EmediateAd

Navigoi kohteeseen

24.2.2010 5:07 Anni Nieminen

Navigaattori on jo niin tavallinen vehje, että jopa meilläkin on sellainen. Laite on siinä mielessä aivan erinomainen, että se pystyy tekemään matkoista seikkailun ihan uudella tavalla.

Kun ennen vain yksinkertaisesti ajettiin harhaan, eli käännyttiin vaikkapa väärästä risteyksestä väärään suuntaan, nyt tilanne on kokonaan toinen.

Nyt matkataan periaatteessa metrilleen oikeaa reittiä, mutta silti päädytään erikoisiin tilanteisiin.

Oma viimeisin kokemukseni liittyy lumipyryiseen ajomatkaan itärajan suunnalla. Määränpäässä odottavat paikalliset olivat neuvoneet luotettavan reitin, mutta koska käytössä oli navigaattori, oli reittisuunnitelmista vastaavan kuljettajan mielestä tietenkin noudatettava mieluummin sen ohjeita.

Matkan päältä soitellessa paikalliset edelleen neuvoivat ja vähitellen jo vaativat pysymään ainakin sillä toiseksi luotettavimmalla reitillä.

Mutta kun ei niin ei. Koska navigaattori kertoi, että eräs vaihtoehto olisi jopa kymmenen kilometriä lyhyempi, menisimme sieltä.

Viimein päädyimme pieneen risteykseen, josta jatkuvalla kapealla tiensuirakkeella oli lumikinosta suurin piirtein vyötäröön asti. Puuttui ainoastaan "Ei talvikunnossapitoa" -kyltti.

Synkeän hiljaisuuden rikkoi vain viisivuotiaan kyytiläisen huomio: Kyllä siitä moottorikelkalla varmaan pääsisi ihan hyvin.

Onneksi toisten navigoinneille matkojensa myrskyisillä taipaleilla on saanut virnuilla jo monta kertaa.

Meillekin tulevat kaukavieraat ovat joskus riemuinneet reittiratkaisuistaan niin, että tuskin on hennonut heille kertoa, että olisi täällä ollut ihan maanteitäkin tarjolla.

Meidän kylällämme hauskaa jutunjuurta on aiheuttanut talojen pihojen ja pellonpiennarten kautta kulkeva, ilmeisesti karttaohjelmien mukaan kovinkin käypäinen reitti.

Eräs kaupunkimaasturikuski oli tosin jo hätääntynyt ja ryhtynyt kyselemään pellollaan töitä paiskineelta isännältä, tuleeko jossakin vastaan vielä oikea tie.

Odotamme suurella mielenkiinnolla, milloin lehmipolkua huojahtelee turistibussi tai jokin vielä jännittävämpi saattue.

Sukulaispoika päätyi kerran vähän samantapaiselle reitille. Pellon reunassa juuri ja juuri auton mentävää uraa töyssähdellessä navigaattori herkesi äkkiä puheliaaksi ja kehotti painokkaasti pysymään vasemmalla kaistalla. Samaisen sukulaispojan kaveri puolestaan oli ollut isomman porukan kanssa ajelemassa letkassa tärkeään määränpäähän, kun lyhintä reittiä seuratessa olikin ajauduttu metsäautotien katkaisevan valtaojan eteen.

Täytyy myöntää, että suomalaisen (miehen) luotto navigaattoriin on kova. Porukka oli kukin vuorollaan luistellut ojan pohjalle ja onnistunut pääsemään vielä ylöskin. Ja eikun eteenpäin!

Hienoin kertomus on kuitenkin eräältä ulkomaanmatkalta. Tästä saattaa olla liikkeellä monenlaisia versioita, mutta tämäkin tarina on tosi. Tuttavamies oli päättänyt lähteä käymään paikallisessa alkoholiliikkeessä kävellen, navigaattori suunnistuskaverinaan.

Hetken tallustelun jälkeen navigaattori oli lausahtanut ykskantaan yhden ainoan neuvon:

Käänny takaisin, jos mahdollista.