| Kirjaudu sisään | Tunnukset hukassa | Tilaa lehti | Jätä ilmoitus | Yhteystiedot |
|
|
|
Tere tulemast euro!
Suomen eteläpuolelta löytyy maa, jonka kieli on hyvin lähellä suomea ja jonka kulttuurissa on paljon yhteneväisyyksiä omaamme. 1. tammikuuta 2011 lähtien Suomea ja Viroa yhdistää vielä yksi uusi ulottuvuus: yhteinen raha eli euro.
Suomen etelänaapuri Viro hyväksyttiin euromaiden joukkoon heinäkuussa, jolloin valtionvarainministerit vahvistivat Viron kruunun ja euron vaihtokurssin: yksi euro vastaa 15,6466 kruunua.
Viro on pitkään noudattanut lähellä euroaluetta olevaa valuutta- ja rahapoliittista linjaa ja se onkin monella tavalla integroitunut euroalueeseen ja erityisesti Suomeen.
Vaikka keskustelut "Üks kohv, palun." ja "Viis krooni, aitäh", ovat jäämässä historiaan, on Virossa edelleen paljon kiinnostavia ja erilaisia nähtävyyksiä. Etelänaapurin loistokkaat kartanot, Tallinnan vanhan kaupungin hansa-aikainen mystiikka ja rannikon kylpyläromantiikka ovat piirteitä, joiden takia suomalaiset palaavat Viroon mielellään.
Esimerkiksi Tallinnassa sijaitseva Kadriorgin linna toimii nykyään Viron taidemuseon ulkomaisen taiteen museona ja taiteenystävän linnakkeena, mutta historiansa aikana tämä barokkilinna on toiminut myös tsaarin kesäasuntona.
Aivan Kadriorgin läheltä löytyy turkulaisen arkkitehdin Pekka Vapaavuoren suunnittelema nykytaiteen museo Kumu. Tässä vaikuttavassa taidekeskuksessa on esillä sekä virolaisen taiteen klassikoita että kansainvälistä nykytaidetta.
Vuodenvaihteen jälkeen museoissa ja taidenäyttelyissä käydessä ei enää tarvitse pohtia, paljonko hinta on euroissa eikä huolehtia ennen ja jälkeen matkan turhalta tuntuvasta valuutanvaihtoruljanssista. Viron siirtyminen euroon ei kuitenkaan helpota ainoastaan matkailijoita, vaan se tuo sujuvuutta myös Suomen ja Viron välisiin kauppasuhteisiin.
Monet suomalaiset yritykset toimivat Virossa ja muutaman kuukauden päästä ne voivat käydä kauppaa kotimaasta tutulla valuutalla. Näin valuutanvaihtoon ja kurssivaihteluihin liittyvät riskit jäävät historiaan. Yhteinen valuutta helpottaa myös pankkien toimintaa yli Suomenlahden.
Keskuspankkien tasolla Suomen Pankki on tehnyt tiivistä yhteistyötä Eesti Pankin kanssa 1990-luvun alusta lähtien. Yhteistyössä näkyviä tekijöitä olivat erityisesti johtokunnan varapuheenjohtaja Esko Ollila Suomen Pankista ja Eesti Pankin pääjohtaja Siim Kallas. Ensi vuodesta lähtien yhteistyö tiivistyy entisestään yhteisen rahan myötä.
Euron käyttöönotto tuo vaikutuksia myös käytännön tasolla: esimerkiksi Suomessa työssäkäyvien virolaisten arki helpottuu varmasti, kun palkkoja ei tarvitse vaihdella valuutasta toiseen edestakaisin.
Kruunu ei ehtinyt olla Viron rahana kuin kahdeksantoista vuotta, mutta suomalaisille on varmasti ehtinyt kertyä kruunuja Viron matkoilta. Niistä kannattaa hankkiutua ajoissa eroon, ettei kolikoita ja seteleitä jää laatikonpohjille pyörimään.
Virossa kruunuja ja euroja käytetään rinnakkain vain tammikuun 2011 kaksi ensimmäistä viikkoa - tämän jälkeen euro on ainoa käypä valuutta maassa. Virolaiset pankit on kuitenkin velvoitettu vaihtamaan kruunuja euroiksi ilman välityspalkkiota kesäkuun 2011 loppuun saakka, jonka jälkeen kruunujen lunastaminen siirtyy Viron keskuspankkiin Eesti Pankin vastuulle.
Muutaman kuukauden päästä euromaita on jo 17. Viron liittyminen EMUun tuo rahaliiton painopistettä lähemmäksi Pohjois-Eurooppaa.
On mukavaa, että olemme saaneet ensimmäisen naapurimaan, jossa kaupankäynnin voi hoitaa omalla rahalla.
Kirjoittaja on Suomen Pankin johtokunnan varapuheenjohtaja.
|
|
