lauantai 21.10.2017
Ursula

Avoin kutsu

Meitä kotiseutua puolustavia ihmisiä on paljon. Me näemme omassa kotiseudussa, kotikylässä, kunnassa ja maakunnassa monia mahdollisuuksia. Vaikka tiedämme kylmät tosiasiat, haluamme uskoa mahdollisuuksiin. Mielestäni tämä on hyvä lähtökohta työllemme. Kai on niin, että katsomme asioita myös tunteen kautta. Asioitahan ei voikaan hoitaa pelkästään järkiperustein. Tunteet ovat aina mukana kaikessa elämässä.

Olen virkaurani aikana monta kertaa törmännyt ministeriöistä tuleviin virkamiehiin, jotka kyseenalaistavat elämän mahdollisuudet omalla kotiseudullani. Ollessani Lapinlahden kunnanjohtajana oli Herra Ylä-Savon eli Jouko Pennasen vieraana eräs Paavo Lipposen hallituksen aikainen aluekehitysneuvos. Juodessamme aamukahvia kunnanjohtajan virkahuoneessa Lapinlahdella, vieraamme totesi, että ei kai kukaan kuvittele, että nämäkään seudut säilyisivät tulevaisuudessa asuttuina. Vain Jouko Pennasen sujuvan supliikin ansiosta keskustelu jatkui korrektisti eteenpäin.

Viimeisimmän kerran näin kouriintuntuvaan vähättelyyn ja Kehä III pohjoispuolisen Suomen aliarviointiin törmäsin muutama viikko sitten maahanmuuttoon ja pakolaisten sijoittamiseen liittyvässä videopalaverissa. Siinä eräs maahanmuuttoviraston ylitarkastaja totesi, että maahanmuuttajia ei voida sijoittaa seutukeskuksiin saati pieniin kuntiin, koska siellä ei ole palveluja.

Kuuntelin hetken aikaa keskustelua ja sanoin hyvin selkeästi, että hei haloo. Nyt puhutaan kunnista, joissa on kansainvälistä yritystoimintaa. Joissa on aluesairaaloita, terveyskeskuksia, ammattikorkeakouluja, ammattiopistoja muista peruspalveluista puhumattakaan. Näissä kunnissa asuu satojatuhansia suomalaisia. He elävät onnellisina ja ovat pääosin tyytyväisiä palveluihin. Miten näihin ei voitaisi sijoittaa myös maahanmuuttajia? Kysymys ei ollut maahanmuuttajista, vaan kyseisen virkamiehen kokemuspiiriin ei maaseutu ja pienet kaupungit kuulu. Ne ovat out of the box.

Esimerkkejä voisi jatkaa. Ministeriöihin on keskittynyt virkamiehiä, joiden todellisuus on vain pääkaupunkiseudulla. Heillä ei ole kokemusta maaseudusta tai pienistä kaupungeista. Heidän visio on vain keskittäminen ja pääkaupunkiseudun vahva kasvu. Heillä ei ole aikaa käydä maakunnissa tutustumassa sen paremmin yrityksiin kuin muuhunkaan elämään.

Kun joskus jonkun saa käymään, yllätys on melkoinen. Teillä onkin täällä aivan loistavia kansainvälisiä yrityksiä ja osaamista. Voisi olla hyvä, että ministeriöiden välillä liirumlaarumeihin keskittyvät palaverit jätettäisiin silloin tällöin väliin ja jalkauduttaisiin maakuntiin kuulemaan ja oppimaan muutakin kuin Helsingin elämää. Maakuntamatkailu avartaa myös keskushallinnon virkamiehiä.

Tämä kirjoitus on avoin kutsu ministeriöiden ja keskusvirastojen johdolle ja keskijohdolle tulla tutustumaan Pohjois-Savoon ja sen eri seutuihin. Meillä ja kaikilla muillakin on oikeus olla ylpeä kotiseudustamme ilman vähättelyä.

Kirjoittaja on Lapinlahdella asuva Pohjois-Savon ely-keskuksen ylijohtaja.


  • Kommentit

    • Helmimarja Tuhkanen

      Hei Kari ! Otat juuri sen asian tässä esille mistä itse olen meidän pääministeriä kiusannut, kutsua olen esittänyt ihan henkilökohtaisesti sekä sähköpostilla ja tekstiviestillä, sillä meillä on todella paljon innovatiivisuutta sekä rohkeutta kokeilla uutta ( kuten meidän hieno ja rohkeasti yrittäjät OLAMENT Lapinlahdella, elementtitehdas joka on kohta maailman kartalla… ) sekä E-Avenue sähköalan kokoonpano yritys joka tekee uskomattoman hienoa yhteistyötä Iisalmen ammattikoulun kanssa joka on tehnyt oppimisympäristön yrityksen tiloihin. Pohjois-Savo on upeaa aluetta ja täynnä ihmisiä jotka haluavat tehdä työtä huolimatta muuttotappiosta ja epäuskoisten ja negatiivisten uutisten tuomista uhkakuvista … toinen asia on meidän KYSIN sairaala. Se kaikki osaaminen jne …

    • DipIns

      Oikeilla jäljillä Kari olet, itsekin olen oman työurani aikana tavannut lukuisia pääkaupunkiseudun henkilöitä joiden Suomi-tuntemus loppuu viimeistään Tampereen korkeudelle, lopun ollessa heidän silmissään arvotonta joutomaata joka tulisi julistaa ihmiselle kelvottomaksi erämaareservaatiksi.

      Pelottavinta tässä kokonaisuudessa on että em tyyppisten henkilöiden lukumäärä kasvaa kasvamistaan, heillä on yhä enenevissä määrin valtaa päättää asioista ja erityisesti heidän aatteitaan julkaistaan ahkerasti päämedioissa, vrt paunat, soininvaarat, pajuset, bogolomoffit jne jne.

      Kysynkin riittääkö lopulta se että saisimme yksittäisiä ministeriöiden ja virastojen henkilöitä joskus satunnaisesti käymään meidän nurkilla? Vai pitäisikö kaikkien ”alempiarvoisten” seutukuntien yhdessä käydä vastaiskuun keskittämistä vastaan ja markkinoida osaamistamme, kärkiyrityksiä, mitä mahdollisuuksia ja elämän laatua voimme tarjota. Primetimeen tosi-tv-sarja millaista on vaihtoehtoinen elämä kehä-3:n ulkopuolella? Tuodaan samalla rehellisesti ja avoimesti esille asioita jotka meille ovat tärkeitä ja joita haluamme puolustaa (esim. lähipalvelut, työpaikat, liikenneyhteydet, yms).

      Lopuksi, jos kerran säästösyillä perustellaan esim Iisalmen käräjäoikeuden siirtoa Kuopioon, eikö vielä enemmän säästöjä saada aikaan jos käräjäoikeus keskitetäänkin Kuopiosta Iisalmeen? Tuskinpa Iisalmessa on ainakaan kalliimmat kiinteistöt kuin esim Kuopiossa. Eikä kukaan ole meiltä kysynyt halutaanko me juosta palvelujen ja työpaikkojen perässä yhä kauemmaksi, tai ainakaan asialla ei ole ollut painoarvoa päätöksiä tehdessä. Miksipä sama argumentti ei toimisi toisinkin päin.

    Jätä kommentti

    Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *