torstai 14.12.2017
Jouko

Iisalmen Sanomat muuttaa: Lehti palaa takaisin Savonkadulle, ihmisten keskelle

Iisalmen Sanomat muuttaa 15. syyskuuta osoitteeseen Savonkatu 23. Yleisö pääsee asioimaan uusissa tiloissa 18. syyskuuta alkaen. (Kuva: Pirjo Nenola)

Iisalmen Sanomat muuttaa Iisalmen ydinkeskustaan, Savonkadulle. Muutto toteutuu perjantaina 15.9.2017.
Muuttopäivinä 14.–15.9. sekä uusi toimitila että vanha toimitila Kilpivirrantiellä ovat suljettuina. Asioimaan uusiin tiloihin voi tulla ensimmäisen kerran maanantaina 18.9.
– Sanomalehdelle oikea paikka on ihmisten keskellä. Pääsemme myös toiminnallisesti parempiin tiloihin. Savonkatu 23:ssa on nykyaikaisesti toimiva toimistotila, päätoimittaja Kari Angeria sanoo.
Muuttoa Teollisuuskylästä ydinkeskustaan on tehty noin seitsemän vuotta. Angeria kertoo, että nyt sieltä löytyivät hyvät tilat.
– Uusissa tiloissa Iisalmen Sanomilla järjestetään jossakin vaiheessa avoimet ovet -tilaisuus pullakahveineen, jolloin toimittajien kanssa voi tulla juttelemaan ja antamaan juttuvinkkejä. Lisää tietoa tapahtumasta tulee myöhemmin.
Uusiin tiloihin muuttavat toimituksen lisäksi ilmoitusosasto ja asiakaspalvelu. Omaa kirjapainoa Iisalmen Sanomilla ei ole enää ollut vuosiin, vaan lehti painetaan Pieksämäellä ja Kajaanissa. Iisalmen Sanomat on osa Keskisuomalainen-konsernia, johon kuuluu yli 60 mediaa.

Vuonna 1925 perustetun Iisalmen Sanomien toimitus ja kirjapaino olivat vuodesta 1926 lähtien olleet Savonkadun ja Riistakadun kulmassa Maatalousosakepankin tiloissa, jonka nykyiset yläsavolaiset tuntenevat parhaiten Taikatalon nimellä. Toimitus oli myöhemmin Riistakatu 9:ssä ja vuodesta 1952 tammikuuhun 1966 Satamakatu 7:ssä.
Kauppakatu 11:n kiinteistö siirtyi Oy Iisalmen Sanomille vuonna 1964. Tontilla olleita kahta puurakennusta alettiin kunnostaa yhtiön käyttöön elokuussa 1965.
Toimitus oli puutalossa, jonka piirustukset oli laatinut maalarimestari Ari Salo. Talo oli valmistunut 1923. Siinä oli viimeksi toiminut Osuusliike Taiston, sittemmin Osuusliike Ylä-Savon ravintola. Tekstinkirjoitus- ja valmistusosastojen tiloissa oli ollut leipomo ja sittemmin kehräämö.

 

Iisalmen Sanomien toimitus työskenteli keskellä näkyvässä puutalossa. Se oli entinen Osuusliike Taiston, sittemmin Osuusliike Ylä-Savon ravintola.

Konttori erottautui toimituksesta Riistakadun ajan jälkeen ja sijaitsi Savonkatu 19:ssä tammikuuhun 1966, jolloin se muutti Kauppakadun toiseen puutaloon. Siinä oli alun alkaen ollut kauppias Tikkasen kauppa 1850-luvulta.
Kirjapaino oli aluksi Satamakatu 7:ssä, kunnes kirjapainohalli valmistui Kauppakatu 11:n tontille vuonna 1970. Uusi kolmikerroksinen toimitalo tontille valmistui kirjapainohallin jatkeeksi vuonna 1977. Vanhojen rakennusten purku- ja uuden toimitalon rakennusvaiheessa toimitus ja konttori olivat muutamia kuukausia ”evakossa” vastavalmistuneessa väestönsuojassa.

 

Uusi toimitalo Kauppakatu 11:een valmistui vuonna 1977.

 

Ydinkeskustan ulkopuolella Iisalmen Sanomat ehti toimia lähes 27 vuotta. Toimitus, painopinnan valmistus, hallinto ja konttori siirtyivät Kilpivirrantie 7:ään kohonneeseen, silloisen IS-Yhtymän rakennuttamaan kolmikerroksiseen uudisrakennukseen marraskuussa 1990.
Kirjapaino, sitomo ja postitus olivat siirtyneet Teollisuuskylään jo vuotta aiemmin.
Tarve muutolle tuli, koska uudelle isolle painokoneelle ei ollut voitu rakentaa tarpeeksi isoa painohallia Kauppakatu 11:een, kun tontin rajat tulivat vastaan. Kirjapainoala oli voimakkaassa kasvussa 1980-luvun viimeisinä vuosina. Siviilipainossa painettiin noin 40 aikakauslehtityyppistä lehteä.
Iisalmen Sanomat oli muuttunut kuusipäiväisestä seitsenpäiväiseksi lokakuussa 1985. Vuonna 1990 Iisalmen Sanomien virallinen levikki oli 20 019 kappaletta. Painettavina oli myös neljä paikallislehteä.
Tuolloin elettiin painopeltien aikaa, ja koska latomo ja repro olivat Kauppakadulla, peltejä kuljetettiin Kilpivirrantielle kahdella pakettiautolla yömyöhään saakka. Tuli siis tarve muuttaa kaikki toiminta Teollisuuskylään.
IiÄssän suunnitteli Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy. Pohjois-Savon rakennusinsinöörien ja -arkkitehtien yhdistys palkitsi IiÄssän vuoden 1990 pohjoissavolaiseksi RAI-laiseksi rakennushankkeeksi huhtikuussa 1991. Rakennesuunnittelija oli rakennusinsinööri Veijo Kuosmanen.
IS-konsernissa oli Kilpivirrantielle muuton aikaan töissä liki 300 ihmistä, joista runsaat 200 silloin uudessa toimitilassa. Ammattinimikkeitä oli kymmeniä.

 

Vielä runsaan viikon ajan Iisalmen Sanomat toimii IiÄssässä Kilpivirrantien varrella. Tässä toimitila valmistumaisillaan lokakuussa 1990. (Kuva: Seija Rytkönen)

 

KOMMENTTI

Veikko Huttunen:

Oi niitä aikoja ja tapoja Kauppakadulla

Tulin Iisalmen Sanomiin töihin uutistoimittajaksi 5.5.1986. Toimitus Kauppakadulla oli tuttu, sillä tuurailin lomia ja avustin lehteä paljon ennen vakinaiseksi pääsyä.
Näin nykyisestä toimituksesta tarkasteltuna Kauppakadun toimitus oli mitä mainioimmalla paikalla. Pihalta oli näppärä ajaa hurauttaa keikalle. Monesti toimittaja käveli haastateltavan luo. Miksihän meillä ei ollut pyöriä talon puolesta?
Toimituksesta oli lyhyt matka lähteä kesällä vaikka torille jäätelölle, kahville kuppilaan ja murkinaa hakemaan. Terassilla ei sentään istuttu – ainakaan oluella.

Entäpä toimituksen sisätilat?
Ei siellä kovin avaraa ollut, mutta sopu sijaa antoi. Kaikilla muilla toimittajilla ja toimitussihteereillä paitsi uutistoimittajilla oli oma koppinsa, tekisi mieli sanoa valtakuntansa. Päälliköistä puhumattakaan.
Uutistoimittajille oli varattu yksi huone, jossa kaksi mahtui kirjoittamaan yhtä aikaa. Lisäksi suurimmassa huoneessa, keskustoimituksessa, jota hallitsi uutispäällikkö Mannisen Seppo, oli kaksi paikkaa aamu-, väli- ja iltavuorolaisille. Kaikkein hallitsevin oli jättimäinen uutispöytä.

Erityisesti jäi mieleen ja keuhkoihin sakea tupakansavu. Tuolloin sai polttaa melkein missä halusi. Aamupalaverissakin me tupakoitsijat vedimme posket lommolla norttia. Vastapäisen kaverin näki, kun huitoi pahimmat savupilvet edestä pois.


  • Kommentit

    • pielakas

      ”Miksihän meillä ei ollut pyöriä talon puolesta?”

      Paremminkin voi kysyä: ”Miksi en tajunnut käyttää omaa pyörääni, vaan annoin itseni suotta kävellä…”

      Ammatissaan menestymistä haluava käyttää hyväkseen kaikkia mahdollisia hyödyllisiä apuvälineitä, vaikka hänen täytyisi sitä varten uhrata omaansa. Omaa aikaansakin tulee tarvittaessa käyttää uransa edistämiseen. Sehän on nimenomaan oma asia.
      Kun asianlaidan päästää sopivan tyrkyttämättömässä muodossa työnantajan ja esimiesten tietoon, voi siitä odottaa heiltä myötämielisyyttä. Tuohan todistaa työlleen ja työpaikalleen omistautuneisuudesta, joka on työntekijässä ylempien arvostama piirre.

    Jätä kommentti

    Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *