| Kirjaudu sisään | Tunnukset hukassa | Tilaa lehti | Jätä ilmoitus | Yhteystiedot |
|
|
|
Talous edellä
Edellinen hallitus teki hyvää työtä. Se elvytti viime laman aikana oikea-aikaisesti ja onnistuneesti. Julkiset investoinnit estivät silloin massatyöttömyyttä ja alueiden kilpailukykyä vahvistettiin erityisesti käynnistettyjen liikenneinvestointien kautta. Kallansillat on hyvä esimerkki silloisesta elvytyspolitiikasta. Oikeaoppinen elvytyspolitiikka lähtee siitä, että laman aikana investoidaan siten, että kilpailukyky vahvistuu.
Elvytykseen turvaudutaan aina laskevien verotulojen aikana ja se joudutaan toteuttamaan velkarahalla. Niin myös tehtiin. Keskusta- ja kokoomusvetoinen hallitus tiesi tarkkaan elvytyksen sisältämät riskit. Jokainen viime hallituskaudella hyväksytty valtion talousarvio on nuijittu pöytään ulkomaisen pääoman turvin. Nyt pitäisi siis maksaa velat tai ainakin velan korot takaisin eli suunnitelmien mukaan meidän pitäisi elää vahvaa nousukautta.
Valitettavasti emme elä nousukautta. Talousriski on lauennut käsiin, koska nousukausi jäi liian lyhyeksi. Edessä on kulurakenteen korjaus vastaamaan todellista kansantuotetta. Ennustajia riittää, mutta kukaan ei tosiasiassa tiedä mihin suuntaan talous lähivuosina tulee kehittymään. Sen takia maan hallitus esittää vain maltillisia leikkauksia todelliseen tarpeeseen nähden eli taas otetaan taloudellinen riski.
Valtion talousarvioon 2012 esitetyt leikkaukset ja veronkorotukset vastaavat hädin tuskin velkojen korkoja. Velkaantuminen siis jatkuu. Onkin vaikeaa ymmärtää opposition moitteita leikkauksia kohtaan. Itse asiassa leikkaukset ja veronkorotukset ovat edellisen hallituksen tilaamia, sillä ne sisältyivät elvytyksen riskeihin. Viimeisen neljän vuoden aikana Suomi on velkaantunut yli 17 miljardia eli lähes 12 miljoonaa euroa päivässä. Sellaisella tiellä ei voida jatkaa.
Talousarvioesitys 2012 ansaitsee kiitoksen siitä syystä, että se on jättänyt sosiaali- ja terveydenhuollon käytännössä leikkauksien ulkopuolelle. Talousongelmista huolimatta myös heikossa asemassa olevien tilannetta on merkittävästi pystytty parantamaan.
Työmarkkinatuen ja peruspäivärahan korotukset, pienituloisten verohelpotukset ja toimeentulotuen korotukset olivat yleisin keskustelunaihe viime kevään vaalikiertueilla. Nyt niihin on tehty tuntuva tasokorotus.
Hallituksen talousarvioesitys ottaa hyvin huomioon Suomen työmarkkinoiden rakenteesta johtuvan korkean nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyyden. Nuorten yhteiskuntatakuun toteuttaminen aloitetaan jo ensi vuonna ja saatetaan voimaan 2013. Toivottavasti tämä nuorten yhteiskuntatakuu otetaan nyt tosissaan, sillä liian moni nuori ajautuu todellisuudessa järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan ulkopuolelle.
Hallitus ei ole myöskään unohtanut pitkäaikaistyöttömiä. Se osoittaa ensi vuonna viisi miljoonaa ja seuraavina vuosina 20 miljoonaa kokeiluun, jossa pitkäaikaistyöttömien työllistämistoimien vastuu siirtyy 12 kuukauden jälkeen kunnalle tai kunnille yhteisvastuullisesti.
Onnistunut sosiaali- ja terveyspolitiikka ei ole mahdollista ilman vahvaa teollisuutta ja vientiä. Vahva teollisuus ja tuotannollinen toiminta ovat myös pienten ja keskisuurten yritysten paras turva. Suomen pitäisi ottaa kunnianhimoisempi ote teollisuuspolitiikassa, sillä työpaikat ja yritykset karkaavat koko ajan rajojemme ulkopuolelle.
Yhteisöveron alentaminen 18-20 prosenttiin, määräaikaiset vapaudet poisto-oikeuksiin ja ehdottomasti maltilliset palkkaratkaisut olisivat nyt paikallaan, jotta investoinnit Suomeen saataisiin lasku-uralta nousuun.
Kirjoittaja on kokoomuksen kansanedustaja.
|
|
