| Kirjaudu sisään | Tunnukset hukassa | Tilaa lehti | Jätä ilmoitus | Yhteystiedot |
|
Keskiviikko 8.2.2012 |
|
Verot köyhälistön verta juo
Kansainvälinen on työväenliikkeen tunnetuin taistelulaulu. Otto Wille Kuusinen ja kumppanit suomensivat laulun sanat suurlakon kiihkeinä päivinä 1905.
Laulun kolmas säkeistö alkaa: "Lait pettää, hallitukset sortaa, verot köyhälistön verta juo". Täyttä asiaa edelleen, mutta verotusta koskevaa riimiä pitäisi hieman tarkentaa.
Vuonna 1905 ei julkisista hyvinvointipalveluista ollut vielä kuultukaan. Veroja kerättiin sotaväen, poliisin ja hallitsijan menojen kattamiseen. Työläisille ne toivat vain kurjuutta ja sortoa.
Itse asiassa vuoden 1905 Suomen valtio toimi tämän päivän uusliberalistien perimmäisen toiveen mukaisesti: se oli pelkkä yövartijavaltio. Toisin on nyt. Julkinen valta vastaa hallinnon ja turvallisuuden lisäksi ihmisten tärkeimmistä peruspalveluista: terveydestä, koulutuksesta, sosiaaliturvasta.
Se ei tietenkään voi tapahtua ilman palvelujen tuotantoon tarvittavia voimavaroja. Jos veroja ei kerätä tarpeeksi, ei palvelujakaan voi tuottaa tarpeeksi. Kuntien viime vuodet ovat tästä valaiseva ja varoittava esimerkki.
Veroja harva rakastaa. Ilman verotusta meillä ei kuitenkaan olisi ilmaista peruskoulua, ei kattavaa sosiaaliturvaa eikä edullista terveydenhoitoa. Juuri näiden palveluiden taso on tuonut Suomelle kärkisijoja kisassa maailman parhaasta maasta.
Verotus on yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden tärkein työkalu, koska se yhdessä ilmaisten palveluiden kansaa toteuttaa taloudellista tasausta. Ilman verotusta ostaisimme peruspalvelumme markkinoilta ja maksaisimme niistä täyden hinnan. Siinä yhteiskunnassa köyhien olisi parempi pysyä terveinä ja lahjakkaiden valita itselleen varakkaat vanhemmat.
Tästä huolimatta verojen alentamisesta on tullut viime vuosien politiikan pyhä mantra. Veronalennus ja sen synnyttämä julkisten palveluiden alasajo on uusliberalistisen talousopin ydin. Kun vaaleilla valittujen päättäjien valta vähenee, kasvaa kasvottomien markkinoiden valta. Siinä menossa heikommille käy huonosti.
Uusliberalistien kiusaksi Suomen kansa tykkää veroin rahoitetuista julkisista palveluista kuin hullu puurosta. Siksi hallituspuolueet eivät uskalla esittää niiden alasajoa, vaikka mieli tekisi. Niinpä on keksitty uusi keino: verotuksen painopisteen siirto. Kun tähän saakka on verotettu tuloja progressiivisesti, niin vastedes verotetaankin kulutusta. Ja kulutusvero on aina tasavero.
Missä sitten on ongelma? Siinä, että 100 000 euroa ansaitseva maksaa viimeisestä tienaamastaan tonnistaan tuloveroa 550 euroa, mutta 10 000 euroa ansaitseva vain 220 euroa. Kun kumpikin ostaa tonnillaan itselleen vaikkapa lämpöä, molemmat maksavat arvonlisäveroa 230 euroa. Mitä suurempi osa veroista peritään kulutuksesta, sitä suuremman osan pieni- ja keskituloiset niistä maksavat. Siksi Kansainvälisen pitäisi tänään kuulua: "kulutusverot köyhälistön verta juo".
Sitä paitsi kulutusvero, erityisesti ympäristövero, kuulostaa kauniimmalta. On hienoa luulla maksavansa ilmaston pelastamisesta. Mutta kun ensi vuonna - kiitos hallituksen - saat satasen vuokrankorotus- tai lisäverolapun lämmityksestäsi, sinä et maksa paremmasta ilmasta, vaan yritysten poistetusta kansaneläkemaksusta. Se ei kuulosta yhtä mukavalta, mutta siitä sinä silti maksat.
Kirjoittaja on vasemmistoliiton kuopiolainen kansanedustaja.
|
|

