulumatka-ajat ovat poissa lasten normaalista lepo-, kehittymis- ja harrastusajasta. Se myös vähentää perheen yhteistä aikaa.

Tällä hetkellä koulukuljetuksiin kuluu Iisalmessa noin miljoona euroa vuodessa. Oppilaaksiottoalueita muuttamalla ja kuljetuksia järkiperäistämällä saataisiin merkittäviä säätöjä sekä kyläkoulut eläviksi ja hyvinvoiviksi. Nyt esitellyillä vaihtoehdoilla kuljetuskustannukset tulisivat lisääntymään entisestään. Oppilaaksiottoalueita uudelleen järkiperäistämällä oppilaita riittäisi jatkossakin, eivätkä koulumatkat venyisi kohtuuttomiin mittoihin.

Monet kaupungin julkiset rakennukset – esimerkiksi koulut ja päiväkodit – ovat huonokuntoisia. Miksi? Onko yhteisillä varoilla rakennettujen ja yhteiseen käyttöön tarkoitettujen rakennuksien ”heitteillejättö” suunnitelmallista alasajoa ja keskittämistä vai onko sattunut unohdus seutukaupungiksi kasvun huumassa?

Iisalmen keskusta on pieni. On turhaa rakennella pilvilinnoja korkeista kerrostaloista ja suurkaupungin tunnelmasta. Kaupunki on markkinoinut rakennuspaikkoja vuosien ajan koulujen läheisyydellä ja niiden pysyvyydellä.

Miten pitkä on kaupungin virkamiesten lupausten kesto: vuosi, kaksi vai peräti kolme vuotta? Tällainen lyhytkantoinen ja lupaukset pettävä kulttuuri ei ole kauaskantoista eikä anna tänne haaveileville kovinkaan rehellistä kuvaa. Hyvää kuvaa ei anna sekään, että kaupungin työntekijät kirjoittavat nimimerkin takana piileskellen.

Kaikki eivät halua maalta kaupunkiin, vaan suuntaavat perheen perustettuaan omakotitaloihin mukavan matkan päähän keskustasta. Paikkaan, jossa on ulkoilu- ja kuntoilualueita, koulu, päiväkoti tai perhepäivähoito. Jos maaseutukoulut lakkautetaan, loppuvat myös lähipalvelut. Toimiva koulu on niin fyysisen kuin henkisenkin liikunnan keskus, jossa asukkaat voivat pitää työkykyään yllä lähellä kotiaan.

Iisalmi on maaseutukaupunki ja sellaisena pysyy. Tästä voisimme tehdä vetovoimatekijän ja erottua eduksemme valtakunnallisesti positiivisena kaupunkina. Kaupunkina, joka houkuttelee asumaan, vaikka työ olisikin naapurikunnassa.

Täällä asuva jättää veroeurot tänne, ei täällä pelkästään työssäkäyvä.

Esko Ryhänen

Tiina Karhu

Jarkko Partanen

Iisalmen kaupunginvaltuutettuja (kesk.)


  • Kommentit

    • Tilintarkastajat niskasta kiinni.

      Kaupunkia ei pidä enää velkaannuttaa, entistä on jo tarpeeksi!

    • hyvämuistinen äänestäjä

      Hienoa, jos kirjoituksen allekirjoittaneet valtuutetut pitävät tällä kertaa hyvänä aikalisän ottamista ja eri vaihtoehtojen tutkimista. Samaiset valtuutetut olivat aivan toista mieltä, kun elokuussa äänestivät Kangaslammin koulun yhteyteen tulevasta päiväkodista. Silloin heitä ei kiinnostanut asioiden tutkiminen ja vaihtoehtojen selvittäminen.

    • sitoutumaton viranhoitaja

      Kaupunki ei voi valita lakisääteisiä tehtäviään, ne on tuotettava kaikille asukkaille käytössä olevalla määrärahalla.

      Taajaman ulkopuolella ei ole mahdollista tuottaa samanlaisia palveluita kuin taajamassa, ilman kustannusten merkittävää kasvua.

      Palveluiden rahoituksen tulee olla tasapuolista kaikkien kuntalaisten kannalta, eikä suhteellisesti suuremman vero-osuuden kohdentaminen pienen taajaman ulkopuolella asuvan vähemmistön eduksi ole tasa-arvoista muita kuntalaisia kohtaan.

      Tasa-arvoista on se, että jokaisella kuntalaisella on mahdollisuus valita asuinpaikkansa täysin vapaasti. Ketään ei pakoteta muuttamaan haja-asutusalueelle tai taajamaan, vaan valinta on aina täysin oma.

      Tasa-arvoista on sekin, että päätös uusien koulukkaiden hankkimisesta on jokaisen omassa harkinnassa.

      Vastuullinen ihminen ymmärtää, että omilla valinnoilla on seurauksia: syrjäseudun rauhan saa palveluiden saatavuuden ja elinkustannusten nousun kustannuksella, tai että taajamassa on vähemmän rauhallista, mutta kaikki palvelut ovat kävelymatkan päässä.

      Vastuullinen ihminen punnitsee ennen valintojaan hyötyjä ja haittoja, joita asuinpaikkaankin liittyy ja hyväksyy, ettei kaikkea ei voi saada.

      Iisalmessa päätöksenteon haasteena on, että taajaman ulkopuolella asuvat ovat päättäjissä yliedustettuna. Nämä lajinsa viimeiset puolustavat utopiaansa viimeiseen saakka. Lähes poikkeuksetta tämä tapahtuu niin, että toisia vaaditaan haja-asutusalueen hankkeiden kustantajiksi.

      Toiveet ja vaateet olisi hyväksyttävissä, jos maalla asuvat perustaisivat yrityksiä, joista saataisiin palveluiden kustantamisessa tarvittavat verotulot. Maatilat eivät tuota veroeuroja, vaan ovat raskaasti saamapuolella.

      Tietenkin aina voi pyytää ja vaatiakin.

      Totuus kuitenkin on, että jos virkamiehet eivät pitäisi Iisalmessa kuntalaisten puolta, seuraukset olisivat tuhoisia.

    • Iisalmelainen

      Kaikki maalaiskoulut säilykööt, veronmaksajien rahoilla. Mutta niin myös kaupungin koulut! Kaupungista ei ole mitään järkeä alkaa kilometrikaupalla kulkemaan johonkin liikenneympyrälle, koko kaupungin idea on se että asutaan vähemmän mukavasti että olisi palvelut lähellä

    • Tasa-arvo kaikille Iisalmen koululaisille

      Haluaisin tietää, jos kyseiset lintukodot haja-asutusalueella säilytetään, miten tämä kaikki vaikuttaa KAIKKIEN muiden iisalmelaisten oppilaiden tuntikehykseen? Joutuvatko muut oppilaat ja koulut maksumiehiksi? Jos päättäjillä on halua säilyttää kylät elävinä ja koulut myös haja-asutusalueilla, säästöjä ei tule tehdä muiden kustannuksella! Ovatko kyseiset kirjoittajat edes kuulleet tuntikehyksestä ja mitä se käytännössä tarkoittaa?

      • Tyttönen

        Kirjoitat nimimerkillä Tasa-arvo.

        Jos kyläkoulut laitetaan kiinni ja oppilaat siirtyvät sen vuoksi koulukyyditysten piiriin matkojen pidentyessä, onko se mielestäsi tasa-arvoa vs. taajamassa asuviin oppilaisiin?

        • Tasa-arvoinen poikanen

          Sekö se on niin kamalaa istua koulu-kyydissä? Minun lapseni ovat taajama-alueella pyöräilleet syksyisin ja keväisin ja jalan menneet talvisin 2,5 km lähikouluunsa ja yläkouluun Juhani Ahoon yläkoulussa ( sen just alle 5 km) josta kunta ei kyytiä maksa. Nykyään menee aikaa yläkouluun kävellen 2 x 40min päivittäin talvella. Hyvin näkyvät selviävät, kun lapsiaan ei liikaa ala paapomaan.
          Juu, ei ne istu valtion maksamassa koulukyydissä, ne liikkuu…:)Ymmärtäisin pointtisi jos kyse olis jostain Lappetelästä tai Pörsänmäestä, varmaan pattiin ottaa oppilailla ja lapsilla pitkät matkat.

      • Lehdenlukija

        Tuntikehys, mikä se sellainen on, onko se sellainen kehys, jonka saa lainattua tunniksi kirjastosta? Kerro tarkemmin tuntikehyksestä.

        • Tasa-arvoinen poikanen

          Sitä voit kysäistä kirjastosta.

          • Matti ja Liisa Mullikka

            Tuskin kirjastosta saa muuta tuntikehystietoa kuin kirjan luettavaksi?

    • sitoutumaton viranhoitaja

      Koulut on keskittävä kaupunkiin kustannussyistä ilman muuta.

      Asuinpaikan valinta on taas jokaisen henkilökohtainen asia.

      Kouluverkokysymyksessä olennaista ei ole aikuisväestön mieltymykset, vaan ratkaisevaa on lapsen elämän mielekkyys.

      Mikäli kaupunkiasuminen (jossa koulumatkat ovat lyhyet) ei miellytä vaan veri vetää korpeen, vastuullinen ihminen jättää jälkikasvun tekemättä.

      Vain ajattelematon tai läpeensä itsekäs haluaa asua syrjässä, hankkia lapsia ja vaatia vielä veronmaksajia elämäntapansa kustantajaksi.

      Usein nämä ovat juuri keskustapuolueen edustajia, kuten kirjoittajat.

      Ps. kirjoitus on kuvaava esimerkki siitä, miksi Iisalmi tarvitsee vahvan virkakoneiston. Ilman sitä kaupunki olisi ennen pitkää Kittilän tiellä.

      • pielakas

        Vain ajattelematon tai läpeensä itsekäs haluaa haluaa lähdettävän entisten Neuvotoliiton ja Romanian tielle, pakottaa ihmiset kerääntymään kaupunkislummeihin.

      • Tyttönen

        Sitoutumattomalle viranhoitajalle semmoinen pieni juttu, että jos haluaa asumaan keskustoihin niin sitten sellaiset perheet voi varmaan muuttaa suurempiin kaupunkeihin.

        Hyvä kirjoitus kaiken kaikkiaan.

        • kannatan

          Tyttösen tarkotus on veronmaksajiin karkotus?

        • Nikkari

          Voihan tuo sitoutumaton viranhaltijakin muuttaa isompaan kaupunkiin ;D

          • Tyttönen

            Toivottavasti tämä viranhaltija ei ole iisalmelainen.

    • pielakas

      Opetuksen jäykkä keskittäminen erityisiin paikkoihin alkaa jo olla vanhanaikaista ja tarpeetonta. Verkko-opetus ja siihen liittyvät yhteydenpitokeinot poistavat lähitulevaisuudessa tällaiset kouluverkko- ja rakennusongelmat. Ajoittaiset yhteiskokoontumiset (pienehköissä ryhmissä) voivat tapahtua vaikka kirjastoissa. Koulumatkatkin vähenevät vastaavasti, samaten koulukiusaaminen yms. epäkohdat ja ongelmat.

      En tiedä, miten nykyinen lainsäädäntö ehkä estää tähän tulevaisuuden todennäköisyyteen suuntautumista ja varautumista. Mutta uusia kouluja ei nähdäkseni enää kannata rakentaa, pikemminkin monitoimitaloja, joissa voidaan tehdä kaikenlaista. Ei siten tarvita erityisiä kulttuuritalojakaan, jotka seisovat varsinkin kouluaikaan paljolti tyhjän panttina.

      Ajatusten ja käytäntöjen kääntäminen uuteen asentoon tulee jatkuvasti yhä tarpeellisemmaksi. Sitä ei pidä jättää satunnaisten mieleenjohtumien varaan, vaan pitää aktiivisesti ennakoida ja suunnitella uusien mahdollisuuksien hyväksikäyttöä ja yleensäkin menneiltä vuosisadoilta periytyneiden tapojen järkevyyttä.

      • pielakas

        Koulukyytien vähenemisestä seuraa valitettavasti maaseudun joukkoliikenteen kuihtuminen edelleen. Tämä ongelma on hoidettava kunnallisella kutsuliikenteellä (PALI tms.), jossa periaatteena on, että taksat vastaavat kunnan kustannuksia.

    Jätä kommentti

    Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *