sunnuntai 21.1.2018
Aune, Oona, Netta, Auni

”Keksintö suoraan helvetistä”

Suvi Halonen ja Elina Ruuska myöntävät, että puhelimen liiallinen käyttö on välillä ongelma. (Kuva: Riitta Kumpulainen)

Vieremäläislähtöinen erityisopettaja Olli Heikkinen vaatii vanhempia reagoimaan lasten ja nuorten kännykkäriippuvuuteen. Hänen parahduksensa aiheesta Facebookissa on hiuksia nostattava. Heikkinen rinnastaa kännykäntuijottajat kauhuelokuvien ”eläviin kuolleisiin” eli zombeihin:

– Kun kävelee koulun käytäviä pitkin, niin näky on järkyttävä. Älypuhelinkulttuuri on onnistunut luomaan joukon ”eläviä kuolleita!” Nuorison naamalta on väri ja ilmeet kadonneet. Elämää eletään jossain muualla, virtuaalisessa todellisuudessa.

Juhani Ahon koulua käyvä Neea-Noora Tikkanen tunnustaa älypuhelimen käytön menneen hänellä liialliseksi niin että numerot laskivat.

– Äidin kanssa sitten sovittiin, että en ota puhelinta kouluun, hän kertoo.

Kuopion Kalevalan koululla erityisopettajana toimiva Olli Heikkinen on keskustellut aiheesta muiden opettajien kanssa ja he jakavat saman huolen.

– Olemme erittäin huolissamme siitä, mitä kännykät ja älypuhelimet ovat tekemässä ennen niin reippaalle nuorisollemme. Puheensorinaa ei paljonkaan kuulu. Tappeluita ei näe sen enempää kuin tulisia suudelmiakaan. Ennen niin arkipäiväisesti koulun käytävillä kukkinut teinirakkaus fritsuineen näyttäisi sekin siirtyneen nettiin. Tunne on hävinnyt.

Oppitunnin aikana nuorille pitää Heikkisen mukaan sanoa parikymmentä kertaa, että nyt se kännykkä pois, mutta aina sormet vain hakeutuvat tuohon ”keksintöön suoraan helvetistä”.

– Kun kännykän sitten lopulta ottaa nuorelta pois lopputunnin ajaksi, niin nuori kokee sen äärimmäisenä loukkauksena hänen persoonaansa vastaan. Kännykästä on tullut persoonan jatke, osa minuutta.

Heikkinen sanoo itsekin heittäneensä iPhonen nurkkaan ja alkaneensa katsella oikeaa elämää.

Heikkisen mukaan ensimmäiset nettiriippuvaiset lapset ovat pikkuhiljaa aloitelleet opiskelua vaikeimmille oppilaille tarkoitetuissa erityiskouluissa.

– Sitten kun tämän asian ottaa puheeksi, niin aina löytyy joku neropatti, joka sanoo, että ”se on nykyaikaa!” Voi v— kuitenkin. Onhan maailman hukkuminen paskaankin nykyaikaa, mutta ei se tarkoita sitä, että se olisi hyvä juttu tai ettei sille tarvitsisi tehdä jotain, Heikkinen paukuttaa.

– Netissä pornoa selaava 8-vuotias on kyllä helppo tapaus. Hän on omissa oloissaan, eikä hirveästi häiritse aikuisten omaa somettamista. Mutta kahdenkymmenen vuoden päästä voi olla edessä katastrofi.

– Estoja voidaan laittaa puhelimeen, mutta aina siellä on joku, jolla niitä ei ole ja toiset kerääntyvät ympärille nettipornoa katsomaan. Sellainen voi aiheuttaa peruuttamatonta vahinkoa lapsen psyykelle.

Olli Heikkinen kehottaa, että nyt vähän antenneja ylös siellä kotona ja netin käytölle tarkat ajat.

– Eikä älypuhelimia kouluun, niillä ei tee siellä yhtään mitään.

Heikkinen on selvitellyt myös monia nettikiusaamistapauksia.

– Laitetaan toisesta tietoa tai alastonkuva, ja se leviää siellä nopeasti ja on vaikea saada pois. Siinä voidaan tuhota kokonaan toisen elämä.

Netissä toimiminen ja kuvien jakaminen ei Heikkisen mukaan tarkoita, että lapsi kehittyisi seuraavaksi Supercellin perustajaksi.

– Nykyisellä perusyläasteikäisellä on erittäin huonot ATK-taidot. Ihan wordin aukaiseminen tuottaa huomattavan paljon ongelmia, Heikkinen sanoo kirjoittaminen-nimisestä perustoiminnosta.

Juhani Ahon koulua käyvä kahdeksasluokkalainen Neea-Noora Tikkanen hankki älypuhelimen noin vuosi sitten. Sitä tuli käytettyä oppitunneillakin niin että numerot laskivat.

– Sellaisilla tunneilla, mitkä ei niin kiinnostaneet kuten matematiikan ja fysiikan. Niiden numerot laskivat yhdellä.

Äidin kanssa tehtiin sitten sopimus, että puhelin jää kotiin koulupäivän ajaksi, ja nyt numerot on nousseet takaisin.

– Kolmelta saan taas puhelimen ja annan sen pois iltapalan jälkeen, mutta en siinä välissä käytä sitä koko aikaa, Neea-Noora kertoo.

Puhelinten käyttö oppitunneilla on hänen mukaansa muitakin häiritsevää.

– Se häiritsee tosi paljon. Opettajat joutuvat jatkuvasti kieltämään kännykän käyttöä.

Suvi Halonen ja Elina Ruuska myöntävät myös, että oma puhelimen käyttö on välillä ongelma.

– Liikaa tulee käytettyä. Älypuhelin kyllästyttää jo. Joku Nokian näppäinpuhelin olisi hyvä, olen miettinyt, Elina Ruuska sanoo.

Välitunteja he eivät käytä puhelimen tuijottamiseen,

– Jutellaan ihan face to face.

Tiedonhaussa älypuhelin on Suvi Halosen mukaan hyvä.

– Viime tunnilla juuri hain tietoa netistä historian ryhmätyössä. Älypuhelin on hyvä, kun tietokoneita ja tabletteja ei ole tarpeeksi.

Myös ilmainen viestiminen esimerkiksi Whatsappissa on tyttöjen mielestä älypuhelimen ja netin hyvä ominaisuus.

Tietoa kertovat puhelimen kautta etsivänsä myös Vili Toppinen ja Miska Lappalainen koulun tunneilla.

– Se on hyvä jos pitää etsiä tietoa johonkin tehtävään, tai matematiikan tunnilla tarvitsee laskinta, pojat sanovat.


  • Kommentit

    • Nykynuori

      ”Tunne on hävinnyt.”

      Tästä uskallan kyllä olla totaalisen eri mieltä. Elämää voi olla myös virtuaalimaailmassa. Vai onko elämä vain sitä, että ns. oikeasti ja konkreettisesti tekee jotakin? Minä, nykynuori, osaan olla onnellinen, vaikka monet muistot ovatkin syntyneet netin välityksellä. Yhtä tunnepitoisia ja iloisia kokemuksia sitä kerääntyy netissäkin, kun esimerkiksi pelaa virtuaaliyhteisössä tai juttelee kavereiden kanssa sähköisesti.

      Jo pienenä pakenin yksinäistä joulua riitelevien vanhempien luota Habbo hotelliin ja löysin mahtavia kokemuksia. Muistelen virtuaaliyhteisöissä viettämääni aikaa ihan yhtä lämmöllä kuin muistelen niitäkin kertoja, kun olemme kavereideni kanssa käyneet laskettelemassa tai konsertissa tai tehty ihan mitä tahansa ns. ”oikeassa elämässä”. Lisäksi koen hyvin vahvoja tunnekokemuksia kun ajattelen niitä pelejä, joita olen pelannut pienenä, vaikkei niiden kautta pystynytkään olemaan yhteydessä oikeiden ihmisten kanssa.

      Älkää tuomitko nykynuorten käsityksiä onnellisuudesta, tunteista ja elämästä, vaikka omat onnen kokemuksenne olisivatkin tulleet erilaisista asioista.

      • Nuori Aikuinen

        Kiva että olet löytänyt onnen puhelimestasi mutta tässä ei nyt kritisoida niinkään niitä ohjelmia kuin sitä että tunnilla räplätään ja häiritään samalla sekä opettamista että muita oppilaita. Ei tarvi aina viedä näitä asioita äärimmäisyyksiin, aika usein se kultainen keskitie on kaikista järkevin. Ja kyllä mua v–ttaa kun kaupungilla törmäillään muita päin tuijotettaessa sitä kännyä…

      • Matikkatäti

        Tässähän toivotaan vain järkevää käyttöä kännyköille. Tunneilla ne useimmiten häiritsevät. Näin sen jo ollessani auskultoimassa Norssilla vuosituhannen vaihteessa, vaikka silloin oli vain pelkät kännykät ilman älyä.

    • Tuula Lepistö

      Voiko kehitys loppua ikinä mihinkään?

    • oppilas

      Voi taas kun näitä kukkahattu tätejä on liikenteessä. Kun ette tiedä miten paljon melua käytävillä oikeasti on niin älkää perustako milelipidettänne yhden opettajan mielipiteeseen. Tappeluita on mutta ne eivät ole enää sitä että yhtä oppilasta hakataan porukalla. Vaikka koulukiusaaminen on vähentynyt huomattavasti, en sanoisi että kaikki olisivat zombeina käytävillä puhelimiaan rassaamassa. Puhelin ei ole pirun keksintö, se on yhteydenpito väline. Vaikutus riippuu siitä miten sitä käytetään ja ne ovat erittäin käteviä koulussa. Snapchatissä saa laitettua kuvia poissa tai muualla olevalle kaverille siitä missä mennään. Whatsapp on kätevä tapa laittaa kaverille kuvia muistiinpanoista ja kertoa mitä on tullut läksyksi, nimittäin kaikki opettajat eivät jaksa/osaa laittaa läksyjä Wilmaan.
      Ja edustavatko haastatellut oppilaat nyt kaikkia oppilaita? Ei. Se on asenteesta kiinni, mitä tekee tunneilla. Itsekkin käytän puhelinta tunneilla, mutta numeroni ovat kyllä nousseet. Että ei lähdetä yleistämään.
      Ja hyväksykää se fakta, että nykynuoret tietävät paljon enemmän kuin te meidän ikäisenä.

      • Ville Partanen

        Empä usko, että oikeata elämässä tarvittavaa tietoa tämän päivän koululaisella on enempi kun minunkaan aikaisella. Me tai ainakin minä ahmin koululaisena kaiken tiedon mitä kirjoista oli mahdollisuus saada siihen aikaan. Oma poikani sanoo usein, että mistä minä kaiken tuon tiedon olen saanut ja on patistanut monesti TV:n ja radion tietokilpailuihin mukaan kun on yhdessä seurattu ja hän on nähnyt sen mitä minulla on tietoa.
        Nyky koululaisella on aika suppea se tiedon määrä minkä hän on nettiä selaamalla oppinut. Esim. matematiikka on monella ihan hakusessa.
        Laajentakaa hyvät ihmiset tiedon valtatietä kun nyt on niin hyvät mahdollisuudet.Kuusikymmentä vuotta sitten oli itse oltava aktiivinen ja kaivettava se kirjastojen ja oppikirjojen uumenista esiin.

      • Ope

        Hei oppilas! Arvelet, etteivät opettajat osaa/jaksa laittaa läksyjä Wilmaan. Minä taas opettajana olen huomannut, että kyllä opettajat Wilmaa osaavat käyttää vähintään tyydyttävästi. Läksymerkinnöistä huolehtiminen ei kuitenkaan ole opettajan velvollisuus. Jos joku opettaja haluaa läksynsä merkitä Wilmaan, hän voi tietenkin sen tehdä, mutta jos joku näin tekee, ei sitä voida silti kaikilta edellyttää. Läksyjen merkintä ja tekeminen on oppilaan vastuulla. Jos on ollut poissa koulusta, läksyt kysytään luokkakavereilta, jotka ovat tietenkin merkinneet ne muistiin.

      • Maikku

        Kommentistasi näkee, ettet ole ollut ainakaan äidinkielen tunneilla ihan läsnä. Suomenkieleen kun kuuluvat myös yhdyssanat, joita kännyköiden kirjoitusohjelmat eivät hallitse. Kirjoituksessasi ei ole yhtään yhdyssanaa oikein. En ole äidinkielenopettaja, enkä mikään muukaan opettaja. Päinvastoin, oppilas minäkin, tosin aikuispuolella. Itseäni rassaa kyllä myös tuo monien opettajien taitamattomuus Wilman ja muiden ohjelmien käytössä. Ja olen huomannut kyllä tuon ajoittaisen jäätävän hiljaisuuden tauoilla, kun kaikki ovat keskittyneet laitteisiinsa. Tunneilla taas kuuluu jatkuvaa kilahtelua ja koko ajan joku oppilaista on näpyttelemässä tärkeitä päivityksiä faceen tai johonkin… On ihan ensiarvoisen tärkeää oppia oma kielemme oikein!

        • Mari

          Maikku, ei tuossa nyt niin kovin paljon yhdyssanavirheitä ollut.

        • Seppo Myllylä

          KIITOS ,nuorista löytyy energiaa taistella rajoituksia vastaan,opettajien ,vanhempien kunniottaminen korjaisi paljon tätä tilannetta.
          Todellinen oppi tulee ainoastaan syventymällä
          asiaan ei tekniikan käytöllä.EHDOTTOMASTI
          RAJOITUKSIA!

        • Matikkatäti

          Kirjojen lukemiseen pitäisi kannustaa.

          Pitäisi saada kulttuuriuutisiin lastenkirjoja ja kirjailijat kirjoittamaan matematiikkaa sisältäviä (satu)kirjoja. Samoin matematiikkaa sisältäviä tiedekirjoja voisi esitellä lehdissäkin.

          Matemaatikot ovat olleet jo kauan huolestuneita myös äidinkielen osaamisesta.

          Kirjoitimme: http://retro.tek.fi/tek-lehti/TEK204/204s24-25.pdf

    • Paljonvartijaksi

      Niin mitä Opettaja Heikkinen sanoo ja niitiksi kaiken päälle.Teppo Salakan:”Ihmisaivot eivät ole muodostuneet tämän päivän laitteiden ja informaatiotulvan käsittelyyn”.
      Hennoo maksaa hintansa?

    • Teppo Salakka, pedagogi

      Kumarramme teknisien apuvölineiden suuntaan kyselemättä, mitä niillä oikein haetaan. Pedagogiikka edellä kulkeminen on unohtunut, ja sen on korvannut digiuskonto jonka turvin kaikki epäilijät leimataan kehityksen rattailta pudonneiksi kalkkiksiksi.
      Tulevaisuus on väistämätön, mutta MILLAINEN tulevaisuus – vain hullu ei käytä energiaa sen miettimiseen. Vain hullu tai näistä laitteista elantonsa saava nostaa kädet pystyyn ja toteaa tapahtuneen. Me muut koetamme vielä vaikuttaa tapahtumien kulkuun.
      Ihmisaivot eivät ole muodostuneet tämän päivän laitteiden ja informaatiotulvan käsittelyyn.

    • Demokratia

      Raflaavalla otsikolla saatiin kuohuntaa aikaiseksi 🙂 Keksintö ei ole helvetistä, fakta on vain että kulttuurimme ei osaa käyttää sitä kaikissa paikoissa asianmukaisella tavalla.

      ”– Nykyisellä perusyläasteikäisellä on erittäin huonot ATK-taidot. Ihan wordin aukaiseminen tuottaa huomattavan paljon ongelmia, Heikkinen sanoo kirjoittaminen-nimisestä perustoiminnosta.”

      No mitä tämä kertoo opettajista, suurin osa valitettavasti on itse todella huonoja käyttämään nykyajan viestintävälineitä ja sitten valitetaan kun joku osaa niitä käyttää. Jos ajatellaan ihmisen perustarpeita niin viestiminen on niistä ensimmäisten joukossa. Mietitäämpä teknologian kehitystä kuinka suuri rooli on ollut nimenomaan viestinnän välineiden murroksissa kansakuntien muuttumiseen rajojen aukeamiseen ja yhteiskunnan pienenemiseen. Jos kielletään tämä fakta, halutaan vain pysyä omalla mukavuusalueella. Matka alka myöntämällä etten itse pysy perässä. Teknologiaa ei itse kannata parjata kuin tämä kirjoittaja yrittää. Kannattaa lähteä miettimään miten kasvatuksessa opetetaan kunnioittamaan toista. Varsin usein kuulee lapsen kasvatuksessa ”älä tee sitä ja uskallakkin tehdä tuota”. Mitä sellaisella opetetaan muuta kuin toisen nöyryyttämistä ja vain hakemaan syyllistä ratkaisujen sijaan. Kuinka tämä palvelee toisen kunnioittamista ja omaan ajatteluun kannustamista? Lapsi osaa nämä taidot opittuaan kunnioittaa toisen opetusta niin ettei keskity muuhun kuin opettamisen hetkeen. Tosin jos opettajan on tappotylsä elävä diakone, on syytä katsoa peiliin jos ei aihe kiinnosta. Olisiko kirjoittaja kokeillut syyttelyn sijaan vaikka kääntää tilanteen voitoksi? Haetaan sieltä puhelimen avulla tietoa ja ratkaisuja matematiikan tai fysiikan tehtäviin. Ai niin, mutta sehän voisi olla tuhoisaa koulukirjojen valmistajille ja keskinäisille sopimuksille. Internetihän on täynnä kaikenlaista sontaa joka ei ole luotettavaa.

      Perään kuulutan nyt järjen käyttöä ja pistettä tällaiselle noitavainolle, jota kirjoittaja yrittää suoltaa. Sen sijaan että sanot vain että näin tapahtuu kun minä määrään, voisitte tehdä projektin (video, keynote, blogi, facebook, tutkimus) missä oppilaat esittävät vuoron perään opettajaa kenellä on oppilaina pelkkiä kännykänkäyttäjiä. Listaatte plussat ja miinukset eri medioihin oppilaiden toimesta. Tällainen projekti heti koulun alussa saa oppilaat huomaaman mistä on kyse ja ajattelemaan ITSE. Kuvaan astuu myös ryhmäkuri, medialukutaito, tiedon hankinnan kyky, mielekäs tekeminen ja oppiminen oivalluksen kautta.

      Olen pahoillani mutta valituista on liikaa tässä maailmassa, tehkää itse jotain ja AJATELKAA. Sen sijaan että käyttää energiaa valittamiseen, kannataa miettiä miten voisin tehdä. Valitettavasti perinteisellä kasvatuksella varmistetaan että tulevakaan sukupolvi ei omista MIELIKUVITUSTA, millä näitä asioita voitaisiin ratkaista.

      Tulevaisuus ei ole paha, se on väistämätön, vain hullu käyttää energiaa sen jarruttamiseen.

      • Susanne

        ATK? Siis automaattinen tietojen käsittely? Miltä vuosituhannelta tää kirjoittaja on? Informaatio teknologia olisi jo vähän lähempänä… Digitaalisuus ehkä asteen verran enemmän.

      • Matikkatäti

        Se miksi tähän kommenttiin ei ole vastattu, johtunee siitä, että ainakin meidän ”vanhojen kääkköjen” on vaikea lukea pitkiä yhteen pötköön kirjoitettuja tekstejä netistä. Usein tulostan ja luen paperilta. Tällä kertaa kopioin tekstin ja jaoin sen kappaleisiin.

        Tekniikasta on siis monenlaista hyötyä. Kiittäkäämme matemaatikoita ja matematiikkaa, että meillä on tietokone ja muut uudenaikaiset vempeleet. Ne eivät vähennä matematiikan osaajien tarvetta – päinvastoin.

        Hyvä esimerkki tekniikan hyödyistä koululaisille tuli viime viikolla Facebookissa. Siellä on pieni matikka -ryhmä. Tiistai-iltana sain sieltä viestin, jossa kysyttiin apua lukion pitkän matematiikan tehtävään. Opastin puolille öin ja sama homma jatkui tuon yhden tehtävän parissa seuraavana aamupäivänä. Ilmeisesti opiskelija sai käyttää koneita tiedon hankkimiseen Facebookista.

        Keskiviikkona päivällä tuli vielä viesti: ”Ootas Alli. Mul on täällä viel yks ihan yksinkertainen juttu: 1/x – 1 tulee ratkaisunmukaan 1-x/x… tehdäänköme siitä miinustettavasta 1:stä sitten x/1 myös? miten?”

        Kun opastin tuossa murtolausekeasiassa, sain kommentit:

        ”Niin mietinkin! mutta miksei nimittäjästä tule sitten 0 kun 1/x – x/x?”

        ”ah, vain osiittajat vähennetään!”

        Murtolukulaskuja ei osata. Tällaiset tapaukset lyhyellä matematiikalla ovat olleet tunnettuja jo kauan, mutta tässä on kyse pitkän matematiikan lukijasta. Ei ole ihme, jos yo-kirjoituksissa on päästettävä läpi 7 pisteellä. Uusi tekniikka ei näytä auttavan.

    • VarttiHullu

      Sukupolven ja ajan vaihdosta tämä vain on. Wanhempi väki on huolissaan, aivan kuten heidän Wanhempansa. Varmaan minäkin olen sitten omista lapsistani, ja torun heitä ”vääristä” valinnoista.

      Jossain Japanissa suunnilleen kaikilla on kännykkä kädessä. Ja silti ne osaa puhua myös keskenään. Outoa.

      • Matikkatäti

        Pitääpä selvittää, miten japanilaiset pärjäävät matematiikassa.

        Toivottavasti oppilaiden matematiikan taidot nousevat älykännyköiden tai muiden toimenpiteiden ansiosta. Muuten ollaan kohta ruotsalaisten tasolla. Matematiikan taitojen vertailuun voi käyttää Ruotsin koetta: http://www.murha.info/phpbb2/viewtopic.php?t=16656

        • Jari J. Marjanen

          Vai että tuommoinen ”matematiikan” koe. Myönnettäköön, että kakkostehtävässä käyttäisin kyllä paperia prosenttilaskuun (ainakin tarkistukseen), mutta läpi tuosta olisin lukiossa hamalla 70-luvulla päässyt varmaan viidessä minuutissa (käsialani on huono, joten joudun pinnistelmään tehdäkseni siitä helpommin luettavaa).

          Matematiikka on tosiaankin siitä hieno tiede, että kerran pätevästi oikeaksi todistettu tulos on pysyvästi voimassa – vaikka kestikin aika kauan Pierre de Fermat’n kuoleman jälkeen saada pätevä todistus hänen suurelle lauseelleen. Toisaalta se, mitä entisen keskikoulun ja nykyisen peruskoulun viimeisillä luokilla opetetaan ”matematiikkana” ei ole useimmiten paljon tiedettä nähnytkään. Mieleeni on loppuiäkseni jäänyt matematiikan cum laude -opinnoistani (HY) se, kuinka päähän päntänyt SKS:t ja muut kolmioitten yhdenmuotoisuusteoreemat murskattiin maan rakoon yhdellä virkkeellä: ”Koulugeometria ei täytä alkeellisimpiakaan matemaattisen täsmällisyyden vaatimuksia.”

      • Matikkatäti

        Vastailen täällä, koska siihen on mahdollisuus. Matematiikalla on vaikea päästä mediaan.

        Kun laskimet tulivat kouluihin, ”Wanhempi väki” pelkäsi laskutaidon romahtamista. Valistuneempi väki selitti, että jää aikaa ajattelulle, kun rutiinilaskut suoritetaan laskimilla. Mutta siinä kävi niin, että ajattelun työkalut eli perusmatematiikka hukattiin.

        Toistakymmentä vuotta sitten sain analysoituna ammattikoulun aloitustestin, jossa oli muun muassa tehtävä ”Rengasta murtoluvuista 1/4, 1/2, 2/3 suurin luku.” Talotekniikan luokista toisella tehtävän osasi 35% oppilaista ja toisella 45%. Tehtävän ”Laske 1/2 + 3/4” osasi toisella luokalla 5% oppilaista ja toisella 0%. Laskimetkin ovat hyviä renkejä, mutta huonoja isäntiä.

        Tohtori Liisa Näveri kirjoitti syksyllä 2011: ”Suhteellisuus, suhde, murtoluku ja prosenttilaskenta ovat saman käsitteen eri ominaisuuksia. Näiden tulisi kuulua kansalaistaitoihin, vähintäänkin oman talouden hallinnassa. Vihapuheet matematiikan tarpeellisuudesta ovat tehneet tehtävänsä niin, että tämänkin alueen osaaminen on tutkimukseni (2009) mukaan pudonnut parissakymmenessä vuodessa noin 50 %.”

        Tekikö median Pisa-hehkutus ihmiset sokeiksi? Asiantuntijoita ei kuunneltu. Artikkelissa ”Pisa-maineella turvaneuvostoon” (Kaleva 3.1.2012) kerrotaan Eduskunnan puhemies Eero Heinäluoman haastattelusta: ”Yhdeksi valtiksi hän on huomannut Suomen hyvän menestyksen nuorten osaamista mittaavassa Pisa-tutkimuksessa. Nokian vetovoima on jäänyt Pisan varjoon.”

        Heinäluoma kehaisee: ”Pisa-tutkimus on tehnyt valtavan hyvää Suomen maineelle. Voimme kiittää suomalaisia opettajia siitä, että pärjäämme maailmalla. Melkein kaikki poliitikot ottavat Suomen koulutuksen tason puheeksi.”

        Toivottavasti älykännykät kohottavat jälleen Suomen Pisan huipulle. Siitä iloitsisi erityisesti ”Wanhempi väki”.

    • neliskulumanen

      Nettivekottimet nyt vain kuuluu tähän päivään. Koulutunneiltahan ne on mahdollista kieltää, elleivät liity opettamiseen oleelliselta osin.
      Varmaan pyörän keksinyt sai samanlaisen vastaanoton aikoinaan, kun kärryistä hävisi tasaisen mukava lonksahtelu kantilta toiselle.
      Maapallo on ihan oikeasti pallomainen ja keskuksiin ja keskusosakeskuksiin yhdistettyjä lankapuhelimia on pirun hankala kuljettaa repussa mukana.

      • Matti

        Vaikka pyörä on keksitty, niin ei pidetä hyvänä pyöräilyä koululoukassa oppitunnin aikana.

      • Matikkatäti

        Käsitin, että tuossa artikkelissa puhuttiin kännykän käytöstä kouluissa. Toki se on hyödyllinen kapistus oikein käytettynä, mutta on se tuottanut monenlaista murhetta jo.

        Rauhoitetaan koulu kännykältä ja opiskellaan. Muuten tämä Suomi romahtaa, kun ei ole matematiikan osaajia. Heitä tarvitaan nykyään entistä enemmän.

        • "elävä kuollut"

          Matikkatäti anteeksi töykeyteni mutta palaajo nyky maailmaan, mitä ajot sanoa sitten lyseossa tulossa olevien sähköisiin päättö kirjoituksiin ? Ja veikkaan että et itsekkään pystyisi olemaan mediasta edes kuukautta ”irti” joten sinuna antaisin asian olla ja palaisin tähän nyky aikaan….

          Kohtahan enää ei edes ole kirjoja koulussa vaan kaikki tehdään sähköisesti esim. Tableteilla ja läppäreillä…

          • Matikkatäti

            Kiitos palautteesta! Kyllä tiedän, että myös matematiikassa siirrytään sähköisiin yo-kirjoituksiin ja toivon, että siirtyminen tapahtuu ongelmitta. Moni nuorempikin opettaja tuntuu pelkäävän. Nykytekniikkaa kannattaa käyttää järkevästi, mutta ei niin kuin koulussa tunnutaan käytettävän.

            Ja yllätys, yllätys: juuri nuorilta matematiikan opettajilta on tullut paljon valituksia kännykkähäiriköinnistä ja matematiikan osaamistason romahtamisesta. On tästä ihan tutkittua tietoa – aiheesta on väiteltykin.

            Ei kannata hävittää vanhoja paperisia kirjoja. Ne voivat tulla vielä arvoon arvaamattomaan. Minulla on niitä sadan vuoden takaa. Todella hyviä oppikirjoja vaikka nykyajan oppilaille! Sanallisia tehtäviä on paljon, mikä on hyvää lukuharjoitusta. Sitä tarvittaisiin: http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/joka-kahdeksas-peruskoulun-paattava-poika-ei-osaa-lukea/4714762

            Tekstin ymmärtämistä on helppo harjoitella matemaattisella sisällöllä.

            • koululainen

              Eli kielioppi paranee matikalla no sittenhän ajotaito paranee lentämällä. Pointtini on että kummassakin on saman tasoinen aasinsilta

          • Perustaidot kuntoon ensin...

            Hyvä ”elävä kuollut”, anteeksi töykeyteni mutta kannattaisikohan sinun laittaa älypuhelin sivuun äidinkielen tuntien ajaksi? Ainakin jos haluat menestyä ”nyky maailman” ”päättö kirjoituksissa”! Hienoa, jos ”Tabletin” käyttö tulevilta lyseolaisilta luonnistuu, mutta reaaliaineiden kokeissa äidinkielikin olisi hyvä hallita 😀

          • koululainen

            Ja minun ja vekkaan että myös sinun koulullasi puhelinta saa käyttää tiedon hakuun tunneilla ja avusteena tehtävissä

    • Kännykätön koulupäivä

      Miksi koulussa oppilaat yleensäkin saavat käyttää kännyköitä? Säteilyriski on todellinen. Jos perusteluna on tiedon hakeminen niin silloinhan koulu säästää lasten terveyden kustannuksella. Vaikka eipä sekään uutta olisi…

      • koululainen

        Entäs jos oppilas sairastuu koulun aikana tai saa jonkun vaurion eikä koululla ole oppilaan vanhempien numeroa ja jos puhelinta ei koulussa saa käyttää nii onpas mukava odotella linja autoa joka tulee noin tunnin/kahden päästä

        • Matikkatäti

          Eikö kaikissa kouluissa ole oppilaan huoltajien yhteystiedot?

          • koululainen

            No jos vanhempi vaihtaa numeroa eikä sitä ole tullut ilmoitettua koululle tai koululla on vanhemman työnumero johon vanhempi ei vastaa jos hän ei ole töissä tai on vaihtanut työpaikkaansa eikä ole muistanuy ilmoittaa numeroa

            • Allu

              Koululainen, jos vanhempasi numero on julkinen, sen saa kuka tahansa Fonecta Callerilla. Ja jos lapsi suinkin tietää vanhempansa työpaikan, sinne löytyy numero. Kahden tunnin odotus ei sekään ole ylipääsemätön, mutta fiksut pärjää aina ja keksivät keinon. Puhelimia kyllä löytyy joka taskusta, myös auttavaisten.

            • Matikkatäti

              No voihan se kännykkä olla repussa tai muussa säilössä. Ei sitä tarvitse jatkuvasti räplätä.

    • Matikkatäti

      Tuloksia kannattaa seurata pitempään. Peuran oppilaat pitäisi rengastaa kuin linnut, jotta voisimme seurata, mitä heille kuuluu kymmenen vuoden päästä.

    • jopettaja

      Ei, niitä ei välttämättä tarvita millekään tunnille.
      Mutta lähes kaikille tunneille niistä saa lisäarvoa, kun osaa suunnitella raikkaasti ja oppijakeskeisellä tavalla.
      Matematiikkaankin.
      Kysäisepä vaikka Peuran Pekalta, voit kuulla aika hyviä tuloksia.

    • Matikkatäti

      Matematiikan tunneille niitä ei tarvita.

    • jopettaja

      Se on ihan siitä kiinni, minkälaisen kulttuurin kouluun luotte.
      Meillä on padiluokkkia ja byod-opiskelua. Kännykät ja padit ovat luonteva osa koulupäivää ja elämää, hyötykäytössä.
      Niistä ei ole häiriötä, ne eivät passivoi. Sen sijaan ne monipuolistavat opetusta ja oppimista.
      Enkä ole nähnyt robottejakaan.
      Joko Olli Heikkinen provosoi pahasti, tai sitten koulussaan on pahasti epäonnistuttu oppimisen, kasvamisen, kypsymisen ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin tavoitteissa.

      • Allu

        Ei liene tarkoitus, että oppilaista tulee eläinten kaltaisia vaistomaisia pikaiseen palautteeseen koukuttuvia reagoijia. Napauta tästä ja saat namin? Mitenkäs otetaan huomioon eri oppimistyyleillä etenijät, visuaalisesti, auditiivisesti ja kinesteettisesti hahmottavat? Pikamuistista pitkäkestoiseen tallentaminen vie aikaa, oppiminen vie aikaa, omaksuminen vie aikaa. Kiire tuo koneet, äkkiä klik, klik, klik, ja sinne meni, unohduksen syliin. Ei jäänyt muistijälkiä, ei. Oppimisessa monikanavaisuus on hyvästä, maltti myös.

        • Matikkatäti

          Näinhän se on. Olisi hyvä, jos opetusministeri ja muut päättäjät ymmärtäisivät tämän.

    • Matikkatäti

      Hyvä kun kirjoitetaan!

      Ei ainakaan matematiikan opetuksesta ja oppimisesta tule mitään tuolla menolla. Pitäisi keskittyä opiskelemaan.

      Matematiikan opiskelussa kynä ja paperi ovat parhaat välineet.

      • Oppilas minäkin

        Kuules matikka täti. Minä haluaisin nähdä sen ihmeen kun sinä tai kuka tahansa muu tavan tallaaja alkaa laskemaan algebraa ilman laskinta. Tai esim erkiksi avaruus geometriassa alkais laskemaan piin tarkoilla arvoilla kulmien arvoja tai muuta saman kaltaista. Eikö se ole hyvä että nuoret oppivat teknologiaa joka on aina saatavilla. Ja onko tämän uutisen tarkoitus saaha oppilaita äänekkäämäksi mitä he jo ovat ja kannustetaan tappelemaan? Nämä on niitä asioita joita on yritetty saada pois koulun arjesta jotta se olisi turvallinen oppi ympäristö kaikille ja ettei kenenkään tarvitsisi pelätä kouluun tulemista. Uutisen epäkohtia huomaa kuka tahansa oppilas tai opettaja. Mökä on käytävillä nykyäänkin vaikka siellä ihmisiä olisikin ”zombeina” Mutta myönnän sen, että se ”helvetin keksintö” on saattanut joskus luiskahtaa oppi tunnin aikana käsille, mutta siitäkään ei ole ollut omaan tai muitten oppimiseen mitään haittaa, koska se on käynyt äänettömästi esim johonkin tärkeään viestiin vastaaminen tai muu vastaava. Mutta liika on aina liikaa. Sopivasti käytettynä puhelin voi olla hyödyllinen oppiväline.

        • Allu

          Tiesitkö, että nopein, tehokkain ja notkein älysovellus löytyy korviesi välistä. Jokaisen nuoren ja vanhan pitäisi taitaa päässälasku, kertotaulu ja looginen päättely ja tulosten arviointi ilman teknologiaakin. Teknologia ei siinä paljon auta, jos järjestelmä kaatuu. Korvien välissä oleva auttaa niin kauan kuin henki pihisee. Tekniikka on kuin tuli, hyvä renki mutta huono isäntä.

        • mutsis

          kokeiles paperia ja kynää.. onnistu minultakin 12 vuotta putkeen…

          • Matikkatäti

            Samaa mieltä, mutsis!

        • R. S

          Laskin onkin eri juttu kun älykännykkä. Ei sillä pornoa katsella.Tai täytyy olla aikamoinen mieli-
          kuvitus.

        • Kimmo

          ”Oppilas minäkin”: Avaruusgeometria on yhdyssana. Myös oppiympäristö (tai paremmin ilmaisten oppimisympäristö) on yhdyssana. Samoin oppitunti. Myös matikkatäti kirjoitetaan tietenkin yhteen jo siksi, että täti itse on nimimerkkinsä kirjoitusasun sitä käyttäessään määritellyt. Vanhanaikainenkin on yhdyssana, samoin pienimuotoinen ja johtopäätös. Sanasta ”esimerkiksi” käytettävän lyhenteen ”esim” loppuun kuuluu piste. Hienoa on se, että nykynuorisolla on paljon kieltä rikastuttavia ihan uusia ilmaisuja ja termejä, kuten vaikkapa ”matematiivinen”. ”Koululainen”: Osaamistaso on yhdyssana, kuten myös kielioppikortti, linja-auto. Pilkkuvirheisiin ja lauserakenteisiin en nyt tässä yhteydessä mene lainkaan. Edellä olevilla esimerkeillä en halua ketään solvata, pilkata tai halventaa. Tarkoitukseni on vain osoittaa, että niin näppäriä kuin monessa asiassa ollaankin, eivät yksinkertaisimmat äidinkielen asiat ole matkaan tarttuneet. Valitettavasti tämä(kin) näkyy ylioppilaiden kirjoitelmissa ja jopa yliopistojen pro gradu –tutkielmissa. Matematiikan tasoa on hankala näin virtuaalisesti keskustelupalstalla testailla, mutta ainakin äidinkielen tunnilla kannattaa huomio kiinnittää kännykän sijasta oleelliseen.
          Kyseisessä lehtijutussa ei varmaankaan tarkoiteta sitä, että tappeluja ja melua kaivattaisiin lisää. Uskoakseni näiden asioiden esiin nostamisella halutaan kiinnittää huomiota siihen, kuinka lasten ja nuorten käyttäytyminen ja kanssakäyminen on muuttunut sosiaalisesta kanssakäymisestä ruudun tuijottamiseksi ja virtuaaliseksi kommunikoinniksi. Kännykän hipelöinti teknologian oppimiskeinona on rinnastettavissa siihen, että meistä tulisi sähkökoneiden korjaajia pyykinpesukoneen aktiivisella täyttämisellä ja tyhjentämisellä. Opetus on toki muuttunut ajan myötä. Eri asia on se, onko muutos ollut kaikilta osin positiivista. Matematiikka sen sijaan ei ole mihinkään muuttunut, eikä muutu. Kyse on edelleen oivaltamisesta, syy-seuraussuhteista ja kaavojen pyörittämisestäkin. Tämä sokea luottamus teknologisten apuvälineiden tarjoamiin oikopolkuihin on johtanut siihen, että ajattelu ja oivaltaminen on muuttunut katoavaksi luonnonvaraksi. Tällä tarkoitan sitä, että esim. prosenttilaskujen kyseessä ollessa (vaikkapa supermarketin alennusmyynnissä) ei osata enää pikaisesti mielessä arvioida, paljonko tietty prosenttialennus myyntihintaan vaikuttaa. Maailma on muuttunut. Tämä on totta ja tähän myös koulumaailmassa jatkuvasti vedotaan. Eri mieltä olen siitä, että koulun pitäisi mennä kaikkiin kehityksen tuomiin kotkotuksiin intensiivisesti mukaan. Teknologian kehittyminen on tuonut käyttöömme uusia, oivallisia ja elämää helpottavia apuvälineitä. Tässä painotan sanaa ”apuvälineitä”. Teknologia ja sen käyttäminen ei voi olla itsetarkoitus eikä opetus tai oppiminen voi alkaa apuvälineen hyödyntämisestä. Ilman ymmärrystä apuvälineistä ei juuri ole apua. On totta, että insinööri työssään käyttää koneita, ohjelmia ja kaavakirjoja. Mutta ennen tätä täytyy olla ymmärrys siitä, mitä, mihin ja miksi näitä käytetään. Matematiikan kyseessä ollessa oivaltamista saattaa auttaa sekin, että kaavoja pyöritellään joskus kolme tai neljä A4-kokoista sivua täyteen – ja päästään lopuksi maaliin tuloksena tarkalleen oikea tulos.
          Itse olen käyttänyt koko ikäni (tai no – viimeiset 35 vuotta) tietotekniikkaa ja paljon. Se on kuitenkin ollut aina työkalu ja apuväline, jonka myötä vaikkapa yhteydenpito muiden ihmisten kanssa on toki paljon helpompaa kuin entisaikojen kirjeenvaihto, jolloin viesti kulki paikasta toiseen pari päivää ja paluuviesti toiset pari päivää. Siis: Kyllä teknologiaa voi ja pitää hyödyntää. Mutta tieto ja opittavien (opetettavien) asioiden sisältö ja ydin on säilynyt varsin muuttumattomana. Koulun ja koulutuksen muutoksen suhteen pieni jarrutus voisi olla ajoittain ihan paikallaan.

          • Oppilas minäkin

            ”kimmo” ymmärrän ja käsitän sen, että kielioppini ei ole täydellistä, koska savolaisten juurieni vuoksi puhun murtaen joten yritän vain saada viestiäni perille aivan yleiskielellä jotta jokainen tallaaja joka kommentteja sattuu lukemaan ymmärtäisi sen. Koulu menestykseni painoittautuukin matematiivisiin aineisin joissa numeroina on aina ollut kiitettävä, mutta olen keskustellut eri koulujen äidin kielen opettajien kanssa ja osa heistä pitää eräitä kielioppi osioita semmoisina joita tavalliset kuolevaiset eivät ikinä elämässään tule tarvitsemaan ellei heistä tule äidinkielen opettajia tai vastaavia. Eli kuinka usein mietit keskustelujen aika joita käyt muiden ihmisten kanssa, että mihin kohti pilkku tulee tai mikäs se olikaan yhdyssana. En halua loukataa ketään teksilläni, mutta näinhän se asia on.

          • Matikkatäti

            ”Kimmo”: Erittäin hyviä ajatuksia. Voisiko saada ne paperilehteen?

            Matematiikan merkitys kasvaa, joten toivoisi, että sitä osattaisiin entistä enemmän. Oulun yliopistossa on esimerkiksi yhteinen professori (matemaatikko) biologian laitoksella ja matemaattisten tieteiden laitoksella. Biometrian ja ekonometrian professuurit ovat matemaattisten tieteiden laitoksella.

            Savon Sanomissa oli näyttävä artikkeli lääketieteellisestä kuvantamisesta, mutta ei mainittu perustieteitä. Siihen liittyvää inversiotutkimusta (matematiikka) tehdään monissa yliopistoissa, muun muassa Kuopiossa ja Oulussa.

            Kalevassa 8.2. on näyttävä artikkeli ”Salaajat tiedustelua edellä”. Artikkelissa ei mainittu sanallakaan matematiikkaa, vaikka salausmenetelmät perustuvat siihen. Kaksi matemaatikkoa väitteli tietoturvasta viime vuonna Oulun yliopistossa.

            Kannattaa lukea, jotta tietää ainakin jotain, ”mihin tätä matematiikkaa tarvitaan”:
            http://cc.oulu.fi/~phasto/teach/matTekn/

        • Anne alves

          Ilmiselväst on kännykkä tehnyt pahaa jälkeen sinulle. Aivan mieletön määrä kielioppi- ja yhdyssana virheitä. Heitä känny nurkkaan ja opiskele äidinkieltäsi, varsinkin kielioppia.

          • koululainen

            Ja täältä vetäustään kielioppi kortti kun ei muuta argumenttia löydy

        • Matikkatäti

          Hyvä ”Oppilas minäkin”,

          Olen opettanut matematiikkaa jo kymmeniä vuosia ilman älykännykkää. Harvoin olen tarvinnut laskintakaan – vain joskus likiarvoja laskiessani. Olen ehkä opettanut myös matematiikan opettajaasi. Kysypä häneltä!

          Laskinten, taulukkokirjojen ja älykännyköiden holtittomasta käytöstä olen kirjoitellut ennenkin. Kun olin auskultoimassa vuosituhannen alussa, näin mikä häiriötekijä kännykkä oli jo silloin, vaikka siitä puuttui äly – vai senkö takia? 😀 .

          Matematiikkaa pitäisi opettaa kouluissakin mahdollisimman pitkälle ilman laskimia. Se tekisi matematiikasta kiinnostavan, kun pitäisi miettiä, miksi matematiikan maailmassa asiat ovat siten kuin ovat.

          • Oppilas minäkin

            Hyvä matikka täti koulunani toimii uutisoitu juhani ahon koulu josta minut tavoittaa 5 päivänä viikossa, että tervettuloa käymään niin jos haluat löytää minut pyydä esimerkiksi rehtoriamme kuuluttamaan asiasta että minut pitäisi tavoittaa. Minä tulen jos asiasta kuulutetaan esim tuolla käyttäjä nimelläni.

            • Matikkatäti

              Kiitos kutsusta!

              Olen käynyt Iisalmenkin kouluissa, mutta siitä on jo vuosia.

            • Matikkatäti

              Katsotaan, kun on asiaa Savoon. Kerro opettajillesi terveisiä!

          • futuristisetä

            Noin fiksun ihmisen pitäisi tietää ettei ”minä olen tehnyt sitä” ole mikään argumentti…

            Tiedän että maailma muuttuu ja se pelottaa, mutta muutos on hyväksi. Otetaanpa esimerkiksi että oppilaan käsiala vaikuttaa numeroihin…

            Ps. Autoja pidettiin kerran turhina hevosmiesten mielestä…

            • kimmo

              Eikä hevosmiehet ollu väärässä !

          • Oppilas minäkin

            Hyvä matikka täti. En väitä ettei vuosikymmenien kokemuksesta olisi hyötyä mutta opetuksen pitäisi mennä teknologian mukana muuten opetus on vanhan aikaista ja haittaa opintoja myöhemmissä elämän vaiheissa. Minulla olisikin sinulle pieni muotoinen ehdotus. Jos sinä tulisit jokin päivä koulullamme käymään niin voisimme kertoa koulujen realistisen nykyisen tason ja voisimme pitää pieni muotoisen matematiikan kokeen jolla voisit todistaa väitteesi. Muuten emme voi tietää että oletko sinä vain joku satunainen trolli joka ei tiedä aiheesta muita enempää vaan vetää suoria johto päätöksiä tyhjästä ja yrittää kiihottaa muita saman mielisiä. Miltä tämän kaltainen ehdotua kuulostaisi sinusta?

            • Entinen oppilas

              palataanko asiaan kun saat edes yhden yhdyssanan oikein? Luulisi älypuhelimen korjaavan edes osan kirjoitusvirheistäsi, mutta ehkä se ei kuitenkaan ole ihan niin älykäs?

              Laskimella voi toki laskea vaikka mitä. Auttaako se siinä vaiheessa jos päätät olla jotain muuta kuin Prisman kassa tai varastomies? Ei taida auttaa. Oikeissa töissä kun täytyy tietää mitä laskee ja miksi. Siellä ei riitä että osaa naputella pari lukua koneeseen ja saa tuloksen – ne luvut kun täytyy saada ensin jostain. Se taas voi tuottaa äidin pienelle sinappikoneelle vaikeuksia jos ei ymmärrä asiaa ollenkaan. Asioita opetellaan koulussa ihan syystä niin kuin niitä opetellaan. Olisihan toki myös surullista jos kuolisit nälkään jos laturi katoaa eikä puhelimesi enää osaisi auttaa, mutta tärkeämpänä pidän kuitenkin asioiden ymmärtämistä. Liukuhihnaidiootteja on maailma täynnä. Miksi sinä haluaisit olla yksi heistä? Eikö olisi hienompaa tehdä jotain hyödyllistä, uutta ja hienoa? Ehkä ei, sen kun vaan hakkaat candy crushia.

            • Matikkatäti

              Missä koulusi sijaitsee?

          • tuloksia

            Matikkatäti, pystytkö antamaan esimerkkejä oppilaittesi menestystarinoista matemaattisissa aineissa? Voin kuvitella, että tunneillasi on hyvin vaikea keskittyä sillä asenteesi tuntuu olevan suoraan sanottuna helvetistä. Matematiikka on taidetta, musiikkia, runoutta ei pelkästään yhteenlaskua vaikka puhutaankin yläkouluikäisistä nuorista.

            • Matikkatäti

              ”Matematiikka on taidetta, musiikkia, runoutta ei pelkästään yhteenlaskua vaikka puhutaankin yläkouluikäisistä nuorista.”

              Olen samaa mieltä. Voi, kunpa saisimme Ylelle koko perheen matematiikkakerhot ja muuta matematiikkaohjelmaa, jotta matematiikan imago nousisi.

            • Matikkatäti

              Ilkeäisikö alkaa kehua julkisesti?

              Opetuksestani huolimatta opiskelijoistani on tullut valtavan paljon matemaattisten aineiden opettajia (tärkeimpiä ammatteja Suomen menestyksen kannalta), professoreita, tutkijoita, matemaatikoita pankkeihin, sairaaloihin, yrityksiin, tutkimuslaitoksiin, … Onpa heissä kirjailijoita, taiteilijoita, yritysjohtajia, jokunen kunnanjohtaja ja pääjohtajakin.

              Täytyy tunnustaa, ettei opiskelijoitteni menestyminen ole minun ansiotani. Matematiikka ja heidän itsensä kova panostus ovat auttaneet uralla etenemisessä.

              Matemaattisiin aineisiin kannattaa panostaa. Nykyään myös lääketieteen pääsykokeet perustuvat näiden aineiden lukiokursseihin.

          • koululainen

            Oppilaan osaamis taso on melko paljon alhaisempi verraten koulutksen saanutta opettajaa ja eikös opettajan pidäkkin osata enemmän kuin oppilaalta voidaan vaatia.
            Ja vanhempien kanssa vaikeita matemaattisia jaskuja laskiessa on monesti tullut kuultua että ”ei minun kouluaikoina tämmöisiä tehtäviä ole ollutkaa”

        • toinen matikkatäti

          Algebrassa ei kyllä ainakaan laskimella tee yhtään mitään. Ja piin ainoa tarkka arvo on kyllä pii. Kulmat radiaaneina ilmoitetaan tuon tarkan arvon avulla, joten laskinta ei siinä tarvita. Matematiikassa ei käytetä epätarkkoja arvoja kuten 3,141… .

          Fysiikka, kemia, tilastotiede ja todennäköisyyslaskenta ovatkin sitten eri asia, niissä on laskimelle käyttöä.

          • huono laskija

            > Algebrassa ei kyllä ainakaan laskimella tee yhtään mitään.

            Höpö. Höpö. Minä en ainakaan luovu algebrakoneesta. Sen ainoan kerran kun yritin laskea vähää monimutkaisempia laskuja, ei niistä tullut yhtään mitään. Pienikin virhe jossain siellä kymmenien laskutoimitusten ketjussa ja kaikki sen jälkeen menee väärin. Sen sijaan kun koneella laskee, niin se ei ainoastaan laske nopeammin ja paremmin, myös täysin virheettömästi. Ainoat virheet voivat olla peräisin sinne syötetyistä lähtötiedosta. Kyllä se varmaan onnistuisi tuo algebrallisten taitojen ylläpito, jos niitä tarvitsisi joka päivä, mutta kun niitä tarvitsee kerran vuodessa, niin ehtiväthän ne unohtua. Mutta minulla ei ainakaan kantti riitä siihen että käyttäisin asiakkaiden rahoja laskutaitojen kertaamiseen, kun konekin on keksitty. Tietty onhan se hyvä opetella laskemaan päässä kouluaikana, mutta ei ole toisaalta hyvä jättää työtä nopeuttavaa tekniikkaa käyttämättä, ja tekniikan käyttökin kannattaa opetella jo koulussa.

            Miksi muuten kynää ja paperia niin puolustetaan matematiikan yhteydessä? Tosimatemaatikkohan muistaa kaiken eikä tarvitse tuollaisia teknisiä apuvälineitä!

            • Vähän laajemmin

              On kuitenkin ongelma eli älypuhelin, joka kokonaisvaltaisesti vaikuttaa moneltakin kantilta negatiivisesti. Ei tätä älypuhelimen algebra apua kannata perusteluna käyttää, laajemmassa kontekstissa.

            • Matikkatäti

              Tosi matemaatikko käyttää jopa alaluokkien matematiikkaa joka päivä soveltaessaan matematiikkaa ja kehittäessään uutta matematiikkaa. Ajattelun työkalut, perusmatematiikka, pitää olla hallussa.

          • Oppilas minäkin

            En väitä, että olisit täysin väärässä, mutta minusta olisi erittäinkin mielenkiintoista nähdä ja olla todistamassa sitä kun joku tulisi ja tekisi yhdeksännen luokan matematiivisiä tehtäviä tarkoin arvoin ja riittävien välivaiheiden kera, jotta kokeesta saisi täydet pisteet. Ilman tätä minun on hieman hankala uskoa väitettä täysin paikkaansa pitäväksi. Kuka vain voi väittää esim keksineensä alkemisen kaavan jolla tehdä lyijystä kultaa mutta ilman todisteista kukaan tuskin uskoisi häntä. En tiedä matikka tädin ikää, mutta opetus ja lasku tavat ovat muuttuneet ajan ja kehityksen myötä. Joten näin ollen on vain voinut sattua väärinkäsitys mikä on ymmärrettävää syy. Joten todisteiden puuttessa en voi olla täysin samaa mieltä kanssasi joten konkreettisiä todisteita kommenttisi todellisuudesta ei ole. Eli matematiivisissä tehtävissä vielä näinkin laskimia.

            • Matemaatikko

              Älä jaksa trollata. Kyllä se laskeminen on onnistunut lukemattomilta sukupolvilta ennen sinua. Voi vaan kysyä että missä on mennyt vikaan tällä sukupolvella kun nyt yht’äkkiä aivan normaalit laskutoimitukset ei enää onnistu ilman konetta. Ja totta kai kynällä ja paperilla laskiessa virheitä joskus tulee, mutta mitä sitten? Niistä oppii! Konetta näpyttelemällä ei opi kuin… näpyttelemään konetta. Eiko se nyt ole aika säälittävää?

            • PetriK

              Näiden parin kommentin perusteella, väitän että ”oppilas minäkin” on idiootti. Jättäisi sen älyn jatkeensa vähemmälle huomiolle niin voisi oppia vaikka suomen kieltä ja matematiikastakin perustaidot.

            • Matikkatäti

              Matematiikka ei muutu. Se vain lisääntyy.

              Vika ei olekaan yksin oppilaissa, vaan päättäjissä jotka laativat opetussuunnitelmat.

              Koulujen (opetusministerin) teknologiahuumaa voisi toppuutella. Matematiikan osaaminen on romahtanut. Olisi kerrottavana uskomattomia juttuja.

              Nollalla ja ykkösellä kertominen ja neliöjuuri ykkösestä katsotaan laskimesta. Tosin viimeksi mainittu on ollut pakko tehdäkin noin, koska ei tiedetä, mitä on neliöjuuri. Murtoluvuista ei ymmärretä. Ymmärrys muutenkin on ihan hukassa. Tutuilta opettajilta on tullut vahvistusta huolestumiselleni. Tässä yksi viesti:

              ”Kyllä oikeassa olet huolesi kanssa. Olen ihan pöyristynyt, kun ymmärsin, että viime kevään yo-kokeessa sai ison osan vastauksista ottaa laskimesta. Oppilaat luonnollisesti menevät siitä, mistä aita on matalin ellemme vaadi perusteluja. Ihan säälittää aina meidän alkavat ykkösten oppilaat, kun he tajuavat, kuinka vähän he osaavat. Numerot laskevat jopa 10:stä neloseen eka kurssin aikana.”

              Ehdotukseni: laskimet ja kännykät pois siksi aikaa, että ymmärretään asiat.

    Jätä kommentti

    Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *