EmediateAd

Kassatäti elvyttää

A A
23.7.2010 6:07 Heli Heiskanen

Lehtien palstat komeilevat aika ajoin erilaisia tilastoja, joissa vertaillaan eri ammattien palkkoja. Sehän on nyt tuttua juttua, että jäätelöpuikkoja ihmisten suihin tunkevat valkotakit ja tappajia puolustavat asianajajat ovat aina listojen kärkijoukoissa. Siivoojat ja viemärinaukaisijat ovat taas toisessa ääripäässä, kuten myös myyjien palkat ovat usein lähempänä lehden ala- kuin yläreunaa.

Moni ajattelee, että kassatätinä olo on helppoa. Annat vain rahaa takaisin sen verran mitä kone käskee ja isket välillä shampoopulloja hyllyyn. Monet kaupanalan työntekijöiden pientä palkkaa puolustavat toteavat, ettei kyseinen työ ole kovin vaativaa saati raskasta. Se, joka näin väittää puhuu puppua. Jo muutaman kassatätikuukauden jälkeen olen huomannut, että olen joutunut tekemään monen muunkin kuin oman alani hommia.

Voimanainen. Päivittäistavarakaupassa kukkakepit eivät pysty työskentelemään. Satsi multaa tai perhepakkaus pesuainetta painaa helposti reippaasti yli kymmenen kiloa. Perinteinen kassalla olokin vaatii pitkäjänteistä voimaa. Eräs kollegani meni kassakesän jälkeen verenluovutukseen ja hoitaja etsi sitkeään neidin kädestä verisuonta. Suoni oli niin hyvin piiloutunut lihasten alle, että piikittäjä aivan kysyi harrastiko piikitettävä bodausta? Koomista, mutta totta: tyttö ei ollut käynytkään kuntosalilla vaan kilon juustot, maitopurkit ja pesupulverit olivat kasvattaneet hänen lihaksiaan huimasti.

Kääntäjä. Pakkauksien tuoteselosteet ovat yleensä ainakin viidellä kielellä, mutta yllättävän usein niiden joukosta puuttuu valitettavasti suomi. Yritäpä siinä kehnolla ruotsilla saada selville valkaiseeko tuote tai mihin sitä ylipäänsä käytetään. Toinen vielä yleisempi ongelma on saada suomea ja kirjallista englantia ymmärtämättömille selväksi esimerkiksi se, että smurffihammastahnaa ei saa antaa yksivuotiaalle vaikka pakkauksessa on numero kuusi (kohdassa ei alle 6-vuotiaille). Siinä olikin tekeminen saada varmistettua, että asia meni varmasti perille. "Lapsi tukehtui hammastahnaan" ei näyttäisi hyvältä edes iltasanomien kannessa.

Sovittelija. Harva se päivä kassahihnan päähän tasajalkaa pomppiva lapsi tappelee äitinsä kanssa ostoksista. Usein tiskin takaa tuleva tiukka kysymys "tuleeko tämä nyt vai ei?" saa lapsen ymmärtämään, että kassatädin kuulema äidin sana "ei" lyttää haaveen uudesta leikkikalusta. Työntekijän säestämä toteamus " tämän ostoksen jälkeen täytyy olla kiltisti" saa lähes poikkeuksetta lapsen pään päälle syntymään sädekehän - ainakin viideksi minuutiksi.

Ensihoitaja. Olen nähnyt ihmisen kävelevän täysillä päin lasiovea ja mummon horjahtavan rappusilta suoraan auton kylkeä vasten. Molemmilla kerroilla rymähdys on aiheuttanut vaistomaiset kysymykset sattuuko, tarvitsetko apua ja pyörryttääkö? Olen myös istuttanut ja juottanut yhden Parkinsonin tautia sairastavan naisen sekä juoksuttanut ääriä myöten täynnä olevan pikkulapsen vessaan. Varsinkin jos helteet vielä jatkuvat, pelkään milloin joudun ensimmäisen kerran elvyttämään asiakasta.

Tässä vain alkuosa luettelosta, mitä ammatteja me kaupoissa työskentelevät joudumme oman ammattimme lomassa harjoittamaan päivittäin. Jos joku yhä kehtaa väittää, että kassatädeille riittää minimimääräinen palkka niin vanhankarhea penkkini vapautuu koska vain uusia kokemuksia haluavalle!