| Kirjaudu sisään | Tunnukset hukassa | Tilaa lehti | Jätä ilmoitus | Yhteystiedot |
|
|
|
Kuin pussi päässä
Sinä osaat lukea. Ihan varmasti osaat.
Ellet osaisi, et olisi lukenut näitä lauseita.
Meille suomalaisille aikuisille ja vähän nuoremmillekin lukutaito on jotakin niin itsestäänselvää, ettei sitä arjessa tule edes ajatelleeksi. Me luemme joka päivä: lehtiä, kirjoja, telkkarin tekstitysrivejä, nettiä, kännykän tekstiviestejä. Me luemme ruokareseptejä, kaupassa tavaroiden nimiä ja tuoteselosteita, vaatteiden pesuohjeita, karttoja, puhelinluetteloita, osoitemuistioita, liikennemerkkejä, aikatauluja, käyttöohjeita.
On melkein helpompi luetella, milloin me emme lue. Nukkuessamme, ehkä? Saunan lauteilla? Sienimetsässä - ellei sienikirjaa lasketa. Silloinkin, kun emme varsinaisesti keskity lukemaan, erilaiset opaskyltit ohjaavat meitä: tupakointi kielletty. Sisäänkäynti sivuovesta. Avoinna kello 9-17.
Meille lukutaito on itsestäänselvyys, mutta kaikille ei ole.
Maailmassa lasketaan olevan noin 774 miljoonaa lukutaidotonta aikuista. Heistä kaksi kolmasosaa on naisia.
Ei, naiset eivät ole tyhmyyttään lukutaidottomia, vaan kysymys on siitä, että he eivät saa opetusta. 120 miljoonaa lasta ei saa lainkaan alkeisopetusta, ja heistä valtaosa on tyttöjä.
Köyhissä maissa koulutukseen ei yksinkertaisesti ole varaa. Jokainen käsipari tarvitaan jo lapsuudesta asti työhön, jonka avulla voidaan sinnitellä hengissä. Meille itsestään selvä koulutus on heille utopiaa, ylellisyyttä, kun jokapäiväinen elanto on etsittävä kadulta, pelloilta tai pimeistä verstaista.
Eilen vietettiin kansainvälistä lukutaitopäivää.
YK:n koulutus- ja kehitysjärjestö UNESCO julisti syyskuun kahdeksannen päivän kansainväliseksi lukutaitopäiväksi jo vuonna 1965, eli 45 vuotta sitten. YK puolestaan julisti vuonna 2003 alkavaksi lukutaidon vuosikymmenen, jota siis jatkuu vielä vuoteen 2012.
Lukutaito on toki yleistynyt, mutta eriarvoisuus on edelleen suurta. Suomen YK-liiton sivuilta löysin tiedon, jonka mukaan esimerkiksi köyhän Burkina Fason aikuisista naisista lukutaidottomia on melkein 92 prosenttia ja miehistäkin 81,5 prosenttia.
Miksi sitten pitäisi osata lukea?
Itsestään selvää on, että ilman lukutaitoa opiskeleminen ja kouluttautuminen on miltei mahdotonta. Mutta lukutaito on myös avain parempaan terveyteen ja hyvinvointiin. Tarvitsemme lukutaitoa yksilöinä, itseämme varten.
Mutta lukutaito on oleellinen myös koko yhteisön ja yhteiskunnan kannalta. Ilman kykyä lukea ja kirjoittaa kansanvallan toteutuminen on heikoissa kantimissa.
Lukutaito on oleellista myös taloudellisen kehittymisen kannalta. Ehkä burkinafasolainen pystyy lypsämään lehmän tai istuttamaan bataattia ilman lukutaitoa, mutta kehittyneemmät tuotantomenetelmät vaativat lukutaitoa.
Me osaamme lukea, mutta aika hyvä kysymys on, osaammeko me lukea oikeita asioita ja ymmärtää lukemaamme.
Lapsi, jolle luetaan paljon ja joka sitten itse lukee paljon, kehittää sanavarastoaan. Ja sanoja tarvitaan, jotta kyky ajatella kehittyisi.
Nuoret, joiden arkeen kuuluu sanomalehti, pärjäävät paremmin koulussa ja opinnoissa.
Lukutaito itse asiassa avaa meille äärettömien mahdollisuuksien maailman. Ilman sitä eläisimme kuin pussi päässä.
|
|
