| Kirjaudu sisään | Tunnukset hukassa | Tilaa lehti | Jätä ilmoitus | Yhteystiedot |
|
|
|
Lenkkeilypähkäilyä
On aurinkoinen kesäpäivä ja aika heittää päivän urheilusuoritus, reipas juoksulenkki.
Lähden hölkyttelemään Kirkonsalmentieltä ja koukkaan kohti Pertunrantaa. Aurinko kimaltelee uimarannan vedessä ja lauma lapsia pärskii vedessä aikuisten valvovien silmien alla. Mikä ihana kesäpäivä!
Etenen kohti kaupunkia ja Haukiniemen ulkoilmakuntosalilla pysähdyn tekemään pienen lihaskuntosetin. Leukoja, vatsoja, selkiä ja dippejä. Mikä loistava ajatus sijoittaa kuntoilulaitteita ulos! Kuntosalin varustus ei yllä Venice Beachin ulkoilmasalin tasolle, mutta ajaa erinomaisesti asiansa.
Lihaskuntoliikkeiden lomassa ihailen Poroveden maisemia. Papparainen tarkistaa katiskaa, pariskunta soutelee selällä ja vastarannalla käyskentelee lehmiä.
Tien toisella puolella nuorisoporukka pelaa piitsiä, ja treenattu bikinineitonen näyttää jätkille pelaamisen mallia. Haukiniemen nurmikenttä vihertää loistokunnossa ja pojat potkivat palloa. Kun minä olin junnu, kenttä oli pottupelto, muistelen.
Hölkkä rullaa jouhevasti ja hiekka rahisee lenkkareiden alla. Kun ohitan Pursiseuran tienoon, nuoruuden muistot tulvahtavat mieleeni. Parempaa pussikaljoittelupaikkaa saa hakea.
Hiki virtaa norona, kun saavun kaupunginrannalle. Ranta on täyttynyt auringonpalvojista, uimareista ja päivänpaistattelijoista. Uimarannan idyllisellä kioskilla ukkokööri parantaa maailmaa. Hieno uimaranta aivan kaupungin keskustassa. Missä muualla on vastaava?
Päättäväinen askeleeni suuntaa läpi kaupungin sataman, joka on uusimisen jälkeen fiinissä kunnossa. Sataman leikkipuiston merirosvolaivassa keikkuu lauma kymmenvuotiaita veijareita. Tuossa leikkipuistossa viihtyvät myös omat lapset.
Olutmestarin terassilta kantautuu vilkas puheensorina. Lounasaikaan terassilla on runsaasti ruokailijoita ja päiväkaljan nauttijoita. Iisalmen Sanomien helsinkiläinen kesätoimittaja luonnehti Olutmestaria "Elämänsä uskomattomimmaksi terassinäkymäksi". En voi väittää vastaan. Kyllä kelpasi lomapäivinä viedä etelän vieraita satamaravintolaan lounaalle.
Olvin tehtaiden kohdalta nousen kevyen liikenteen väylää pitkin kohti Olvin pääporttia ja Geneleciä. Uiton majan jälkeen syöksyn metsikköön Luuniemen ulkoilureitille - ja taas ollaan vesistön äärellä. Metsiköstä avautuu näkymä Luuniemen itäpuolen uusiin omakotitaloihin. Hulppeita tönöjä, kyllä niissä kelpaa asustella.
Karvapallo saa kyytiä Luuniemen tenniskentillä. Kahdeksan hyväkuntoista massakenttää, pelaaminen on edullista ja pelivuoroja riittää kosolti. Mikä tennismiehen unelma!
Toivottavasti kaupungin päättäjät eivät saa mielenhäiriötä ja jyrää kenttiä maan tasalle, kun vuokrasopimus Iisalmen Tennisseuran kanssa loppuu kahden vuoden päästä.
Luuniemen eteläkärkeä ravatessani kehun mielessäni kaupunkia. Ulkoilureitin rakentaminen Luuniemen ympäri on ollut erinomainen liikuntateko. Ulkoilureittiä ympäröi vesistö, jota ihaillessa juoksu rullaa mukavasti. Mutta tuntevatko kaupunkilaiset reitin? Kaupungin kannattaisi ainakin pystyttää reitille kunnon opasteet.
Torin ohi hölkytellessäni pohdiskelen keskustankehittämissuunnitelmia, joista on tullut lehtijuttu jos toinenkin väännettyä. Kun vielä saisi kaupunkiin viihtyisän kävelykeskustan.
Kesäinen lenkki on heitetty ja endorfiini levittää hyvänolontunnetta koko kehoon. Kylläpä kauniina kesäpäivänä on mukava olla iisalmelainen.
|
|
