| Kirjaudu sisään | Tunnukset hukassa | Tilaa lehti | Jätä ilmoitus | Yhteystiedot |
|
|
|
Terveydenhuollon tietojärjestelmät kuntoon
Nykytilainen terveydenhuollon tietojärjestelmien yhteensopimattomuus lisää tehottomuutta ja aiheuttaa suoranaista potilasturvallisuuden vaarantumista.
Poikani sairastui alkuvuodesta. Hänet lähetettiin Kiuruveden terveyskeskuksesta Kuopion yliopistolliseen keskussairaalaan. KYSin ensiavussa hänelle tehtiin heti alkuun osittain päällekkäisiä tutkimuksia kuin hetkeä aiemmin terveyskeskuksessa. Tilanne uusiutui, kun hänet siirrettiin KYSissä lastentautien klinikalle. Joka paikassa poikani sai erinomaista hoitoa, mutta turhaa työtä aiheutti se, etteivät potilastiedot kulkeneet sähköisesti edes saman rakennuksen sisällä yhtä kerrosta ylemmäs!
Tietojärjestelmien yhteensopimattomuus yhdistettynä asiakastietojen käytön rajoitteisiin on käytännössä suurena esteenä myös palvelurakenteiden kehittämiselle. Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköistä käsittelyä ja sähköistä lääkemääräystä koskevat lait ovat olleet voimassa lähes kolme vuotta, ja niissä säädetyt neljän vuoden siirtymäajat tulevat täyteen ensi vuonna. Uudistukset eivät kuitenkaan ole edenneet suunnitellussa aikataulussa, joten siirtymävaihetta joudutaan pidentämään.
Tavoite sosiaali- ja terveydenhuollon sähköisessä tiedonhallinnassa on, että tiedosta tulisi organisaatio- ja järjestelmäriippumattomia. Ei voi olla tarkoituksenmukaista, että ihmisellä on sosiaalipuolen minä ja vielä jokunen terveydenhuoltopuolen minä eri rekistereissä, ja että näiden eri minuuksien tiedot eivät järjestelmissä kohtaa, eikä niistä muodostu yhtä kokonaisuutta, jonka perusteella mahdollisimman hyvä ja kokonaistilanteen huomioiva hoito olisi mahdollista.
Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta painotti taannoisessa Paras-hanketta koskevassa lausunnossaan, että sosiaali- ja terveydenhuollon sähköisen tiedonhallinnan ja erityisesti tietojärjestelmien yhteensopivuuden kehittämistä on kiirehdittävä. Rahaa ymmärrettävästi tarvitaan vielä runsaasti, vaikka sopii kysyä, mihin tähänastiset miljoonat on kaadettu.
Tietojärjestelmien yhteensopivuudesta huolehtimisen on tulevaisuudessa tapahduttava keskitetyssä valtakunnallisessa ohjauksessa. Tätä toivovat myös kunnat itse. Nykyinen järjestelmien tilkkutäkki on saatava hallintaan. Kun näin joskus tapahtuu, säästetään ihan selvää rahaa mm. säästyneenä terveydenhuollon ammattilaisten työaikana ja parantuneena potilasturvallisuutena.
Mielestäni on tärkeää, että vaatimusta tietojärjestelmien yhtenäisyydestä ei tulevassa terveydenhuoltolakiesityksessä rajattaisi vain sairaanhoitopiirien tasolle, vaan tavoitteena olisi koko Suomen kattava systeemi. Sairaus kun ei katso paikkaa, ja vaikkapa onnettomuuteen voi joutua kaukana kotikunnastaan.
Terveydenhuollon rakenteisiin vaaditaan tehokkuutta, mutta käytännössä usein räpistellään ylätasoilla näkemättä käytännön seikkoja, jotka vaikuttavat tuhansien terveydenhuollossa työskentelevien - ja asioivien - ihmisten elämään. Mahdollistamalla potilastietojen esteetön kulku sähköisesti eri hoitoyksiköiden välillä voidaan hoitohenkilöstön käytössä oleva aika ohjata hoitajien nyt tekemästä salapoliisityöstä eli potilaiden tietojen metsästämisestä varsinaiseen hoitotyöhön ja toisaalta karsia päällekkäistä työtä.
Onhan se vähän kummallista, että jos auto hajoaa missä tahansa päin maata, ajoneuvorekisterikeskuksen rekisteristä kyllä löytyy hujauksessa, mitä ajokille on tehty ja koska. Ihminen kun loukkaa itsensä ja tarvittaisiin tietoa perussairauksista, niin tilanne onkin ihan toinen.
TtM, kansanedustaja (kesk.), Kiuruvesi
|
|
