lauantai 16.12.2017
Auli, Aulikki, Aada

Koko Suomi vai pääkaupunkiseutu?

Pääministeri Juha Sipilä toisti keskustan kannan puoluevaltuuston kokouksessa siitä, että koko maa on pidettävä asuttuna. Hänen talouspoliittinen ajattelunsa lähtee hajautuksesta. Hyvinvointiin tarvitaan pääkaupunkiseudun lisäksi maakuntien kehittyvät kaupunkiseudut ja elävä maaseutu.

Puhtaaksi viljelty kapitalistinen järjestelmä keskittää niin alueellisesti kuin taloudellisestikin. Omistajuus, työpaikat, vauraus ja hyvinvointi tuppaavat keskittymään. Luokkajako on selkeä. Työläinen on työläinen ja omistaja on omistaja.

Suomalainen yhteiskunta ei ole toiminut puhtaan markkinatalouden ehdoin. Yksikään puolue ei ole halunnut antaa valtaa pelkästään markkinavoimille. Kokoomuksessakin puhutaan sosiaalisesta markkinataloudesta. Yhteiskunta säätelee markkinavoimien toimintaa. Ja hyvä näin.

Helsingin Sanomat tarttui tuoreeltaan Sipilän kannanottoon. Se otsikoi kommenttijuttunsa ”Sipilän hajauttamisajatuksille täystyrmäys”. VATT:n erikoistutkija Elias Einiö vakuutti, että yritysten ja työvoiman kannattaa keskittyä, koska niistä tulee silloin tuottavampia. Etlan tutkimusjohtaja Mika Maliranta vakuutti samassa jutussa, että ”taloustieteessä on poikkeuksellisen laaja yksimielisyys siitä, että keskittyminen tuo selviä hyötyjä”. Pääkaupunkiseudun ulkopuoliset tutkijat toivat esille, että innovatiivisia yrityksiä on myös maakunnissa.

Todellakin näin on. Kansainväliseen kasvuun, uusiutumiseen, tuotteiden uudistamiseen ja markkinaehtoiseen toimintaan kykeneviä yrityksiä on paitsi pääkaupunkiseudulla, maakuntakeskuksissa mutta myös ihan tavallisilla seuduilla ja maaseutukunnissa. Yhtenä hyvänä esimerkkinä on Ylä-Savo, kuten tämän lehden sunnuntainumeron jälkihupatuksessa todettiin. Alueella on globaaliin kilpailuun kykeneviä, hyvin kannattavia ja toimivia yrityksiä. Ei pelkästään yksi vaan useita. Näillä veturiyrityksillä on alueella laajat yhteistyöverkostot. Myös verkostossa toimivien yritysten on toimittava globaalin kilpailun ehdoilla.

Yrittäjyys on perusehto seutujen kehitykselle. Yhteiskunnan pitää tukea alueiden kehitystä. Ylä-Savon teollisuuden syntyyn on keskeisesti vaikuttanut Kehitysaluerahaston – Finnveran edeltäjän aluepoliittinen rahoitus. Ilman sitä ei vahvaa perustaa teollisuudelle olisi syntynyt. Jatkon ehkä merkittävin asia on ollut yritysten keskinäinen verkottuminen ja yhteistyö. Yhteistyö on perustunut luottamukseen ja win win -ajatukseen. Ja tätäkin kehitystä on tuettu aluepoliittisella rahoituksella.

Menestyvä Suomi tarvitsee pääkaupunkiseutua, maakuntakeskuksia, seutuja, kuntakeskuksia ja elävää maaseutua. Siis koko Suomea.

Kirjoittaja on Lapinlahdella asuva Pohjois-Savon ely-keskuksen ylijohtaja.


  • Jätä kommentti

    Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *