Oikeus olla terve

11.5.2012 7:07 Noora Oertel

Terveys on ollut aina tärkeä arvo niin suomalaisille kuin muillekin maailman ihmisille. Se antaa hyvät edellytykset elämälle ja on rakkauden ja ihmissuhteiden lisäksi tärkeä tekijä onnelliseen elämään.

Mutta, jotta terveyttä pystytään hoitamaan, se edellyttää useimmiten rahaa. Tämän takia riittävä taloudellinen pärjääminen asettuu valitettavasti terveydenkin arvon yläpuolelle ja tekee siitä materiaalisesti riippuvaisen. Kirjoitan aiheesta pienen esimerkin.

Reilu puoli vuotta sitten soitin terveyskeskuksen hammashoitolaan ja päätin varata ajan hampaiden tarkastukseen. Edellisestä käynnistäni oli kulunut jo kolmisen vuotta. Luonnollisesti en saanut aikaa lähiviikoille, enkä lähikuukausille. Kului puoli vuotta ja eräänä aamuna havaitsin särkyä alaviisaudenhampaassani. Päätin kokeilla onneani ja soittaa uudelleen terveyskeskukseen. Sain ajan, tosin vasta kahden kuukauden päähän, särkyä ei ollut ilmeisesti riittävästi.

Kun sitkeän yrittämisen jälkeen mikään keino ei tuntunut auttavan, hakeuduin lopulta yksityiselle lääkärille. Olen tyytyväinen päätökseeni. Hoidon siirtämisestä kahden kuukauden päähän olisi aiheuttanut huomattavasti enemmän vaivaa ja haittaa. Viisaudenhammas oli kasvanut huonosti ja jäänyt suurilta osin ikenen alle, mistä syystä se oli reikiintynyt lähes kokonaan ontoksi. Ihmettelin kuullessani tämän, sillä minulla ei ole aikaisemmin ollut juurikaan reikiä hampaissani ja kipua oli suhteessa reiän kokoon erittäin vähän.

Hammas jouduttiin poistamaan kirurgisin menetelmin. Leikkaus sujui nopeasti ja vaivattomasti. Ainoa asia missä puolen vuoden viivästys nyt näkyy, on opiskelijan rahapussissani. No, mutta terveys ennen kaikkea, ajattelin ja päätin elää seuraavat viikot vaikka pelkällä kaurapuurolla.

Entistä enemmän valmistuneista lääkäreistä hakeutuu yksityisiksi yrittäjiksi. Heidän kannaltaan se onkin ymmärrettävää, onhan yksityisellä sektorilla paremmat palkat, suurempi bisnes ja enemmän vapauksia. Terveyskeskuksissa lääkäreistä on suorastaan pulaa, mikä näkyy pitkissä jonoissa.

Enemmistötyranniaa kritisoiva Björn Wahlroos vertaa Suomen terveydenhuoltojärjestelmää automarkkinoihin: "Sitten, kun kaikki olemme joutuneet siihen samaan autohelvettiin, niin tietenkin ne, joilla on mahdollisuus murtautua sieltä ulos, ostavat Volvon tai jopa Mersun. Silloin meillä on hiljalleen sellaiset automarkkinat kuin meidän terveydenhuoltomme on tällä hetkellä. Ja ikävä kyllä julkinen terveydenhuolto alkaa valua kohti Trabantia", hän toteaa.

Tässä asiassa Wahlroos puhuu asiaa ja siihen onkin saatava muutos.

Epäreilua on se, että esimerkiksi vähäosaiset, eläkeläiset ja opiskelijat joutuvat aina tyytymään huonompaan palveluun ja kun on kyse kansanterveydestä, niin sekin on sidottuna voimakkaasti varakkuuteen. Eikö samanlaiset oikeudet pitäisi taata kaikille, ammattiin ja yhteiskuntaluokkaan katsomatta? Olisi hienoa jos esimerkiksi opiskelija- ja eläkeläisalennukset pätisivät myös terveydenhuollossa ja palveluiden hinnat maksettaisiin omien tulojen mukaisella prosenttiyksiköllä.

Joku saattaa todeta tähän, että sitähän varten meillä on verot. Mutta riittävätkö ne kattamaan esimerkiksi haitat, jotka koituvat pitkistä jonoista?

Aikaisemmin mainittu esimerkki omasta tilanteestani on hyvin pieni, mutta se olisi voinut johtaa suurempiin ongelmiin. Lisäksi sitä tapahtuu jatkuvasti paljon laajemmassa mittakaavassa terveydenhuollossa.

Yritys kunnallisesta terveydenhuollosta on hyvä, mutta demokratia siinä ei valitettavasti toteudu. Joten, lisää lääkäreitä kunnallisiin palveluihin tai hinnat alas yksityisillä!

Kommentoi artikkelia

Kommentit

Kommentoi