sunnuntai 19.11.2017
Liisa, Elisa, Eliisa, Liisi, Elisabet, Elise

Iisalmi ja menetettyjen mahdollisuuksien maaseutu?

Iisalmen kaupunki luo parhaillaan uutta kaupunkistrategiaansa. Tutustuimme luonnokseen ja suureksi hämmästykseksemme huomasimme, että sanaa ”maaseutu” ei esiinny kertaakaan suunnitelmapaperissa. Olkoon kaupunkistrategia kuinka kaupunkilähtöinen hyvänsä, mutta Iisalmi on, on ollut ja toivottavasti on myös jatkossa vahvan maaseudun ympäröimä. Maaseudun mahdollisuudet elinkeinojen ja elämisen kautta on sivuutettu lähes kokonaan. Kyläkoulujen lakkauttamishalu ja maaseudun sivuuttaminen näyttävät kulkevan käsi kädessä kaupunkimme tulevaisuuden suunnitelmissa!

Iisalmen kaupungin maa- ja metsätilojen tulot ovat noin 30 miljoonaa euroa ja tämä rahamäärä jää suurelta osin kiertämään lähialueelle pitämään talouden rattaita pyörimässä. Maaseutualueen kiinteistöverotuotot kaupungille ovat niin ikään merkittävät. Palveluiden etääntyminen ihmisistä on omiaan kiihdyttämään maaseudun tyhjentymistä, jonka seuraukset ovat erittäin ikävät; autiot kylät eivät ole kenenkään etu. Iisalmen maaseutualueet tarvitsevat kehitystä, ei alasajoa! Aikaisemmat kyläkoulujen lakkautukset eivät ole tuoneet kuntiin haluttuja säästöjä (Itä-Suomen AVIn ylitarkastaja Kari Lehtola 2016) ja useat tutkijat ovat Lehtolan kanssa samaa mieltä. Jos reaalisia säästöjä lakkautuksista syntyisi, olisi Iisalmellakin säästynyt runsaasti rahaa edellisten kyläkoululakkautusten vuoksi.

MTK-Iisalmi ei hyväksy kyläkoulujen lakkauttamista. Kaikki lapset tarvitsevat terveet ja turvalliset tilat opiskeluun ja kaupungin koulut tulee saattaa turvalliseen kuntoon. Nykyinen kouluverkko mahdollistaa monenlaisten asujien tarpeista lähtevän asumisen ja luo Iisalmesta houkuttelevan asuinpaikan. Pieneen kyläkouluun lapsensa haluavat voivat valita hyvän nauhamaisen kaavoituksen ansiosta asuinpaikkansa myös kyläkoulun vierestä. Toisaalta on mahdollisuus viedä lapsensa isoon kouluun, se antaa valinnanmahdollisuutta vanhemmille.

Moni paikkakunnalle muuttanut on valinnut asuinpaikoikseen juuri maaseutumaisen asuinympäristön lähikoulun vuoksi. Iisalmen kaupungilla tulee olemaan tulevaisuuden haasteena asukasluvun väheneminen. Iisalmen kaupungin ja Ylä-Savon seudun elinvoima-analyysin (VTT Timo Aro tammikuu 2017) mukaan Iisalmen alueen vetovoimatekijöinä uusien asukkaiden hankinnassa kannattaa tuoda esille pehmeitä arvoja, jossa ilmenevät paikan henki ja fiilis, yhteenkuuluvuus, maaseutumaisuus ja liikuntamahdollisuudet. Tähän kuuluvat olennaisena osana kyläkoulut.

Nykyinen trendi asumisessa on juuri maaseudulla, kyläkoulun lähellä, kuten moni onkin tehnyt. Maaseudulla olevilla kyläkoulujen lakkauttamisella tahrataan myös juuri näitä pehmeitä arvoja. Pikemminkin maaseudun kyläkoulut voisi brändätä ja hyötyä niiden vetovoimasta. Samalla se tukisi Iisalmen tulevaa uutta strategiaa houkuttelevasta kaupungista. Nykyiset suunnitelmat eivät tue Iisalmen houkuttelevuutta seutukeskuksena.

Monille maaseudun asukkaille peruskoulutuspalveluiden mukanaan tuomien liikunta- ja kulttuuriharrastusten merkitys on iso. Sillä on myös kansaterveydellistä vaikutusta paremman terveyden ja sosiaalisen pääoman vuoksi, joka on syytä ottaa huomioon. Lisäksi se lisää maaseudun ihmisten yhteenkuuluvuutta ja hyvinvointia sekä elävyyttä.

Uusi opetussuunnitelma on toteutettu niin, että sitä voidaan toteuttaa kaikenkokoisissa kouluissa, pienissä, suurissa kuin yhdysluokillakin. Kyläkoulut toteuttavat nykyistä opetussuunnitelmaa jo ennen sen voimaantuloa, koska heillä on ollut siihen mahdollisuus.

Perusopetuksen palveluverkkosuunnitelmassa ei ole tehty maaseutuvaikutusten arviointia, joka on näin laajassa kyläkoulujen lakkautusesityksessä ehdottomasti tehtävä, koska se vaikuttaa laajalti koko koulua ympäröivään yhteisöön. Alueiden erilaisuudesta johtuen eri hallinnonalojen päätösten vaikutukset ovat usein erilaisia maaseudulla ja keskuksissa. Päätösten seuraamuksia erityisesti maaseudun ihmisille, yrityksille ja yhteisöille ei useinkaan tunnisteta eikä siten oteta huomioon.

Nyt jo voidaan todeta, että Suomessa vallalla olevan koululakkautusbuumin olleen kustannus- ja hyvinvointiseuraamuksiltaan historiallinen vikatikki ja systeeminen perusoikeusloukkaus maaseutualueiden lapsia kohtaan. Hyvään hallintotapaan ja kouluverkkosuunnitelmaan yhteydessä tulee arvioida ennakkoon vaikutuksia maaseutuun ja lapsiin, kun tehdään näin suuria muutoksia perusopetuksen toimintaympäristössä lapsiin ja kuntalaisiin kohdistuvia päätöksiä. Nämä puuttuvat esityksistä kokonaan.

Iisalmen kaupungin arvot ovat olleet tasa-arvo, oikeudenmukaisuus, yhteisöllisyys ja avoimuus jo monen vuoden ajan. Tässä kouluverkkoa koskevassa virkamiesesityksessä ja sen valmistelussa rikotaan räikeästi maaseudun ihmisten arvoja olla tasa-arvoinen kuntalainen ja veronmaksaja. Iisalmi on laaja kaupunki, jolla laaja maaseutualue. Kyse on valinnasta, jossa annetaan kasvot iisalmelaisuudelle: onko Iisalmi monenlaisten asuinpaikkojen ja koulujen seutukeskus, joka arvostaa alueitaan ja ihmisiään?

MTK-Iisalmi ry, johtokunta


  • Kommentit

    • nörtti

      miksi maaseudulla pitää olla liikuntaa ja erä meininkiä miksi ei kannusteta it osaamista tai verkkokauppaa sitä voi tehdä missätahansa jos on laajakaista ihan maailman laajuisesti.

    • kerttu kärkkäinen

      Huutokauppakeisari-toimintaa!

      Kuntien kylille huutokauppatoimintaa. Kuntien kylien talouksissa löytyy monenmoisia esineitä:työkaluja-hupivekottimia-vaatetavaraa.Kaikilla ei kuitenkaan ole ollut käyttöä. Tavarat kiertoon niitä tarvitseville.
      Muilta kyliltä väkeä ”vierailulle”. Vaikkapa makkaranpaistomerkeissä. Siis vuoroin vieraissa. Siinäpä olisi ajatustenvaihtoa-kuulumisia-piristystä siellä maaseudun kyläelämässä.
      ”Huutokauppakeisari” kylältään ohjaamaan.

    • Yksi kunta asukasta kohden.

      Äkkiä kunnat yhteen. Valtava säästö hallintokuluissa. Kepu haluaa pitää näitä kallispalkkaisia virkamiehiä yllä, koska ne mukamas hoitaa tukiaisia kepulle. Virkamiehet oikeisiin töihin, ei oikeaa työtä tekevien verokertymä jaksa ylläpitää näitä kallispalkkaisia virkamiehiä. Suomi velkaantuu juuri sen takia, koska on liian suuret hallintokulut.

      • Yksi kunta asukasta kohden.

        Siis yksi kunta sataaviittäkymmentätuhatta asukasta kohden.

    • Rappiolla

      Kepumaassa kaikki hyvin,vai onko ei taida olla.Ylä-savo on kepupääliköiden johtamaa syvintä kannatusaluetta.Pitäiskö nämä pääliköt ja edustajat laittaa kesäkuumalla vähäksiaikaa aurinkorinteen kusiaipesään istumaan,jos vaikka lähtis kehitysajatukset purkaantumaan.Keskisuomessa on paras pöhinä kuulemma 25 vuoteen ja siellä vihreät on suurimpana johtamassa.Joka puolella on nostokurkee pystyssä ja rakennuksia nousee ja fimat voi hyvin.Tietysti ylä-savon isoin ongelma on väenvähyys ja sitä ei tietysti päättäjät ainakaan kouluja lakkauttamalla paranna.Ja suuri pöljyys on tapahtumassa niissä kunnissa joissa veroja vielä korotetaan,kiinteistöverot nousee ja vielä kun tuloveroakin nostetaan ja muitakin maksuja korotetaan niin halu muuttaa näille selkosille on varmaan nollan luokkaa.Kunnat yhteen ja löysät pois ja verot alas ,mutta eihän se käy kepupomoille ,menee reviirit sekaisin.

    • Riikka-Liisa

      Parhain ja tärkein lukemani kommentaari tähän mennessä Iisalmen kaupunkistrategia luonnoksesta. Kaupungin kulttuurihistoria ja identiteetti jota niin vahvasti painotetaan kaupungin vetovoimatekijänä, pohjaa juuri maaseudun ja kaupunkimaisen rakenteen yhdistymiseen Iisalmen kaupungissa. Maaseutu ylläpitää omalta osaltaan Iisalmen omavaraistaloutta. (Enemmänkin soisi kaupoissa näkyvän esimerkiksi alueen leipomotuotteita.) Pohdin myös strategialuonnosta lukiessani miten Aron pehmeät, paikan henkeä ylläpitävät vetovoimatekijät, sivuutettiin lopullisessa esityksessä. Olisin nostanut maaseudun rinnalle myös mielipidekirjoituksessa mainitun kulttuurin.

    Jätä kommentti

    Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *