| Kirjaudu sisään | Tunnukset hukassa | Tilaa lehti | Jätä ilmoitus | Yhteystiedot |
|
|
|
Tarvitaan oikeudenmukaista kehittämistä
Kun seuraa Suomen politiikkaa sen ulkopuolelta, kiinnittää huomioita toistuviin perusteluihin, jotka hiljalleen muuttuvat hokemiksi. Yksi tällainen on "rakenteiden kehittäminen", jolla hallitus perustelee leikkauksia valtion ensi vuoden budjettiin ja sitä pidemmälläkin aikavälillä.
Nämä "kehittämishankkeet" näkyvät miinusmerkkeinä esimerkiksi kunta-, maatalous- ja koulutusrahoituksessa. Ikävät päätökset sysätään paikalliselle tasolle tehtäväksi ja riski palvelutason heikkenemiselle on suuri.
Hallitus perustelee päätöksiään ja menoleikkausten kohteiden valintaa kansainvälisellä taloudella, sosiaalisella oikeudenmukaisuudella ja kaikella niiden väliltä. Kansainvälisen talouden poikkeuksellisen pahan tilanteen tiedämme kaikki. Kuinka Suomen asema parantuu kohdistamalla määrällisesti erittäin voimakkaan leikkauksen vaikkapa maatalouspolitiikkaan?
Peruspalvelujen valtionosuuksia leikataan yli 600 miljoonalla eurolla. Se ei kuulosta yhteiskunnan sosiaalisen oikeudenmukaisuuden vahvistamiselta.
Politiikassa käytettävät käsitteet ovat tarkoitushakuisia. Kun ei esimerkiksi haluta sanoa suoraan, että ammattikorkeakoulutusta ei nähdä tarpeellisena ympäri Suomen, puhutaan rakenteiden tehostamisesta ja koulutuksen laatuun panostamisesta.
Ehkä eniten toivoisin, että koko budjetin tasolla hallitus puhuisi suoraan menoleikkauksista eikä valtion menojen sopeuttamisesta. Suomalaiset ymmärtävät varmasti, ettemme voi enää kasvattaa velkataakkaamme, vaan jostakin on tingittävä.
Ilmeisesti osa hallituspuoleista olisi halukas avaamaan leikkauskohteista periaatteellisen keskustelun, mutta valtiovarainministeri pitää listojaan piilossa. Toimenpiteitä katsotaan sitten, jos yleinen taloustilanne niin vaatii keväällä. Varmasti vaatii, sen tietää ihan jokainen.
Euroopan ja maailman talous ei valitettavasti tervehdy kevääseen mennessä. Olisi rehellistä suomalaisia kohtaan avata mahdollisuus keskustelulle siitä, mistä karsitaan ja mistä otetaan veroina enemmän. Nyt tehdyt päätökset heijastavat vain hallituksen keskittämisen ideologiaa.
Politiikan on aina oltava oikeudenmukaista. Tätä pohdimme jatkuvasti myös Euroopan unionin tasolla, kun pohjustamme lainsäädäntöä vuonna 2014 alkavaa ohjelmakautta varten.
Meillekin tärkeään aluetukijärjestelmään rakennetaan ehdollisuuksia. Jos jäsenmaa ei pysy yhteisesti sovituissa talouden raameissa, rakennerahastojen hanat väännetään kiinni.
Näillä toimilla toisaalta ennaltaehkäistään löysää taloudenpitoa Kreikan ja muiden kriisimaiden tyyliin. Toisaalta toimilla tuetaan myös oikeudenmukaisuutta, joka on eurooppalaisten kesken joutunut velkasyöksyssä koetukselle.
Ihmiset ovat oikeutetusti pohtineet, onko oikein, että tuemme maita sekä velkatakuilla että EU:n yhteisistä varoista maksettavilla tuilla kriisissä, jonka ne lähtökohtaisesti ovat itse aiheuttaneet. Euroopan ajatus on yhteinen, siksi meidän pitää tiettyyn rajaan asti tehdä yhteisiä toimia, mutta yhteisistä pelisäännöistä on myös pidettävä kiinni.
Vapaaehtoisuus ei purrut, siksi nämä esimerkiksi aluepolitiikan sisään rakennettavat ehdollisuudet ovat tarpeen ja oikeudenmukaisia.
Toivon, että myös Suomen hallitus pysähtyy miettimään ammattikorkeakouluihin kohdistuvia leikkauksia uudelleen. Nyt sen esittämät leikkaukset uhkaavat Varkauden yksikön elinvoimaisuutta ja koko sen energia-alan opetusta. Se ei ole oikeudenmukaista politiikkaa.
Mahdollisuus monitasoiselle koulutukselle on turvattava kaikille suomalaisille ja kaikkialla Suomessa. Niin myös Varkaudessa.
Kirjoittaja on europarlamentaarikko (kesk.).
|
|
