tiistai 12.12.2017
Tuovi

Anopin- vai apenkieli?

Alkaa olla se aika, kun yöt pikku hiljaa kylmenevät. Kukka- ja viherkasvi-ihmistä hirvittää, että terassin pelargoniat ja muut kukat paleltuvat. Oikein kylmän tultua hän pelastaa niitä sisään ja ainakin pelargoniat jäävät, sillä ne menestyvät onneksi sisälläkin. Muutkin jäävät siihen asti, kun menestyvät.

Sisällä viherkasvi-ihmisellä on jo valmiiksi useammanlaisia kasveja, sillä ilman niitä koti tuntuisi alastomalta. Sitä paitsi näistä kasveista syntyy viherkasvi-ihmiselle muutenkin pelkkää iloa. On mukava nähdä, kun ne kasvavat tyytyväisinä, ja innostuvat jopa kukkimaan.

Viherkasvi-ihmiselle on muotoutunut tapa kastella ja joskus vähäsen lannoittaakin, vaikkei hän mikään huippuviherpeukalo olekaan. Siinä missä ei-kasvi-ihmiset sanovat kastelevansa herkästi liikaa tai unohtavansa koko kastelun, viherkasvi-ihminen huomaa herkästi kasvin olemuksesta, jos se on janoinen tai juonut liikaa, ja rientää hätiin.

Viherkasvien suosio on viime vuosina kasvanut. Yle kertoi äskettäin, että Suomi sekosi viherkasveista ja puutarhamyymälä Plantagen kaksinkertaisti viherkasvien myynnin vuodentakaisesta.

Viherkasveista on tullut trendi sekä harrastuksena että sisustuksessa. On alettu hakea tunnelmaa, jota kasvit kotiin tuovat. Pitkän linjan viherkasvi-ihmiset huomaavat yhtäkkiä olevansa huippumuodikkaita.

Kasveissa onkin syytä hurraahuutoihin, jo pelkästään terveyssyistä, sillä ne puhdistavat ilmaa. Yrityksiin ja yleisiin tiloihin on tuotu kasveja ja rakennettu viherseiniä.

Huonekasvit ovat yhteiskunnan peilejä. Hyvin hiljalleen vuosien saatossa kasvava anopinkieli on kuin sote-uudistus. Asiaa tuntematon saattaisi jossakin vaiheessa sortua epäilemään, että homma ei etene, vaikka tarkkasilmäinen huomaa edistystä tapahtuneen. Nopeakasvuinen juoru puolestaan on kuin somemaailma: rönsyilevää ilmettä joka suuntaan.

Viherkasvit ovat myös kuin juhlavuottaan viettävät suomalaiset: selviävät ja edistyvätkin pitkästä pimeästä huolimatta kuin juorut. Jo vanha kansa tiesi, että hiljaa hyvä tulee, vaikka se sitten tapahtuisikin anopinkielen kasvun tahtiin.

Ongelmallista on, että osa huonekasveista ei tuo asuntoon tasa-arvoa. Monien nimet ovat kaukana sukupuolineutraalista. Aamulehden viikko sitten esiin nostama epätasa-arvo titteleissä on viherkasvisektorillakin täyttä totta.

Esimerkkejä on pelottavan monta: annansilmä, ahkeraliisa, anopinkieli ja -hammas, herrasjuoru, hovipojankaktus, isomaija, muorinkukka, mustasilmäsusanna, neidonhovikaktus, paavalinkukka, paavonnukkumatti, pennimuori, pikkuliisanjuoru, pullojukka, vaarinkaarililja, yönkuningatar…

Epäkohtaan sietää tarttua pikaisesti. Osa muutoksista on onneksi helppoja, kuten paavonnukkumatin kohdalla. Toinen nimistä vain naisen nimeksi.

Hovipojankaktuksesta on syytä tehdä hovipalvelijankaktus, yönkuningattaresta yönkuninkaallinen. Anopinkieleen olisi vähintään korrektia sisällyttää myös appi ja puhua appivanhempienkielestä.


  • Jätä kommentti

    Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *