| Kirjaudu sisään | Tunnukset hukassa | Tilaa lehti | Jätä ilmoitus | Yhteystiedot |
|
|
|
Talouden suossa rämmittävä eteenpäin
Vuosi sitten onnittelin kolumnissani Ylä-Savosta valittuja kansanedustajia. Toin samalla esille, että alueeltamme on tärkeää saada hyvät poliittiset päättäjät hoitamaan maamme asioista, sillä talouden näkymissä on "paljon merkkejä kehityskuluista, jotka tulevat edellyttämään päätöksiä vaikeissa asioissa."
Tuolloin maailmanlaajuinen talous- ja finanssikriisi oli kestänyt jo reilut kolme vuotta. Joitakin myönteisiä merkkejä maailman-, Euroopan ja Suomen talouksissa oli näkyvissä. Nämä myönteiset merkit eivät kuitenkaan vahvistuneet. Kehitys on ollut odotettua heikompaa. Tuolloin jo käsillä olleet talouden ongelmat ovat yhä ratkaisematta. Tilanne on nyt aiempaa hankalampi.
Tilanne on moniongelmainen. Joissakin maissa julkinen talous on kuralla. Joissakin maissa julkinen talous on hallinnassa, mutta pankkisektori on vaikeuksissa. Joissakin maissa on sekä julkisen talouden että yksityisen sektorin - niin pankkien, yritysten kuin kotitalouksienkin - velat nousseet yli kestävän tason.
Yksinkertaista ja nopeaa konstia tilanteen korjaamiseen ei ole ja pelkät julkilausumat eivät riitä. Päättäjät ovat joutuneet tilanteeseen, jossa monia toimia on kyettävä tekemään samaan aikaan ja toimien on jatkuttava vuosia.
Talousongelmat lisäksi muuttuvat koko ajan. Ne alkoivat Yhdysvalloissa asunto - ja rahoitusmarkkinoilla, jossa kriisi kärjistyi ja useita pankkeja kaatui. Ongelmat tarttuivat muualle maailmaan ja vaikeudet levisivät talouden muihin osiin. Epäilyt monien maiden velanhoitokyvystä virisivät ja ongelmat koskettavat nyt myös veronmaksajia.
Eri maiden hallitukset ja keskuspankit ovat päättäneet useista toimista talousahdingon aikana. Työnjaon mukaan hallitukset vastaavat oman maansa talouden tasapainosta. Ne varmistavat julkisen talouden kestävyyden. Keskuspankit varmistavat hintavakauden sekä rahoituksen ja maksuvalmiuden vakavaraisille pankeille vakuuksia vastaan.
Euroopassa maiden talouden hoitoon on lisätty kuria, koska aiemmat sopimukset eivät estäneet ylivelkaantumista. Lisäksi on jouduttu yhteisiin rahoitusjärjestelyihin, jotteivät ylivelkaantuneiden maiden ongelmat kärjisty hallitsemattomaksi kriisiksi.
Eurooppa on nyt maailman talouden heikko lenkki, mutta ongelmat ovat laajemmat. Siksi Euroopan ulkopuoliset maat ja IMF ovat myös mukana talousongelmien ratkaisemisessa. Kansainvälisen valuuttarahaston osallistuminen on tärkeää, sillä sen kokemus, osaaminen ja välineet - tiukat talousohjelmat ja rahoitus - ovat käytössä.
Hyviäkin uutisia on. Yhdysvaltojen talouden viimeaikaiset merkit ovat voittopuolisesti myönteisiä. Euroopan ongelmamaiden joukkovelkakirjalainat ovat käyneet hyvin kaupaksi viime viikkoina ja niiden korkoehdot ovat parantuneet. Lisäksi keskuspankkien erityistoimet ovat varmistaneet rahoitusmarkkinoiden toimintaa. Pahin paine markkinoilla näyttää helpottaneen.
Yksi hyvä asia on myös, että Suomen talous - oma pesämme - on monia muita maita vahvempi. Kuitenkin sekä valtiovarainministeriön että Suomen Pankin laskelmat osoittavat, että lähitulevaisuudessa on säästettävä, korotettava veroja tai muutoin vahvistettava valtiontaloutta yhteensä noin 2,5 prosentilla BKT:stä eli noin 5 miljardilla. Muutoin valtion yhä kasvavaa velkaa ei saada taittumaan hallitusohjelman mukaisesti. Jotta velka vakautetaan pidemmällä aikavälillä 60 prosenttiin BKT:stä, on julkisen talouden kiristystoimet oltava vieläkin suuremmat.
Kuvainnollisesti talousongelmien hoitamisessa rämmitään kuin suossa, jossa yhden suonsilmäkkeen ohitettua uusia suonsilmäkkeitä on varottava, ja eteenpäin on mentävä tietämättä milloin tullaan kovalle maalle.
Kirjoittaja on Suomen Pankin johtokunnan varapuheenjohtaja.
|
|
