| Kirjaudu sisään | Tunnukset hukassa | Tilaa lehti | Jätä ilmoitus | Yhteystiedot |
|
|
|
Nuoret sähläävät säätiössä
Lahjusmäenmiehet olivat taas alkuviikosta esillä lehdistössä. Tällä kertaa Nuorisosäätiön laittoman vaalitukilaarin tutkinta poiki muutaman rikosepäillyn. Asiasta häkeltyi nolla suomalaista.
Lahjusepäilyjen tultua julki, eräs televisiossa useaan otteeseen huonosti tanssinut keskustalainen kansanedustaja koki puolueensa kesäkokouksen tunnelman niin hektiseksi, että hän katosi kuin vain rehellinen mies voi kadota.
Mies kertoi tiedotusvälineille, että "valitettavasti en voi kommentoida, koska asiaan liittyvät viranomaisselvitykset ovat kesken". Eipä tietenkään. Hulluahan se olisi tässä vaiheessa antaa mitään vähänkään vaarantavaa kommenttia.
Sen sijaan lakeerikenkäkuninkaan puolueen eduskuntaryhmän puheenjohtaja harmitteli kansanedustajaan kohdistuneita rikosepäilyjä. Hän sanoi olevansa erityisen pahoillaan miehen joutumisesta kovan taakan alle.
Onhan se varmaan ihan sietämätöntä, että jos vähänkään yrittää tukea kaveria rahoilla, jotka on tarkoitettu aivan muuhun toimintaan, joku ärähtää. Eihän tässä kohta enää uskalla yrittää mitään. Kokemattomuuttaanko ne Nuorisosäätiön ei niin nuoret miehet siellä säheltävät, vai mistä tässä on kyse? Hankaluuksissa oli se edellinen pitkä puheenjohtajakin. Se, jolla oli joskus joku merkittävä poliittinen asema.
Tiedotusvälineissä spekuloidaan joskus - harmillisen harvoin tosin - sitä, vaikuttavatko alituiset lahjusskandaalit ja muut venkoilut loppujen lopuksi itse politiikkaan mitenkään?
Vastaus on kyllä ja ei, riippuu siitä, miltä kantilta asiaa tarkastellaan.
Eräs selvästi havaittavissa oleva vaikutus on se, että ihmiset ovat koko ajan enemmän ja enemmän vihaisia poliitikoille ja yleensä hallintojärjestelmiin. Se on ymmärrettävää, mutta ei loppujen lopuksi kovin rakentavaa. Tavalliset ihmiset vieraantuvat poliitikoista, mutta eivät kuitenkaan niin voimakkaasti kuin poliitikot tavallisista ihmisistä.
Puolueiden välisiin voimasuhteisiin rötöstelyllä ei ole juurikaan muuta kuin hetkellistä vaikutusta, koska tasaisin väliajoin erilaisissa skandaaleissa ja lahjussopissa kiehuvat milloin minkäkin puolueen edustaja.
Keskusta ja kokoomus ovat nyt tietenkin viime aikoina profiloituneet niillä saroilla raskaan sarjan tekijöiksi, mutta tuskin kukaan normaaliälyinen romahtaa, jos lahjus vilahtaa vaikkapa sd.-merkkisessä lompakossa. Kokoomuksen leiristä poikii rikoshässäköitä samalla tavalla kuin keskustastakin, mutta jostakin syystä kokoomus on tällä hetkellä teflonpinnoitteinen puolue. Juuri nyt siihen ei tartu mikään.
Pienet puolueet eivät harrasta lahjuksia, koska heidän ystävillään ei ole juuri rahaa.
Jos tilannetta tarkastellaan aivan loppuun saakka, tulos on se, että lahjuskohut ja tavallisten ihmisten vieraantuminen politiikasta eivät vaikuta mihinkään mitenkään. Vaaleissa ei käytetä minimiäänestysprosenttia. Vaikka äänestysprosentti olisi kuusi, tulos on pätevä. Umpikujassa ollaan.
|
|
