Tasa-arvotuuletusta puolustusvoimiin

5.11.2011 5:06 Tuula Väätäinen

Puolustusvoimauudistuksen alta kansanedustajille kantautuu hätähuutoja henkilöstön hyvinvoinnista ja asemasta. Siviilipuolen esimerkkinä armeijan ruokahuoltoa ollaan yhtiöittämässä, ja henkilöstö pelkää muutoksen vaikuttavan heidän työehtoihinsa ja palkkaansa. Demarit vastustavat henkilöstön etujen leikkauksia.

Heikennysuhka ja muutokset kuormittavat kaikkia työntekijöitä. Lisäksi Puolustusvoimissa siviilipuolella on töissä paljon naisia, joista moni kokee ennestäänkin tilanteensa tukalaksi. Keväällä tehdystä puolustusvoimien tasa-arvotutkimuksesta kävi ilmi, että puolustusvoimissa naiset kokevat hieman enemmän epätasa-arvoa kuin muilla sektoreilla. Hieman yllättäen etenkin siviilipuolella työskentelevät naiset olivat kriittisiä. Vähän alle puolet siviilinaisista koki, ettei tasa-arvo toteudu.

Ongelmakohtia nähtiin monia: palkkauksen oikeudenmukaisuus, uralla eteneminen, työssä kehittyminen ja koulutusmahdollisuudet. Lisäksi koettiin heikoiksi mahdollisuudet osallistua päätöksentekoon. Tutkimus ei sinällään poikkea merkittävästi muissa työyhteisöissä tehdyistä tutkimuksista. Samat kysymykset askarruttavat eri yhteisöissä ja eri puolilla Suomea.

Sotilaspuolella tilanne näyttäytyi keväällä hieman parempana. Vuosien myötä naisten asema on selvästi kohentunut, mutta siltikään ongelmilta ei ole vältytty. Naiset ovat voineet suorittaa varusmiespalveluksen 15 vuoden ajan. Silti yhä nykyäänkin törmää näkemyksiin, ettei armeija sopisi naisille. Asenteisiin täytyy puuttua ja naisia houkutella armeijan leipiin, uudistamaan sitä sisältä päin.

Koko ikäluokalle suuntautuva kutsuntakirje ja sitä ennen nykyistä laajempi ja avoimempi informointi puolustusvoimista ja asevelvollisuuden tuomista mahdollisuuksista esim. ammattiin kouluttautumisessa on tarpeen.

Monenlaista on jo yritetty. Muutama vuosi sitten sotilaspuolella luotiin mahdollisuus myöntää palvelusarvo armeijaa aikanaan käymättömille naisille, jotka olivat muuten pätevöityneet tehtäviensä ja virkaurakurssien kautta. Joulukuussa 2008 Aliupseeriliiton pääluottamusmies päivitteli, että käytännössä arvoja jaettiin kitsaasti esimieskokemuksen puutteeseen viitaten. Järjestelmä suojeli itseään.

Puolustusministeri, entinen tasa-arvoministeri Stefan Wallin ilmoitti viime viikolla, että aikoo puolustusministeriön ja puolustusvoimien välisissä neuvotteluissa ottaa esille vähemmistöjen ja maahanmuuttajataustaisten varusmiesten kohtelun, varusmieskoulutuksen kehittämisen lisäksi. Tämä onkin tarpeen ja toimintojen uudistaminen palvelee varmasti myös valtavirtaisia varusmiehiä ja henkilökuntaa.

Tulevaisuudessa on selvästi näköpiirissä tilanne, jossa yhä useampi nainen osallistuu puolustusvoimien työhön ja tuo sitä kautta uusia haasteita puolustusvoimien kehittämiseen. Siksi naisten asemaa ei pidä unohtaa kehittämissuunnitelmissa. Rakenteiden tuulettaminen ja niin varusmieskoulutuksen ja kuin sotilas- ja siviilihenkilöstönkin aseman kehittäminen palvelevat kaikkien etuja.

Vaikka Suomeen kohdistuvia oleellisia uusia turvallisuusriskejä ei ole tiedossa, puolustusvoimiin kaivataan uudistusmieltä ja monipuolista osaamista. Tulevan turvallisuus- ja puolustusselonteon tulee ottaa laaja-alaisesti asiaan kantaa ja luoda puitteet maan puolustukselle, kansainväliselle toiminnalle ja sisäisen turvallisuuden varmistamiselle.

Kirjoittaja on SDP:n kansanedustaja.

Kommentoi artikkelia

Kommentit

Kommentoi