| Kirjaudu sisään | Tunnukset hukassa | Tilaa lehti | Jätä ilmoitus | Yhteystiedot |
|
|
|
Luvassa lapsuuden kesä
Vuodenvaihde on ennusteiden ja lupausten aikaa. Tinat on valettu ja arvioitu tulevaa. Kuopion kauppakamarin toimitusjohtaja Matti Niiranen oli kirjoittanut ansiokkaan arvioinnin tulevasta maakuntalehden torstaivieraana. Niiranen ennakoi Jyrki Kataisen hallitusohjelman revittävän auki viimeistään maaliskuussa, kuntauudistusohjelman hautaamista, pelkää Itä-Suomen unohtuvan kehittämisajatuksista, mutta olevan mukana ja kohteena kun menoja karsitaan ja leikkauksia kohdennetaan. Kansainvälisistä asioista hän toteaa, että Yhdysvaltain presidentiksi valitaan ties kenet ja Venäjän presidentiksi Vladimir Putin ja ainakin aluksi pääministeriksi Dimitri Medvedev.
Politiikan ja talouden ennustaminen on tänä päivänä vaikeaa. Markkinavoimat riepottavat euroa ja talous heilahtelee yksittäisten valtioiden ratkaisujen mukaan ja kukaan ei tunnu tietävän mitä pitää tehdä. Vain populistit elävät ja elämöivät. Politiikkaa on myös miltei mahdotonta ennakoida. Jätän sen omalta osaltani tällä kertaa tekemättä ja tyydyn Niirasen arvioihin.
Siirryn kokonaan itselleni uusille kentille eli ennustamaan säitä. Minulla ei ole sammakkoa eikä muutakaan eläintä kertomassa mitä on luvassa. Luotan Kekkosen aikalaisen ja hänen hyvän ystävänsä Kustaa Vilkunan "Vuotuinen ajantieto" kirjaan ja sen sisältämiin vanhan kansan viisauksiin. Oppimääräni ko. aineistoon on korkeintaan lyhyt ja harrastuneisuutenikin vain muutaman viikon mittainen.
Kustaa Vilkunan Vuotuinen Ajantieto kirjan mukaan pohjoisessa Suomessa sanottiin "Tuomaksen tulevan turkkinensa" ja pyryt ennen Tuomaan päivää olivat odotettuja. Uskottiin, että kaikki se "mitä ennen Tuomasta kinostaa, kinostaa laariin". Suojaava lumikerros estää maan syvän routaantumisen ja edisti näin vuoden tuloa keväällä. Viime vuonna syksyllä ei juuri ennen Tuomasta kinostanut ja tämä viittaa huonoon viljavuoteen. Keväällä kylvöt ja toukotyöt kannattaa tehdä normaalisti ja huolella, mutta ei kannata asettaa kovin suuria satotoiveita.
Tuomaan päivän ja joulun välisiä päiviä on kutsuttu pesäpäiviksi. Niihin kuuluu talvipäivän seisaus jona aikana auringon sanotaan olevan pesässään. Jos aurinko ei pesäpäivinä näyttäydy, kansan perinteen mukaisesti uskotaan tulevan sateisen kesän. Jos aurinko pesäpäivinä näyttäytyy, lupaa se kuivaa ja poutaista suvea. Kuten kaikki säitä seuranneet muistavat aurinko näyttäytyi useaan otteeseen varsin myteröisinä pesäpäivinä. Ainakin omassa pihapiirissäni aurinko hetkittäin kultasi kimalteellaan pihapuut ja rannan koivut. Joten ennusteeni on, että kesästä tulee lämmin ja aurinkoinen, oikea lapsuuden kesä. Lapsuuden kesäthän me kaikki muistamme lämpiminä ja aurinkoisina.
Ruoveteläisen ennusteen mukaisesti "jos jouluna tulee lunta, tulee koko tammikuun". Pakkasista sanotaan, että "jos en ole jouluna kotona, niin tulen uudeksi vuodeksi" tai "viimeistään kynttilänpäiväksi".
Siis tammikuu tulee olemaan leuto ja lunta tulee paljon. Kovempia pakkasia on luvassa vasta helmikuun ensimmäisen viikon lopulla. Kunnon suvisäät saadaan heti maaliskuun alussa. Järvistä lähtee jäät pääsääntöisesti huhtikuun viimeisen viikon aikana. Juhannus on sateinen ja suurilta hukkumisonnettomuuksilta näin vältytään. Ensi suvena saadaan hyvä marja- ja sienisato.
Olen vakuuttunut, että ennusteeni on oikea. Toki kaikki riippuu siitä, millaisia "ilimoja pittää"
Kirjoittaja on Pohjois-Savon Ely-keskuksen ylijohtaja.
|
|
