| Kirjaudu sisään | Tunnukset hukassa | Tilaa lehti | Jätä ilmoitus | Yhteystiedot |
|
|
|
Tulevaisuuden ala
Ruuan kanssa ei pidä leikkiä, ei myöskään asenteellisella tasolla. Turvallisen ruuan riittävyyden eteen on tänäänkin tehtävä työtä ja tiedostettava se, ettei hyvän ja riittävän ruuan saaminen ole ollut itsestään selvyys aina Suomessakaan, saati sitten maailmalla.
Ruokaturva on tärkeä säilyttää. Ruuan tuotanto täytyy pitää omissa käsissä, koska ruokamarkkinat ovat erittäin suhdanneherkkiä ja haavoittuvaisia.
Ruuan omavaraisuus on kansallisen turvallisuutemme kannalta tärkeä hoitaa kotiin. Suomessakin tuotanto pitää järjestää niin, että tuottaja saa hänelle kuuluvan osan. Viljelijän tuntiansio on mitätön; kohtuullinenkin korvaus tuottajalle on edullinen hinta suomalaisesta ruokaturvasta.
Ministeri Anttilan asettaman kannattavuustyöryhmän työskentely ei näy vielä viljelijän tilillä. Viljelijän saama osuus ruuan kokonaishinnasta on kokoajan laskenut.
Tutkimusten mukaan kuluttajien luottamus suomalaiseen ruokaan on pysynyt vahvana, vaikka naapurimme Venäjä onkin luottamusta yrittänyt horjuttaa.
Vastuullisten valintojen tekeminen vaatii kuluttajille suunnattua tiedotusta maaseudusta ja maataloudesta sekä erilaiset kohderyhmät huomioivaa elintarvikkeiden tuoteinformaatiota.
Suomalaisen maatalouden menestys lepää pitkälti suomalaisen kuluttajan luottamuksen varassa. Periaatteessa suomalainen kuluttaja arvostaakin kotimaista tuotantoa ja lähiruokaa, mutta pienikin hintaero voi olla ratkaiseva tekijä ulkolaisen ruuan hyväksi.
Viranomaistahot tunnustavat kotimaisen tuotannon tärkeyden, mutta miten viesti omavaraisuuden tärkeydestä saadaan kuluttajille ja kuinka kuluttajista saadaan vastuullisempia?
Kuntien ja muiden julkisten hankkijoiden pitää ehdottomasti olla kotimaisen ruuan ja etenkin lähiruuan käytön suunnannäyttäjiä. Kunnissa on nähtävä hintalapun taakse niin, että mm. sen työllistävä vaikutus alueella tunnistettaisiin.
FAO:n laskelmien mukaan lähivuosikymmeninä ruokaa on tuotettava 70 prosenttia enemmän kuin nyt.
Tavoitteena on kaksinkertaistaa elintarviketuotannon arvo vuoteen 2030 mennessä. Siksi meillä on täysi syy uskoa ruuan tuotannon aseman Suomessa vahvistuvan ja elintarvikkeiden viennin kasvavan.
Suomalainen ruuantuotannon näkymät ovatkin yllättäen valoisat ja voimme puhua maataloudesta tulevaisuuden kasvun alana.
Vastuullinen tuotantotapa ja osaavat viljelijät ovat suomalaisen ruokatuotannon valtit.
Suomen syrjäisyys ja kylmyys ovat antaneet meille hyvät edellytykset tuottaa turvallista ja laadukasta ruokaa, sillä suomalainen tuotantoympäristö on verrattain puhdas. Myös ruokaturvallisuusosaaminen on Suomessa huippuluokkaa.
Ruokaturvallisuus- ja ympäristöosaamista viedään esimerkiksi Kiinaan mm. pohjoissavolaisten koordinoimassa hankkeessa. Tavoitteena on tuottaa malli, jolla suomalaiset ja kiinalaiset elintarvike- ja ympäristöteknologian yritykset, viranomaiset ja organisaatiot voivat yhdessä kehittää ratkaisuja Kiinan vaativiin ruokaturvallisuuden haasteisiin.
Eduskunnan tulevan istuntokauden kuumia perunoita on geenimuunneltuun viljelyyn liittyvä lainsäädännön uudistus. Minun mielestäni suomalaisella kuluttajalla on oltava oikeus halutessaan GMO-vapaaseen ruokaan ja suomalaisella tuottajalla oikeus GMO:sta vapaaseen tuotantoon. Täyskieltoon ei Suomessakaan voitane mennä, mutta tiukalla ja selkeällä lainsäädännöllä on turvattava puhtaan suomalaisen ruuan tuotanto jatkossakin.
Kirjoittaja on keskustan kansanedustaja Pielavedeltä.
|
|
