| Kirjaudu sisään | Tunnukset hukassa | Tilaa lehti | Jätä ilmoitus | Yhteystiedot |
|
|
|
Muutamia mieleenjääneitä paikkoja
Ympäri maailman on mitä erilaisemmat uskonnot harjoituspaikoikseen valmistaneet upeita rakennelmia. Kun on tullut kierrettyä joissakin paikoissa, joissa näitä rakennelmia on turistille esitelty, on niistä jäänyt jotain mieleen rakennusaineiksi.
Tuolla Islannin pääkaupungissa on katedraali, jonka istuimet herättivät mielenkiintoa. Mennessämme paikalle, oli meille tarjolla urkumusiikkia ja penkit oli kirkon takaosaa kohti.
Mutta kas kummaa! Kun olimme lähdössä, tuli työntekijä ja kallisti selkänojat toiseen suuntaan ja penkit olivatkin alttaria kohti. Tosi kätevää!
Notre Dame Pariisissa on mahtava, mutta minun mielestäni vähän hämärä niiden kylläkin tosi upeiden lasimaalausten vuoksi. Em. paikassa ikeva Sakra Gör taas suorastaan nostattaa mieltä johonkin uusiin ulottuvuuksiin.
lisakin kirkko Pietarissa on toki maineensa veroinen, mutta Moskovassa Punaisen torin toisessa päässä oleva monitorninen pyhäkkö taas tuo mieleen ajat, jolloin rakentamistaito ei ollut samaa luokkaa kuin suunnittelu.
Kölnin tuomiokirkon katto tuntuu olevan jossain käsittämättömän korkealla, mutta Dakarin katedraali tuolla Senegalissa taas antoi aivan uskomattoman tunnellman jouluyön messussa.
Muslimien uskonnonharjoituspaikat ovat jotenkin ikään kuin karuja sisältä, mutta ulkoinen olemus on sitäkin vaikuttavampaa.
Kalliomoskeija Jerusalemissa on upea, mutta kun minulta on kysytty hienoimpia matkakokemuksia, niin kyllä ensimmäisiin kuuluu Agrassa Thats Mahalin moskeijan taakse painuva aurinko, jota seurasin tunnin verran portin pielessä olevalta penkiltä.
Uzbekistanissa Buharassa sanotaan olevan islamilaisen. maailman neljänneksi pyhin moskeija, Sininen moskeija. Se on tosi kaunis kullattuine kirjoituksineen seinissä ulkopuolella.
Omalaatuinen uskononharjoituspaikka oli Jerusalemissa tämä rukousmuuri, jonka ääressä juutalaiset nyökytellen rukouksiaan mumisivat.
Uskonnonharjoituspaikkoja ovat toki olleet myös vaikkapa Luksorin rauniotemppelit tuolta yli viidentuhannen vuoden takaa.
Delhissä aivan sellaisen köyhälistökaupunginosan välittömässä läheisyydessä on Buddhalle pyhitetty temppeli, joka oli eräänlainen helmi asutuksen keskellä. Mutta Jaipurissa oleva Shiivan temppelissä oli kuvanveistotaide hallitsevana. Norsupäinen poikajumala näytti olevan nuorten naisten rukouspaikka.
Mutta jos edellä olevat tekevät vaikutuksen tietysti muullakin kuin vain koollaan, niin kyllä pienikin on kaunista.
Mieleen nousee sekä Uuden Valamon pyhäkkö kuin Lintulan luostarin sanoisinko tsasouna. Vanha Valamo oli siellä käydessäni vielä kunnostamatta, mutta olen varma sen olleen mieliinpainuva aikoinaan ja olen kuullut sitä restauroitavan.
Toisaalta on tosi hienoa, että meillä varsinkin kesäaikaan on teiden varsilla rauhoittumiseen ja mietiskelyyn tarjolla ns. tienvarsikirkkoja.
Jokin aika sitten varsinkin yksinäisillä paikoilla olleita jotkut tärvelivät, mutta toivoa vain sopii, että sivistyskin hienon koululaitoksen opinantamisen lisäksi pureutuisi kansaan. Tuolla maailmalla kulkiessa en koskaan kuullut minkään uskonnonharjoituspaikkojen joutuneen ilkivallan kohteeksi.
Kirjoittaja on näkövammainen kolumnisti Pyhäjärveltä.
|
|
