| Kirjaudu sisään | Tunnukset hukassa | Tilaa lehti | Jätä ilmoitus | Yhteystiedot |
|
|
|
Mistä nappulasta pitää painaa?
Jos ihminen ei ole sinut koneiden ja laitteiden kanssa, sitten ei ole. Ei sillä, etteivätkö tekniset vempaimet olisi järjellä käsitettäviä, jos niihin vain viitsisi perehtyä. Vaan kun ei viitsi.
Otetaan esimerkkinä tietokoneen näyttö. Mistä sitä tämmöinen ihminen tietää, että näytön saa auki, kun hipaisee tiettyä kohtaa ruudun alalaidassa. Saa siinä painella reunaa laidasta laitaan enemmän ja vähemmän voimalla eikä mitään tapahdu.
Jos ei kukaan kerro!
Eikä tämmöinen ihminen voi tietää sitäkään, että nykyajan kännykkään pannaan virta punaisesta luurista (ellei ole lukenut käyttöohjetta). Kun entisessä telehvoonissa oli ihan erillinen virtanappi. Sen nyt tajusi lapsikin, kunhan vain ensin löysi sen.
Eikä ihminen voi tietää sitäkään, että sim-kortti pannaan jonkun ihmeen luukun alle, jos kerran vanhan hyvän ajan mallissa ei mitään ihmeluukkuja ollut!
Semmoistakaan ei voi tietää, että irrallisissa puhelinluureissa mikrofonin pituutta voi säätää vetämällä. Noo, tietenkin joku (lue:suurin osa) sen tietää, mutta tämmöinen tekniikan ystävä ei.
Hämmentävimpiä vempaimia ovat alati muuttuvat kahviautomaatit Suomen eri huoltamoilla ja hotelleissa. Mitä varten niitäkin pitää yhtä mittaa uusia. Juuri kun oppii, mistä nappulasta painetaan, että saa se kupillisensa kahvia, vempain mennään vaihtamaan johonkin hirmu moderniin.
Eräänkin kerran on tullut painelluksi juuri sitä kahvikupin symbolikuvaa, kun se varsinainen "lypsin" on just siinä vieressä. Laiha lohtu, mutta lohduttaa kuitenkin, että moni muukin on siinä erehtynyt. Kun se olisi niin loogista, että pitää painaa siitä, missä kuva on!.
Lisämausteen tilanteeseen tuo tietenkin takana kasvava jono.
Joskus (erittäin harvoin) on saanut neuvoa jotakuta muutakin teknistä immeistä kahviautomaatin käytössä. Se on kylläkin edellyttänyt, että laite on entuudestaan tuttu. Helppohan se sitten on siinä coolina nämä-tämmöiset-laitteet-kyllä-hallitaan -tyylillä esiintyä.
Helpottavinta on silloin, kun kahvi on tarjolla ihan tavallisessa pannussa.
Suuressa maailmassa saattaa törmätä niin moderneihin systeemeihin, että maalaistyttö on siinä hämmästyksen sormi ihmetyksen suussa. Esimerkiksi lentokentillä voi olla niin ultrahienot vessanpytyt, että huonot saattavat ennättää housuun ennen kuin istumaan pääsee.
Reunukset ovat automaattisesti pytyssä ylhäällä ja pytyn säiliön kansi täynnä mitä erilaisimpia symboleita, melkein kuin lentokoneen kojelaudassa, vain vilkkuvalot puuttuvat. Siinä sitä sitten toljastellaan, mistäköhän pitäisi painaa, että saisi reunuksen alas. Tietenkin sitä on ensin pitänyt repiä käsivoimin paikoilleen.
Kun asianmukaisesta napista lopulta tajuaa painaa ja homma toimii, on riemu tietysti rajaton. Pytty vielä lopuksi sipaisee automaattisesti käytetyn reunasuojan pois, sijoittelee tilalle uuden ja nostaa reunuksen ylös seuraavaa ongelman ratkaisijaa varten.
Helsingin lentoasemalla on vessoja, jotka huuhtelevat itse itsensä. En nyt muista, tapahtuiko se siinä vaiheessa, kun kopista poistuu vai koppiin mennessä. Joka tapauksessa sielläkin saa tinkaan etsiä veto-, painallus- tai edes hipaisunäppäintä.
Ja tietenkin säikähdys on melkoinen, kun pytty yhtä'äkkiä alkaa kohista. Ihan itekseen!
|
|
