EmediateAd

Pientä arvostusta!

31.5.2012 7:07 Juho Pulkka

Frisbeegolf, siinäpä on vallan verraton tapa viettää aikaa kavereiden kesken. Frisbeetä nakellessa aika kuluu ja jutut vaihtuvat. Vaikka itse en lajista niin yksilötason suorituksena perusta, pidän lajia kuitenkin varsin viihdyttävänä ajanvietteenä hyvässä seurassa.

Koska frisbeegolf onkin viihdyttävää, kävimme viikonloppuna kelien helliessä heittelemässä Peltosalmella kesän ensi kierroksen.

Ensimmäinen väylä sujuikin mainiosti, eikä meidänkään taidoillamme tulos mennyt paljon yli parin eli väylän tavoitteen.

Toiselle heittopaikalle säntäsimmekin intoa puhkuen. Toiselta heittopaikalta alkoi kuitenkin mielen alamäki, joka vaikutti selkeästi heittosuorituksiimme. Nimittäin jotkut arjen sankarit olivat töhrineet väylän opasteen vihreällä maalilla.

Hyväuskoisena ihmisenä luulin aluksi vihreän peitteen olevan jonkinlaista sammalta syksyn jäljiltä, mutta vielä mitä! Kyllähän se oli spray-maalia, kun sitä porukalla rapsuteltiin. Ilkivaltaa olivat kokeneet radan varrella paria kohdetta lukuun ottamatta kaikki opasteet, joita oli maalattu tai revitty väkivaltaisesti irti.

Totaalista järjettömyyden huippua, sanon minä. Kaupunki on kuitenkin hyvää hyvyyttään rakennuttanut radan kaikkien yhteiseksi iloksi. Miksi mennä turmelemaan jotain yhteistä?

Saman tasoisia tuherruksia voi nähdä vaikkapa kun lähtee kulkemaan Iisalmen rantoja kiemurtelevia kävelyteitä. Jokunen kaupungin kartta - sähkökaapeista puhumattakaan - on saanut aikojen saatossa uuden maalipinnan: Epämääräisiä tuherruksia, tunareiden ylpeitä nimimerkkejä, yleisiä symboleja ja ala-arvoisia herjoja.

Mitä nämä meille kertovat? Minulle ne eivät ainakaan kerro mistään muusta kuin pahoinvoinnista, turhautuneisuudesta ja myös tyhmyydestä. Jostain selkeästä ilmauksesta voi ehkä tuhrija saadakin viestin välittymään, kuten kuvitteellisena esimerkkinä puroon myrkkyä pumppaavan tehtaan seinään tuherrettu "luonnon pilaajat" tai vastaava.

Edellisen ilmauksen voisi ymmärtää edes jollain tasolla, vaikkei se hyväksyntää saakaan: Siinä olisi sentään edes sanomaa.

Millaisiakohan tallaajia taas olivat he, ketkä tuhosivat kauniin ja niin useita ihmisiä ilahduttaneen kaurispatsaan? En muista montakaan kertaa, jolloin en olisi ihastellut kaurista sen ohi ajaessani.

Peltomäen rengaspatsas ei niin valtaisa menetys mielestäni ollut, vaikka se yhteisenä maisemateoksena olikin arvokas. Kumpikin oli kuitenkin kaikkien yhteisenä ilonaiheena.

Mitä tuhrijat ja vandaalit pyrkivät kertomaan meille teoillaan? Minulle se ei ole koskaan täysin auennut. Mikäli he pyrkivät viestittämään jotain konkreettista, tekisivät sen sellaisia väyliä pitkin, jotka ovat yleisesti hyväksyttäviä. Jos frisbeegolfrata ei miellytä tai mieli on paha, eivät ne paikkoja särkemällä parane.

Vaikuttamiseen tässä maassa on aivan toiset keinot kuin ilkivalta.

Vaikkapa Peltosalmen frisbeegolfrata, kaupungin kävelyreitit ja vitostien maisemateokset ovat kollektiivista omaisuutta. Ne on kustannettu kannetuista veroista ja niiden tarkoitus on olla kaikkien saatavilla ja käytettävissä.

Sen verran sosialistinen maa Suomi kuitenkin on yksityistämisvimmastakin huolimatta, että meillä on kollektiivista omaisuutta!

On totta, että ilki- ja väkivalta kertovat meille myös nuorten pahoinvoinnista, joka ei siihen konkreettisesti puuttumatta poistu.

Syyt ovat syvällä suomalaisessa arjessa, eivätkä spray-maalien tai aseiden saatavuudessa.

Teon tekee aina kuitenkin pahoinvoiva ihminen.

Kirjoittaja on opiskelija ja Iisalmen kaupunginvaltuutettu (kesk.)

Kommentoi artikkelia

Kommentit

Kommentoi