EmediateAd

Toivoa paremmasta

A A
9.11.2009 16:05 Jyrki Katainen

Synkät talousnäkymät masentavat helposti. Uutisista saa etsimällä hakea hyviä uutisia. Tämmöisinä aikoina tarvitaan uskoa itseemme ja toivoa tulevaisuuteen. Toivoa luo ymmärrys minkä keskellä olemme, selkeä näkemys, miten pääsemme täältä kohti parempaa sekä tekemisen tavat, joihin voi luottaa.

Missä sitten olemme? Ensisijaisesti talouskriisi johtuu maailmantalouden romahduksesta. Toissijaisesti kyse on omista rakenteellisista ja kilpailukykymme heikkouksista. Vienti ulkomaille vastasi ennen taantumaa lähes puolta maamme bruttokansantuotteesta. Kun ostajat loppuvat maailmalta, työt loppuvat Suomesta.

Toisaalta tuotantoa on karsittu maailmanlaajuisesti sieltä, missä kustannukset ovat kor-keimmat. Suomi ei ole pärjännyt niissä vertailuissa. Huolestuttavinta onkin, että moni taantumassa menetetty työpaikka menetetään kokonaan.

Mutta toivoa ei ole menetetty. Ongelmat on tunnistettu. Sen jälkeen tarvitaan vain tahtoa pistää paikat kuntoon. Maailmantalouden käänteelle emme voi paljoa tehdä. Se kuitenkin on varmaa, että taantuman kääntyminen uudeksi nousuksi on joka päivä lähempänä. Meidän onkin tehtävä kaikkemme, että olemme tuossa uudessa kasvussa heti kiinni.

Perinteinen teollisuutemme on raskasta investointitavaraa. Siksi kulutuskysynnän viriäminen ei välttämättä tartu Suomeen itsestään.

Suurin menestymisen avain on korviemme välissä. Koulutukseen peruskoulusta yliopistoihin onkin panostettu ennennäkemättömän hallituksemme toimesta. Verotusta uudistetaan kannustavammaksi työntekoon ja yrittämiseen heti kun taantuma hellittää. Ympäristö- ja kulutusveroja voidaan joutua nostamaan, mutta työntekoon tulee kannustaa myös verotuksen keinoin.

Edullinen energia ja ilmastonmuutoksen vastustaminen vaikuttavat ensi alkuun vaikealta yhtälöltä. Silti se on ratkaistavissa. Lisätään vain reippaasti kaikkia päästöttömiä tuotantomuotoja jakamatta niitä vuohiin ja lampaisiin. Näin korvataan hiilivoimaa ja Venäjän tuontia. Edullinen energia on metsän, kaivosten ja niitä hyödyntävien tehtaiden perustarve. Se voi olla myös kilpailuetumme. Vaikka taantuma ja rakennemuutos nyt koettelevat metsäalan työpaikkoja, niin siellä on myös tuleva potentiaalimme. Meidän on vain löydettävä metsästä uudet menestystuotteet.

Suomi velkaantuu, koska haluamme huolehtia palveluista, vaikka verotulot romahtavat maailmantalouden pysähtyessä. Kriisin jälkeisen menojen ja tulojen epäsuhdan voi korjata vain menoleikkauksin, veronkiristyksin tai tekemällä kansana enemmän töitä ja tuottavampaa työtä. Me kannatamme kolmatta kohtaa. Tekemällä tulevaisuudessa pidempiä työuria, parantamalla työelämän laatua ja saamalla kaikki halukkaat työnsyrjään kiinni voimme mak-saa velkaantumisemme parhaiten.

Jos käymme kovin syvällä, voivat leikkaukset ja veronkorotuksetkin olla uuden nousun alettua pakosta edessä. Velka pitää maksaa ja se ei onnistu velkaantumalla lisää. Vaikeina aikoina riittää niitä, jotka tarjoavat helppoja ratkaisuja ja pistävät pään piiloon vastuullisilta toimilta. Vastuunkanto on sitä, että pitää uskaltaa tehdä epämukaviakin ratkaisuja vielä kipeämpien ratkaisujen minimoimiseksi.

Sellainen on oma ohjenuorani politiikan tekemisessä. Toivo syntyy nimittäin siitä, ettei peittele to-tuutta silloinkaan, kun se on epämiellyttävä. Täytyy etsiä ratkaisuja, syyttelyllä ei päästä mihinkään. Kaiken synkkyyden keskellä pitää nähdä myös asioiden positiiviset puolet. Se luo ihmisille uskoa tule-vaisuuteen.

Kirjoittaja on kokoomuksen siilinjärveläinen kansanedustaja ja valtiovarainministeri.