lauantai 16.12.2017
Auli, Aulikki, Aada

Arvokas vanhuus on ihmisoikeus

Lokakuun ensimmäisellä viikolla vietetään vanhustenviikkoa, jota on vietetty jo vuodesta 1954 lähtien. Vanhustyön keskusliiton puheenjohtajana olen saanut olla mukana ideoimassa viikon teemaa, joka on tällä kertaa Ikäpolvet yhdessä.

Vanhustyön keskusliitto haluaa juhlaviikolla muistuttaa ikäpolvien välisen aidon kohtaamisen merkityksestä ja tärkeydestä.

Eri ikäpolvien sopuisa yhdessäelo edellyttää sitä, että oppisimme ottamaan toistemme ajatukset ja kullekin omassa elämänvaiheessa tärkeät asiat huomioon sekä ymmärtämään toista sukupolvea omamme lisäksi.

Tutkimuksessa tätä on kutsuttu ikäpolvitajuksi.

Ikäpolvien välistä ymmärrystä voi kehittää aivan arkisessa kanssakäymisessä, mutta myös poliittisin päätöksin luomalla tiloja ja ympäristöjä, joissa eri sukupolvet kohtaavat luontevasti. Kunnissa on esimerkkejä vaikkapa päiväkotien ja palvelukotien yhdistämisestä samaan pihapiiriin.

Eri ikäpolvien välistä ymmärrystä ja kykyä asettua vanhempaa ikäpolvea edustavan asemaan tarvitaan erityisesti silloin kun riippuvuus terveyspalveluista ja nuorempien ikäpolvien tarjoamasta hoidosta kasvaa. Arvokas vanhuus ei toteudu ohittamisella, yksin jättämisellä tai sulkemalla korvat vanhuksen yksilöllisiltä tarpeilta.

Vanhustyön keskusliiton yksi toimintaa ohjaavista arvoista on arvokkaan vanhuuden näkeminen ihmisoikeutena. Jokainen vanhus on yksilö ja arvokas ja jokaisella on oikeus kokea tulevansa arvostetuksi, myös elämänkaarensa loppupuolella.

Arvokkaan vanhuuden edistämisen pitäisi olla kaikkea eri sukupolvien välistä toimintaa ohjaava periaate, mutta se konkretisoituu erityisellä tavalla sosiaali- ja terveyspalveluissa, joissa vanhus kohtaa hauraana ja tarvitsevana palvelujärjestelmän.

Noin 14 500 ihmistä sairastuu vuosittain muistisairauteen. Keskivaikeaa tai vaikeaa dementiaa Suomessa sairastaa 65–74-vuotiaista vajaa viisi prosenttia, 75–84-vuotiaista noin 10 prosenttia ja yli 85-vuotiaista noin kolmannes. Muistisairauksien yleisyys lisääntyy iän myötä, mutta on tärkeää huomioida, että 2/3 yli 85-vuotiaista ei kärsi muistisairaudesta.

Tästä huolimatta yhteiskunnalla on paljon tehtävää rakennusten ja elämisympäristöjen suunnittelussa sellaisiksi, että myös muistisairaat voivat elää nykyistä pitempään mahdollisimman itsenäistä elämää.

Lapinjärven kunta Itä-Uudellamaalla on ottanut rohkeasti uuden asennon ja suunnittelee muistiystävällistä taajamaa, missä muistisairaat voivat liikkua vapaasti teknologian ja kaupunkisuunnittelun hyödyntämisen avulla.

Uusi vanhuspalvelulaki antaa periaatteessa hyvät puitteet tehdä laadukasta vanhustyötä ikääntyneen väestön hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä tukien. Laki antaa silti vain kehyksen ja puitteet: Lain henki ja laadukas vanhustyö konkretisoituvat vasta kunkin toimintayksikön ja palveluntarjoajan arkisissa käytänteissä ja viimekädessä vanhuksen ja omaisten kokemuksina.

Vanhustyö tarvitsee tuekseen myös hyvää johtamista. Hyvä lakikaan ei auta, jos hoitoasenne on välinpitämätön. Johdon arvostus siirtyy hoitajan kautta hoitotyöhön ja asiakkaan kokemukseksi. Kun työtekijä kokee tekevänsä arvojensa mukaista ja tärkeää työtä ja saa riittävän johdon tuen, hän sitä myös tekee.

Hannakaisa Heikkinen

kansanedustaja (kesk.)

Vanhustyön keskusliiton puheenjohtaja


  • Kommentit

    • Rappiolla

      Viimeaikoina on näitä hoivakotikiinteistojä kuten myös hoivakoteja ostelevia firmoja alkanut listautua pörssiin,se on varmaa että hoivattavilta viedään viimeisetkin eurot tililtä että saadaan kunnon osingot ja voitot sijoittajille ,hyeenat on haistaneet saaliin Ja myös terveystalon pörssiin viennillä taisi eräs eduskunnassakin aikoinaan vaikuttanut ”naisedustaja”kokoomuksesta tehdä tilin , joka ihmetteli sitä tekeekö joku töitä 2300 euron palkalla.Siitä hoiva kaukana kun”rahastetaan” hoivattavia.Sitä on tulevaisuuden vanhustenhoito jos tämä meno jatkuu.

    • Jouko Rönkä

      it-suomessa ei tiedot siirry yksityispuolen ja julkisen puolen välillä. Hoitakaa tämä asiia pikaisesti kuntoon. Olettehan pannet sen hoitoon jo miljardikaupalla verorahoja,

    • Kerperos!

      Heikkisen ikäpolvitaju tarkoittaa että vanhukset eivät tarvitse rahaa elämiseen lainkaan!Paljonkohan tämäkin ”edustaja” saa lisätoimistaan kaikissa kissanristiäisissä palkkion lisää?

    • Rappiolla

      Sanojen ja tekojen ristiriita paistaa räikeänä läpi.”kansanedustaja” tittelistä pitää poistaa sana ”kansan” riittää pelkkä edustaja tai keskustaedustaja ,kokoomusedustaja jne niin ollaan nykyajassa.Liirumlaarumia taas edustaja Heikkiseltä varmaan puoluetoimistosta pukkaa.

    • Nikkari

      Niinpä.

    • pielakas

      Pitääkö puolueaktiivien olla aktiivisia joka paikassa?
      Puolueista riippumattomuus on arvokas etu, kun pitää vedota kaikenlaisiin ihmisiin.

      • Timo

        Juuri noin. Ihmetyttää näiden kansanedustajien halu olla suunapäänä joka paikassa. Näkeehän sen kyllä täysistuntojen läsnäololistoista, että on oltu muualla kuin varsinaisessa tehtävässä johon äänestäjät on äänestäneet. No pitäähän sitä jossain voida päteä, kun näytöt kansanedustajana on aika heikot 🙂

    Jätä kommentti

    Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *