| Kirjaudu sisään | Tunnukset hukassa | Tilaa lehti | Jätä ilmoitus | Yhteystiedot |
|
Tiistai 7.2.2012 |
|
Johdatus pakkoruotsiin
Viime aikoina on käyty vilkkaaksi luonnehdittavaa keskustelua lehdissä pakkoruotsista. Sehän tarkoittaa sitä, että jokaisen suomalaisen tulisi osata tätä suomenruotsia. Opiskelemaankin sitä pitäisi alkaa kai jo ensimmäiseltä luokalta.
Toinen jo oman kielemme veroinen ja oikeastaan pakko-oppimisen asia on tuo amerikankieli, eli siis englannin murre.
Aikoinaan, kun eurooppalaiset valtiot alistivat muita maanosia miekalla, niin samalla ne alistettiin kielellisesti. Paras esimerkki on Senegal, jossa puhutaan ranskaa ja sen sisällä kapeana jokivarsivaltiona Gambia, jossa puhutaan englantia. Kielillä siis hallitaan edelleen.
Aikoinaan tuossa edellisen vuosituhannen alkupuolella ruotsalaiset halusivat veronmaksajia täältä ja syyksi saatiin käännyttäminen kristinuskoon. Samalla sai paavi veronmaksajia. Tehtiin Turun linna vallan merkiksi ja ruotsi kieleksi. Toista sataa vuotta myöhemmin levittiin Hämeeseen. Ja vaikka Ruotsin ja Novgorodin kesken tehtiin rauha, niin vielä mentiin itään uskon varjolla ja tehtiin Viipurin linna. Niitä tarvittiin paavin uskon tueksi, jota uskoa on levitetty pääosin miekalla, kidutuksella, roviolla ja inkvisitiolla.
Rauhallinen ortodoksisuus oli saatava pysähtymään paavien tulojen vuoksi. Samalla sai Ruotsi veronmaksajia.
Asian tueksi rakennettiin muun muassa Olavinlinna ja 1649 Lappeenrannan linnoitukset ja toiseen päähän Raahen kaupunki.
Vaikka rajaa oli ensimmäisestä rauhasta jo siirretty idemmäksi, kun Kustaa Vaasa aikoinaan ovelasti alkoi asuttaa jopa Pohjanmaata ja Savoa, ja taas uskonnon varjolla. Ja virkakoneisto oli toki ruotsinkielistä, jolloin suomenkieliset olivat "hukassa", virkavallan armoilla.
Suomalaisia vietiin Ruotsin sotiin ja kun Pietari Suuri vähän löylytti suomalaisia ruotsalaisten sotaintoillun vuoksi, lähetettiin heti ruotsinkielinen virkakoneisto venäläisten poistuttua.
Suomen sodan jälkeenkin ollessamme suuriruhtinaskunta, oli virkakoneisto ruotsinkielistä, kun Ruotsi oli sopivasti estänyt kansansivistyksen siten, että oli koulutettu vai pieni ruotsinkieleen mieltynyt virkamiehistö. Nuorisoseuraliikkeen ansiosta voi sanoa suomalaisten alkaneen tulla lukutaitoiseksi ja samalla kasvettiin tulevaan itsenäisyyteen.
Ja niin kuin tuolla maailmalla valloittajakansojen kieltä puhuvat ovat jalustalla, ei meilläkään tämä "bättre folk" pysty mitenkään mieltämään itseään tasa-arvoiseksi, vaan jotenkin ylemmyiseksi. Kun pitää muutaman jo haudan partaalla olevan vuoksi kaikkien opiskella ruotsia, niin siten tämä ylemmyys tulee turvatuksi.
Ei edes Venäjä satavuotisen hallintokautensa aikana vaatinut kaikkien opiskelevan venäjää, jota totta totisesti tänä päivänä tarvitsisimme todella osata. Se toisi taloudellista hyvää. Mutta tuonne itään meillä on ennakkoluuloinen asenne, jonka aikoinaan loi Ruotsi suurvaltahaaveineen. Mutta kun se ruman sanan sanominen on sitten niin vaikeaa, sillä se vaatisi ehkä vähän historian tuntemusta.
Kielellä hallitaan ja minäkin olen niin maan perusteellisen nöyrä, kun en osaa englantia. Olen kuullut, että olisi nykysuomessa kaksi muutakin samanlaista.
Toinen on kuuleman tuolla Savukosken ja Pelkosenniemen rajamailla ja toinen tuolla Uukuniemellä - hänkin vielä ulkomaalaistaustainen.
Kirjoittaja on näkövammainen kolumnisti Pyhäjärveltä.
|
|

