perjantai 17.11.2017
Eino, Einari

Älykkään koneen aika

Viime aikojen uutis- ja kokemusvirrasta on jäänyt mieleen muutama asia.

Nordea ilmoitti käynnistävänsä yt-neuvottelut, jotka tähtäävät 6 000 työpaikan vähentymiseen. Pankki uusii peruspankkijärjestelmänsä, joka automatisoi monia työtehtäviä.

Robotti Sam muuraa tiiliseinää 3 000 tiilen päivävauhtia. Samin valmistaja Construction Robotics arvioi, että Sam säästää 50 prosenttia työvoimakustannuksista.

Oma automatkani sujui taas niin, että autopilotti ohjasi valtaosan matkasta ja minä pidin ratista kiinni ja ihmettelin.

Nämä liittyvät ilmiöön, jota voi kutsua toiseksi koneajaksi. Koneisiin tulee fyysisen voiman lisäksi henkistä voimaa. Kone- tai tekoälyn ja robotiikan myötä arkemme muuttuu rajusti.

Pankeissa koneet tekevät entistä enemmän ratkaisuja, joihin ennen tarvittiin ihminen. Lainapäätöskin on yhä useammin koneen.

Rakennuksilla ja muussa tuotannossa koneet tuottavat yhä enemmän, kun ne oppivat ihmistä matkimalla työtehtäviä, joihin niistä ei aiemmin ollut.

Liikenne automatisoituu vauhdilla, mikä parhaimmillaan lisää turvallisuutta ja tehokkuutta, ja vapauttaa ihmisiä muualle.

Ei taida olla alaa, jota toinen koneaika ei koske. Erityisen suuria mahdollisuuksia on tarjolla rahoitus- ja terveysaloilla.

Digitalisaation myötä palvelimilla on valtavasti dataa. Sitä kertyy esimerkiksi, jos luet tätä juttua Iisalmen Sanomien verkkolehden tai Facebookin linkin kautta.

Data on kuin uusi öljy, joka muuttaa maailmaa.

Laadukas data on ruokaa, jota tekoäly ahmii. Tietokoneiden räjähdysmäisesti kasvava laskentateho on hampaat, jotka jauhavat dataa ja auttavat koneita oppimaan ihmisiltä. Kone analysoi hetkessä sen, mihin ihmiseltä menisi vuosia.

Dataa jalostava työntekijä – englanniksi data scientist – on halutuin työntekijä työmarkkinoilla maailmalla.

Ei ole merkkejä, että laskentatehon kasvu ja hinnan lasku eivät jatkuisi. Mitä enemmän on laadukasta dataa, sitä parempia palveluita saamme – ja sitä nopeammin pankit, työmaat ja liikenne automatisoituvat. Siksi olemme nähneet toisesta koneajasta vasta alkusoiton.

Miten selviämme tästä muutoksesta? Viekö se meiltä kaiken työn?

Huoli on vakava. Tällä hetkellä Suomi on tekoälymaailmassa takamatkalla. Esimerkiksi Kiina panostaa siihen voimakkaasti.

”Suomessa ei ole oikeastaan tehty vielä mitään tekoälyyn liittyen. Olemme jälkijunassa”, Nokian hallituksen puheenjohtaja Risto Siilasmaa sanoi Talouselämässä (27.10.).

Suomella on kuitenkin mahdollisuuksia.

Meillä on vahva koulutusjärjestelmä ja paljon osaamista, laadukasta dataa, korkea yhteiskuntaluottamus, hyviä yrityksiä ja olemme osa kansainvälisiä markkinoita.

Olennaisinta on panostaa lisää osaamiseen ja kehitykseen, avata tietoa, uudistaa työmarkkinoita ja lisätä kilpailua, jotta yritykset vahvistuvat.

Jos toimimme viisaasti ja nopeasti, uusi koneaika ei vain vie työtä, vaan voi luoda sitä lisää ja tuoda samalla käyttöömme paljon uutta hyvinvointia luovia palveluita.

Kirjoittaja on Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja.


  • Kommentit

    • Rappiolla

      Kyllä duunarin on viisainta lähteä ”pilikille”mitä sitä nipottamaan ja oottelemaan yyteetä,kun se pentikäisen ”äly”on niin viisas ja hyvä.Kannatta pentikäisenkin katella selekänsä taakse jos vaikka siellä jo toimitusjohtajarobotti mennä viuhtoo ja ihan ilimases istuskelee johtajan pöydän takana ja huastelee joutavia aikansa kuluks.Vielä joku nikkari pistää sinne älyn sekaan hiukan änkyräkommari aayy bittiä joka lyö hansakat tiskiin silloin kun ei hommat kiinnosta.

    Jätä kommentti

    Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *