| Kirjaudu sisään | Tunnukset hukassa | Tilaa lehti | Jätä ilmoitus | Yhteystiedot |
|
|
|
Kaulaliina pelastaa nudistin pakkasella
"Jos joskus joudut alasti pakkaseen ja sinulla on vain yksi vaatekappale mukanasi, kiedo se kaulaasi, niin sinulla on mahdollisuus selvitä hengissä."
Tällaisen yllättävän tiedon kertoi minulle lääkäriystäväni, kun olimme vaeltamassa Ramsaun lähistöllä Itävallassa ei niin ihanteellisissa sääolosuhteissa.
Minulla ei ole aikomustakaan joutua alastomana pakkaseen, mutta sama tieto on hyödyllinen näillä paukkupakkasilla, vaikka olisi vuorautunut useampaan vaatekerrokseen.
Ystäväni selitti, että kaulan alueella on lähellä pintaa suuria verisuonia, joiden kautta lämpö haihtuu helposti ja nopeasti. Nettisivustot näyttävät kertovan, että kehon lämmöstä haihtuu pään ja kaulan kautta peräti 75 prosenttia. Henkiinjäämiskouluttajien pukeutumisvinkki kuuluukin: "Jos jalkasi palelevat, pue pipo päähäsi."
Logiikka toimii toisinkin päin. Jos ulkona liikkuessa tulee liian kuuma, kannattaa paljastaa pää, kaula ja ranteet.
Kaikki ulkona työskentelevät rehkijät voivat perustella leppoisampaa tahtiaan sillä, ettei kovalla pakkasella kannatta hikoilla. Hiestä kostuneet vaatteet voivat käydä kohtalokkaiksi, koska vesi jäähdyttää elimistöä 25 kertaa nopeammin kuin saman lämpöinen ilma.
Samasta syystä veden varaan joutuneet saavat hypotermian, vaikka vesi ei jäätymispisteessä olisikaan.
Nolla-asteisessa vedessä uupuminen ja tajuttomuus tulevat alle 15 minuutissa ja kuolema 15-45 minuutissa. 15-21-asteisessa vedessä tajuissaan voi sinnitellä kahdesta seitsemään tuntia ja hengissä pysytellä kahdesta jopa 40 tuntiin.
Risteilylle lähtijät voisivat pakata varmuuden vuoksi matkalaukkuunsa myös villavaatteita, koska ne veden varaan joutuessa toimivat märkäpuvun tavoin. Vesi tulee vaatteen läpi, mutta kun se ei pääse virtaamaan iholla, iho lämmittää paikoillaan pysyvän veden. Pää ja kaula pitää suojata tässäkin tapauksessa mahdollisimman hyvin.
Kerrospukeutuminen on jo kaikille ulkoilijoille itsestään selvää. Se suojaa pakkaselta, tuulelta ja kosteudelta.
Vanhan ajan savottalaisilla ei ollut turhan takia päällysvaatteinaan villaisia sarkatakkeja ja -housuja. Ne olivat lämpimät, vaikka olisivat kostuneetkin.
Villa sulkee sisäänsä paljon ilmaa, ja koska ilma johtaa huonosti lämpöä, se on hyvä lämpöeriste.
Alusasun päällä olevan välikerroksen tarkoituksena on estää lämmön haihtuminen ja luoda eristävä ilmakerros. Päällimmäisenä kerroksena on hyvä pitää vaatteita, jotka suojaavat tuulelta ja vedeltä, mutta päästävät kosteutta ulos eivätkä ole hiostavia.
Puuvilla tuntuu olevan huonoin vaihtoehto alimmaksi vaatekerrokseksi, koska se imee kosteutta ja kuivuu hitaasti. Alusasuksi kylmällä sopii parhaiten synteettisestä kuidusta tai villasta tehty asu.
Silloin, kun pakkasessa ei tarvitse kovasti rehkiä ja siis hiota, paras päähine tuntuu oman kokemukseni perusteella olevan villapipo, jossa on flanellivuori. Käsiäkään ei ole paleltanut flanellivuorillisissa villalapasissa.
Eipä ole palellut jalkojakaan. Äkkäsin punaiset huopatossut Iisalmen torilla olevasta kenkäkaupasta vuoden takaisilla tulipalopakkasilla eikä ostosta ole tarvinnut katua. Kun tossuissa on lisävarusteena vielä lämpimät pohjalliset ja tossut ovat tarpeeksi väljät, pakkasherra on pysytellyt loitolla.
|
|
