torstai 18.1.2018
Laura

Huumeita ympäröivät huhupuheet

(Kuva: Jaakko Heiskanen)

Marraskuussa tuli ilmi, että poliisi tutkii Iisalmessa nuorten huumeiden käyttöä. Asia tuli monelle yllätyksenä ja järkytyksenä. Eikö nuorille enää riitäkään alkoholi ja nortti niin kuin entisaikaan, pöyristeltiin ja tuomittiin samalta istumalta. Onneksi asia tuli esille. Se on jo yksi askel eteenpäin huumeisiin liittyvän vyyhdin ratkaisemista.

Kouluterveyskyselyn mukaan yhä harvempi nuori käyttää alkoholia tai polttaa tupakkaa. Tämän olen huomannut myös omassa kaveripiirissäni. Pitkäjänteinen työ nuorten päihteettömyyden eteen on siis tuottanut tulosta. Myös avoimemmalla keskusteluilmapiirillä on ollut vaikutusta asiaan. Siinä missä nuorten asenteet tupakkaa ja alkoholia kohtaan ovat kiristyneet, suhde kiellettyihin hedelmiin on kehittynyt toiseen suuntaan. Huumausaineet – erityisesti kannabis – kiinnostavat osaa nuorista. Nuoret pitävät THL:n tutkimuksen mukaan kannabiksen aiheuttamia riskejä vähäisempinä kuin aikaisemmin. Kun vaaroja tai vaikutuksia ei tunneta, kynnys tuntemattoman aineen käyttöön on matalampi.

Päihdevalistuksessa on keskitytty erityisesti laillisten päihteiden käytön vähentämiseen. Sen sijaan huumausaineiden ja nuuskan käyttöä viranomaisten on vaikeampi seurata. Ongelmat vaikeutuvat vielä entisestään, kun päihteet liikkuvat rajojen yli. Erityisesti huumeongelma on monen maan yhteinen eikä sitä ratkaista yksin Suomessa. Kokonaisuuden kannalta pitää aina muistuttaa myös, että suurin osa nuorista ei kuitenkaan ole koskaan käyttänyt mitään huumausainetta ja suhtautuu niihin kielteisesti.

Nuorten huumeiden käyttö järkyttää, koska mielikuvat huumeista ja niiden käyttäjistä eivät vastaakaan todellisuutta. Huumeet eivät olekaan kalliita tai käyttäjät kodittomia. Kun tarvittavaa tietoa ei ole, alkavat huhupuheet ja turha syyllistäminen.

Monipuolisen asiantuntijatiedon lisääminen ja päivittäminen kouluissa, nuorisotyössä ja sosiaali- ja terveyspalveluissa ei tekisi laikaan pahaa. Myös kodin ja koulun välisen tiedonkulun säilyttäminen on myös tärkeää ehkäistessä nuorten päihteiden käyttöä. Huumeista pitää keskustella asiallisesti, oikeilla nimillä ja todellisella vakavuudella, samalla tavalla kuin mistä tahansa muusta päihteestä. Alkoholista tai tupakasta eroon päässeistä löytyy lukuisia esimerkkejä, mutta kuiville päässeitä entisiä käyttäjiä ei tuoda koskaan luokan eteen kertomaan kokemuksistaan.

Olen miettinyt paljon, miltä tutkinnan kohteena olevista nuorista tuntuu nyt. Miten voi rakentaa kestävää tulevaisuutta, kun asiaa riepotellaan iltapäivälehdissä, ja jokainen on valmis tuomitsemaan? Rikoksiksi luokiteltavat teot syyllistävät yhtälailla kaikkia nuoria ja leimaavat elämää jopa vuosiksi eteenpäin.

Rikosrekisterimerkintä säilyy, vaikka huumeiden käyttäminen loppuisikin. Huumeiden käyttäjä onkin automaattisesti nykyisen lainsäädännön mukaisesti rikollinen, ei avun tarvitsija. Kiinnijäämisen ja nöyryytyksen pelossa huumeiden käyttö pysyy edelleenkin salaisena, likaisena ja piilossa todelliselta maailmalta. Näin ei pitäisi olla.


  • Kommentit

    • Sinikka S

      ”Huumeiden käyttö on yleistä, mutta ei johda yleiseen rappioon ”- vai sellaista ilosanomaa aletaan nyt levittää. Hasisterva varastoituu aivoihin ja tekee säännöllisestä käyttäjästään tyhmän – aikaa myöten lakkaa leikkaamasta. Alkoholin ja pillereiden tai muuntohuumeiden yhdistelmä vetää ihmisen todella sekaisin. Vaikka porttiteoria ei kaikkien kohdalla pädekään – siirrytään ”laimeammista” huumeista kovempiin – se kuitenkin usein on se tie, joka monen kohdalla pätee. Uusi ilmiö viime vuosien huumekartassa ovat työssäkäyvät käyttäjät. Ne, jotka rentoutuvat käyttämällä täysin arvaamattomia muuntohuumeita. Haluankin kysyä kaikilta, joiden mielestä ei se huumeidenkäyttö ole nyt niin vakavaa, menisitkö lääkärille, jonka tietäisit rentoutuvan vapaa-aikana muuntohuumeilla tai lähtisitkö sellaisen kuljettajan kyytiiin, joka jatkuvasti pössyttelee tai sekakäyttää?

    • Urho L

      HUUMEISTA ja huumeidenkäyttäjistä puhutaan moralisoiden, tunteellisesti ja faktoista piittaamatta, esittää tuore raportti. Liian negatiiviseen kielenkäyttöön syyllistyvät niin media, poliitikot kuin suuri yleisökin.”Kielenkäytön pitää muuttua. Tilalle tarvitaan tieteelliseen näyttöön perustuvaa keskustelua”, sanoi kansainvälisen Global Commission on Drug Policy -asiantuntijaryhmän puheenjohtaja. Global Commission on Drug Policyyn kuuluu mm. Kofi Annan YK:n entinen pääsihteeri. https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005520323.html?utm_source=facebook&utm_medium=toimitus

    • Arto Byckling

      ”…mutta kuiville päässeitä entisiä käyttäjiä ei tuoda koskaan luokan eteen kertomaan kokemuksistaan…”

      Onhan noita käytetty iät ajat, moniongelmainen päihteidenkäyttäjä on esitetty sterotyyppisenä kannabiksen käyttäjän kohtalona. Kannabis on aina ollut huumevalistuksen mielestä se suurin syntipukki joka vie turmioon automaattisesti, vaihtoehtoja ei ole ollut.

      Mietitytää kuinka monen nuoren tulevaisuus on ”valistuksen” takia tuhotto antamalla narkomaanistatus kannabiksen käytöstä? Ei alaikäisenä viinan juonti aiheuta eroa koulusta tai työpaikasta.

    Jätä kommentti

    Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *