| Kirjaudu sisään | Tunnukset hukassa | Tilaa lehti | Jätä ilmoitus | Yhteystiedot |
|
Maanantai 6.9.2010 |
Sote - palveluja vai politikointia?
Iisalmen Sanomissa on keskusteltu vilkkaasti Sote-kuntayhtymästä, ja olen itsekin osallistunut kyseenalaistamalla alkuraskauden ultraäänitutkimusten siirtämisen Kiuruvedeltä Iisalmeen. Olen yhä sitä mieltä, että tutkimuksen tekijän on helpompaa kerran viikossa tulla käymään Kiuruvedellä kuin lukuisten äitien matkustaa kymmeniä kilometrejä suuntaansa.
Torstaina 28.1. yhtymävaltuuston pj Rauno Pikkarainen (vas) kirjoitti, että esiintuloni asiassa on "moraaliton". Perusteena hän piti sitä, että tutkimusten keskittämisen syynä on vuoden alussa voimaan tullut asetus, jota edustamani puolue on ollut "kannattamassa hallituksessa".
Asetus, johon Pikkarainen viittaa, on valtioneuvoston asetus seulonnoista (1339/2009), joka on säädetty joulukuussa 2006. Sen mukaan kunta on velvollinen järjestämään kromosomi- sekä rakennepoikkeavuuden seulonnan asetuksen määräämällä tavalla kolmen vuoden kuluessa asetuksen voimaantulosta.
Asetuksessa ei, toisin kuin Pikkarainen antaa ymmärtää, säädetä siitä, että tutkimukset tulisi keskittää.
Asetuksen ohjeistukseksi on tehty vuonna 2009 julkaisu: "Sikiön poikkeavuuksien seulonta. Seulonta-asetuksen täytäntöönpanoa tukevan asiantuntijaryhmän muistio".
Siinä annetaan suositus tutkimusten keskittämisestä sillä perusteella, että "mitä enemmän tutkija suorittaa ultraäänitutkimuksia, sen paremmat edellytykset hänellä on havaita poikkeavuudet."
Juuri näin onkin. Kiuruveden tapauksessa ei kuitenkaan ole kyse ammattitaidottomuudesta, sillä täällä tutkimukset on tehnyt kokenut erikoislääkäri.
Asetuksen ohjeistus ei myöskään kelpaa syyksi tutkimusten keskittämiselle, koska asetuksen ohjeistus ei ole yhtä sitova kuin asetus, joten tilaa paikalliselle järjen käytölle jää hyvin.
Pikkarainen vetosi siihen, että äitien asemaa parantaa, kun koulutettu hoitaja voi Iisalmessa kokemuksensa perusteella tutkimuksessa poikkeavuuksia havaittuaan konsultoida heti erikoislääkäriä.
Selitys ontuu, sillä kun erikoislääkäri on tähän asti tehnyt ultraäänitutkimukset Kiuruvedellä, mitään erillistä lääkärin konsultaatiota ei tutkimusten jälkeen ole tarvittu vaan lääkäri on pystynyt itse arviomaan, vaativatko löydökset lisätutkimuksia.
Eduksi suunnitellussa keskittämisessä jää siis vain se, että hoitaja saa riittävästi kokemusta tutkimusten teosta. Tämä onkin arvokas asia. Jos se on peruste palvelujen keskittämiselle yhdelle henkilölle, olkoon näin, jos niin halutaan.
Kysymykseksi jää silti yhä, täytyykö palvelut myös keskittää yhteen paikkaan, eli pitääkö äitien mennä palvelun perässä Iisalmeen. Onko ihmisen taas joustettava systeemin mukaan, vai olisiko systeemin mahdollista joustaa ihmisten tarpeiden mukaan?
Ikääntyneet, lapsiperheet, vammaiset ja eri syistä työelämän ulkopuolella olevat tarvitsevat ja käyttävät eniten julkisia sosiaali- ja terveyspalveluja. Osaavatko päättäjät - niin luottamushenkilöt kuin virkamiehetkin - asettua niiden asemaan, joiden elämään vaikuttavia ratkaisuja he tekevät?
Niiden asemaan, joilla ei ole työterveyshuoltoa ja jotka asuvat syrjäkylillä ja joiden jokainen asiointireissu vaatii suunnittelua liikuntaesteisyyden, autottomuuden, lapsikatraan tai omaishoitajuuden takia?
Palvelujen suhteen tulee miettiä asiakaslähtöisesti, mikä on järkevää - ja myös yhteiskunnalle kokonaisedullista - kulloisessakin tilanteessa.
Soten päätöksentekijöiltä vaaditaan nyt erityisen suurta viisautta ja harkintakykyä, jotta Sote on palveleva ja mahdollistava vahvuutemme eikä vastakkainasettelun kapula.
Kirjoittaja on keskustan kansanedustaja Kiuruvedeltä.
|
|

