EmediateAd

Hyvä, paha muovikassi

A A
28.8.2010 12:31 Susanna Vilpponen

Se on kaatopaikkojen kuningas. Viimeinen mies taistelukentällä. Jätealan maisteri.

Bruce Willis väistyköön Unbreakable-elokuvan keulakuvasta. Elämäämme tähdittää tuo kauppareissujen pelastaja, muovikassi.

Jokaisella on oma, henkilökohtainen suhde muovikassiin. Sitä vihataan ja sitä rakastetaan. Toisille muovikassi on usean kauppareissun ystävä. Toinen antaa sille arvoisensa kohtelun kruunatessaan muovikassin suoraan roskakassien aateliin. Joku kunnioittaa muovikasseja useiden sukupolvien ajan kerätessään niitä pinoksi siivouskaappiin.

Jokainen kassi kertoo omaa tarinaansa. Useat tunnistaa jo pitkän matkan päästä, niin kuin vanhan naapurin. Tuollahan se Citymarketin punainen kassi vilkkaa. Ja katsos siinähän se Siwan kanta-asiakas kulkee. Kun jotain keltaista vilahtaa silmissä, hei mä tiiän, toi on käyny Halpa-Hallissa.

Muovikassit herättävät keskustelua. Tapaustutkimusta tehdessäni havaitsin, että muovikassi ei ole yhdentekevä asia. Arkipäiväinen esine on hätävara, nolo, ihansama tai jopa kiintymyksen aiheuttava väline.

Tapaus yksi: muovikassi pilaa tyylin. Aune kiertelee kaupungilla ja mukaan kertyy tavaraa sieltä täältä. Viimeisenä hän kiertelee kirpputorilla ihan vain katselemassa, mutta törmääkin täydellisiin syyskenkiin. Näitä Aune on etsinyt. Oston jälkeen Aunen kaikki omat kassit ovat täynnä. Kengät eivät mahdu mihinkään. Myyjä tarjoaa tiskin takaa keltaisen harmaata, käytettyä muovikassia. Aune ottaa kassin vastahakoisesti. Aunea nolottaa, vaikka sinulla olisi kuinka hienot vaatteet, muovipussi ei sovi kenenkään asuun.

Tapaus kaksi: leimaava muovikassi. Kaisa kulkee kaupungilla. Toisella puolella katua seisoo pari miestä viisissäkymmenissä, toisella kädessään valkea muovikassi. Massiivinen parta ja tuulipukuverhoiltu vartalo tuovat Kaisan mieleen epämiellyttävän örisijän puistossa perjantai-iltana. Muovikassi herättää epäilyjä, kunnes Jussi saapuu paikalle. "Hei, toihan on mun kaverin isä!" Kaisa säpsähtää ja miettii, mistä hänen virhearvionsa johtaa. Keski-ikäiset miehet ja muovikassit ovat pari ainoastaan markettien parkkipaikoilla. Muualla yhteys on liian vieras, ainakin Kaisalle.

Tapaus kolme: yksilöiden haalija. Elsa on tarkka tyttö. Yhtenä päivänä Elsan ystävä Kirsi tulee käymään kokkausillan merkeissä. Kerrostaloasunnon keittiössä valmistuu kotitekoista pitsaa. Illalla Kirsi lähtee ja mukaan pakataan ylijäänyt ruoka. Kädet eivät riitä kantamiseen, ja Kirsi haluaa lainata Elsalta muovikassin. "Ota sieltä keittiön kaapista joku!" Silti valinta on väärä. Elsa tulee paikalle ja julistaa, kuinka juuri Kirsin valitsema kassi on hänelle tärkeä. "Älä ota sitä. Se on minun vakiomuovikassini, koska se on niin hieno." Elsa etsii kasasta mitättömän yksilön, josta hän on valmis luopumaan.

Tapaus neljä: myötähäpeää kanssamatkustajille. Juhan reissu anopin luokse on ollut mainio. Anoppi lähetti kotiin mehukkaita marjoja. Marjat pakattiin asianmukaisesti rasiaan ja vielä varmuuden vuoksi muovikassiin. Reppumiehen matkassa rasia tekee kuitenkin kuperkeikan säilytyspaikassaan. Punainen mahlaisa neste valuu rasiasta omille teilleen. Onneksi on muovipussi. Mutta, pieni reikä pilaa kaiken. Punainen neste valuu, no, suoraan reisille. Linjurista poistuessa Juha huomaa matkustajien ensin ihmettelevät, sitten säälivät ilmeet. Väre myötähäpeää löytyy jokaisesta katseesta, ja matka bussiasemalta kotiin on pitkä. Juha toteaa: "Vihaan muovikasseja, mutta en voi elää ilman niitä."